Takaisin artikkeleihin
Yliluonnollista, ihmeellistä, satumaista: LUX Helsinki 2015
LUX Helsinki -valotaidetapahtuma on esillä Helsingin illassa 4.–8.1.2015. Arkkitehti Anne Tervo kävi tutustumassa vuoden 2015 festivaalikokonaisuuteen.
ACT Lighting Design & Odeaubois: OVO. Valokuva: Janus van de Eijinden. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2833" align="aligncenter" width="618"]
Antonin Fourneau: Water Light Graffiti. Valokuva: Jussi Ratilainen. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2831" align="aligncenter" width="618"]
Lighting Design Collective Helsinki: Anonymous. Valokuva: Jussi Ratilainen. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]Postihallissa on väkeä on kuin pipoa. Antonin Fourneaun Water Light Graffiti on yksiselitteisen interaktiivinen teos: sitä ei olisi olemassa ilman osallistujia. He sivelevät vedellä kuvioita led-valoista muodostuvaan pintaan. Kuivuttuaan vesigraffiti on poissa. Asemahallin läpi kulkeva ihmisten virta korostaa hienolla tavalla teoksen hetkellisyyttä. Hämärämmässä valaistuksessa graffitit olisivat loistaneet vieläkin kirkkaammin. Interaktiivinen meno jatkuu Finlandia-talon kulmalla, jossa Lighting Design Collective Helsinki -ryhmän Anonymous tarjoaa näkösuojatun kopin mikrofonilla ja liiketunnistimella. Marmoriseinä toistaa kolmen minuutin ajan esiintyjän tunnistamattomaksi abstrahoitua hahmoa. Harva tyytyy pysymään paikoillaan.LUX Helsinki -festivaalikokonaisuuteen kuuluu myös etäältä ihailtavia ja tässä mielessä perinteisempiä töitä. Tuomiokirkon installaatio on Miika Riikosen tilausteos 80 vuotta täyttävän Aulis Sallisen kunniaksi. Valo nuolee julkisivua musiikin pauhussa ja karkaa nurkan taakse palatakseen takaisin kuin suuri radaltaan eksynyt superkuu. Valokeilan katseenvangitseva vetovoima tuo sen mitä kokonaisuuden hahmottaminen vie. Helsingin yliopiston Porthanian edessä seistään hiljaa vieri vieressä. Mader Wiermann on taikonut katutason ikkunapintoihin tilatehtaan, jonka lohkareet kutistavat rakennuksen mittakaavaa. Tarkoituksellista tai ei, teoksen voi nähdä kommentoivan Aarne Ervin vuonna 1957 valmistuneen Porthanian alkuperää kun muistetaan, että kyseessä on ensimmäisiä merkittäviä betonielementeistä toteutettuja rakennuksiamme. Ehkä pauke ja metakka tulevatkin maan alta? Ovatkohan kellarin kirjavarastot vihdoin nousseet kapinaan informaatioajan lukulaitteita vastaan? Thomas A. Trogen ääni-installaatio vahvistaa kokemusta: kyllä, jokin saattaa räjähtää.Aikaisempina vuosina Töölönlahden rannalla sijainnut Lantern Park löytyy tänä vuonna Helsingin yliopiston Topelia-korttelista. Kyseessä on LUX Helsingin satumaisin kohde. Sisäpiha kokoaa Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston opiskelijoiden tekemät lyhdyt ryhmäksi, joka muistuttaa parveilevaa juhlaseuruetta. Tuo tuossa on kiivennyt parvekkeelle ja kurkistelee nyt kaiteiden takaa. Onkohan hän tarkkailijaluonne vai hieman ujo? Ehkä ekshibitionisti sittenkin? Ja neiti siinä ovensuussa hulmuttelee sifonkimekkonsa helmoja. Tähän aikaan yöstä viehättävien hempsukoiden jutut kiinnostavat akateemisia kuutioita ja lieriöitä enemmän. Yli sadan lyhdyn joukosta löytyy onneksi jokaiselle jotakin. Kojusta ostettu makkara kourassa voi vaikkapa etsiä omakuvaansa vastaavaa teosta.[caption id="attachment_2837" align="aligncenter" width="565"]
Eri taiteilijoita: Lantern Park. Valokuva: Marina Ekroos. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2832" align="aligncenter" width="618"]
Ishmael Sandstroem: Mandala. Valokuva: Ilkka Paloniemi. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]Yksi LUX Helsingin hauskimmista puolista on se, että valofestivaali vie Kansallismuseon sisäpihojen kaltaisiin paikkoihin, joihin emme ehkä muutoin tulisi menneeksi. Etäämmältä katsottuna Linnanpihan Mandala-teossarjan materiaali näyttää luulta tai helmiäiseltä. Ishmail Sandstroemin teoksen hauraus kasvaa, kun sitä tarkastelee läheltä: teoksen osina on käytetty led-valoin valaistuja diabetestarvikkeita. Halkopihalla hohtaa valkoinen Universalis Helsinki. Tästä ei perusasiat parane. Skarpin laatikon sisään on toteutettu abstrakteja tilasarjoja, joita kurkistellaan ikkunoista. Oppi-isäksi voisi kuvitella optisten illuusioiden mestarin James Turrellin.LUX Helsinki on dynaaminen ja yllätyksellinen kaupunkifestivaali, joka on miellyttävällä tavalla epäakateeminen kimara valoa, osallistujia, arkkitehtuuria ja paikkoja. Valon ystäville tammikuun alku on hyvä aika tulla Helsinkiin. Päiväsajan bonuksena kun voi nähdä yhden maailman kauneimmista valoilmiöistä, matalalta paistavan kuulaan talvipäivän valon.Teksti: Anne Tervo.
