YM:n raportti: Peruskorjaaminen on nopea keino hillitä päästöjä
Ympäristöministeriön julkaiseman raportin mukaan peruskorjaaminen on hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten kannalta edullisempaa purkavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Korjaamiseen motivoiminen tapahtuu parhaiten taloudellisilla kannustimilla.
Raportin kirjallisuuskatsauksen perusteella peruskorjaaminen on vähähiilisempää ainakin viidenkymmenen vuoden tarkastelujakson alkupuolella. Purkava uudisrakentaminen saattaa olla vähäpäästöisempää tarkastelujakson loppuvaiheessa, mikäli uudisrakennus on esimerkiksi rakennettu puusta tai peruskorjattua rakennusta huomattavasti energiatehokkaampi. Ilmastonmuutoksen estäminen vaatii kuitenkin toimia, jotka vaikuttavat välittömästi.
“Näin pitkät purkavan uudisrakentamisen hiili-investoinnin takaisinmaksuajat ovat ongelmallisia ilmastonmuutoksen torjunnan ja sen vaikutusten hillitsemisen näkökulmasta, sillä päästöjä pitäisi lähivuosikymmeninä saada vähennettyä voimakkaasti”, raportissa todetaan.
Sama kävi ilmi tapaustutkimuksista: peruskorjaaminen on useimmiten hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten kannalta edullisempaa purkavaan uudisrakentamiseen verrattuna. Esimerkiksi 1970-luvun kerrostalon peruskorjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen hiilijalanjälki on lähes neljänneksen purkamista ja uuden betonikerrostalon rakentamista pienempi.
On kuitenkin huomioitava, että Suomessa asuntotarve keskittyy kasvaville kaupunkiseuduille. Tällaisilla alueilla täytyy tarkastella kaupunkikehitystä yksittäisen rakennuksen sijaan. Kaupunkiseuduilla vanhojen rakennusten purkaminen voi olla perusteltua, jos tilalle voidaan sijoittaa huomattavasti suurempi määrä asukkaita ja palveluja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa kannattaa ohjata kohti vähähiilisempiä vaihtoehtoja etenkin taloudellisilla kannustimilla, kuten lisärakennusoikeuden myöntämisellä rakennuksia säilytettäessä. Myös päästöverotuksen mahdollisuudet voivat raportin mukaan mahdollisesti olla merkittäviä.
Raportin kirjallisuuskatsaus perustui korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista vertailevia hiilijalanjälkilaskelmia käsitteleviin kotimaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin. Tapaustutkimusten kohteina olivat 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen sekä 1950-luvun koulun peruskorjaus ja laajennus.
Raportin voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä.