Valokuvat: LUX Helsinki 2015 © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[caption id="attachment_2836" align="aligncenter" width="618"]
Antonin Fourneau: Water Light Graffiti. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]
Yliluonnollista, ihmeellistä, satumaista
Sunnuntai-iltaisin Helsingin ydinkeskusta on yleensä hiljainen. Nyt väkeä on kuin vappumarssilla. Valon ystävät vaeltavat tummissa toppavaatteissaan Senaatintorilta Töölönlahden lähiympäristöön ulottuvalla reitillä. On lähes säkkipimeää ja viisipäiväisen LUX Helsinki -valotapahtuman ensimmäinen ilta.Tarjolla on 17 valoinstallaatiota kansainväliseltä taiteilijajoukolta. Seitsemännen kerran järjestettävä festivaali houkuttelee huimat 150 000 kävijää. Lapsiperheet ovat myös liikkeellä. Heille suosittelen sivuloikkaa Annantalon Unikuvia-työpajoihin, joissa maalataan valoa ja tehdään uniolentoja. Kaikki huonouniset tenavat heti tänne!Useat teoksista ovat interaktiivisia ja niiden juokseminen läpi yhden illan aikana on läkähdyttävä suoritus. Kannattaakin valita muutama tärppi tai nauttia vaihtoehtoisesti useamman illan festivaalihumusta Helsingin yössä. Vaikka ihmisiä on paikoin tungokseen asti, ei mieli voi olla läikehtimättä ilosta seuratessa Hakasalmen huvilan takapihalla kiemurtelevaa jonoa. Jokainen saa vuorollaan kokea ihmeellisen valo- ja äänimaailman puurakenteisen OVOn sisällä. Sakraali tai astraali – jotain yliluonnollista tässä on. Puristamatta tulevat myös ajatukset alkumunasta, kohdusta ja uudesta elämästä.[caption id="attachment_2830" align="aligncenter" width="618"]
ACT Lighting Design & Odeaubois: OVO. Valokuva: Janus van de Eijinden. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2833" align="aligncenter" width="618"]
Antonin Fourneau: Water Light Graffiti. Valokuva: Jussi Ratilainen. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2831" align="aligncenter" width="618"]
Lighting Design Collective Helsinki: Anonymous. Valokuva: Jussi Ratilainen. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]Postihallissa on väkeä on kuin pipoa. Antonin Fourneaun Water Light Graffiti on yksiselitteisen interaktiivinen teos: sitä ei olisi olemassa ilman osallistujia. He sivelevät vedellä kuvioita led-valoista muodostuvaan pintaan. Kuivuttuaan vesigraffiti on poissa. Asemahallin läpi kulkeva ihmisten virta korostaa hienolla tavalla teoksen hetkellisyyttä. Hämärämmässä valaistuksessa graffitit olisivat loistaneet vieläkin kirkkaammin. Interaktiivinen meno jatkuu Finlandia-talon kulmalla, jossa Lighting Design Collective Helsinki -ryhmän Anonymous tarjoaa näkösuojatun kopin mikrofonilla ja liiketunnistimella. Marmoriseinä toistaa kolmen minuutin ajan esiintyjän tunnistamattomaksi abstrahoitua hahmoa. Harva tyytyy pysymään paikoillaan.LUX Helsinki -festivaalikokonaisuuteen kuuluu myös etäältä ihailtavia ja tässä mielessä perinteisempiä töitä. Tuomiokirkon installaatio on Miika Riikosen tilausteos 80 vuotta täyttävän Aulis Sallisen kunniaksi. Valo nuolee julkisivua musiikin pauhussa ja karkaa nurkan taakse palatakseen takaisin kuin suuri radaltaan eksynyt superkuu. Valokeilan katseenvangitseva vetovoima tuo sen mitä kokonaisuuden hahmottaminen vie. Helsingin yliopiston Porthanian edessä seistään hiljaa vieri vieressä. Mader Wiermann on taikonut katutason ikkunapintoihin tilatehtaan, jonka lohkareet kutistavat rakennuksen mittakaavaa. Tarkoituksellista tai ei, teoksen voi nähdä kommentoivan Aarne Ervin vuonna 1957 valmistuneen Porthanian alkuperää kun muistetaan, että kyseessä on ensimmäisiä merkittäviä betonielementeistä toteutettuja rakennuksiamme. Ehkä pauke ja metakka tulevatkin maan alta? Ovatkohan kellarin kirjavarastot vihdoin nousseet kapinaan informaatioajan lukulaitteita vastaan? Thomas A. Trogen ääni-installaatio vahvistaa kokemusta: kyllä, jokin saattaa räjähtää.Aikaisempina vuosina Töölönlahden rannalla sijainnut Lantern Park löytyy tänä vuonna Helsingin yliopiston Topelia-korttelista. Kyseessä on LUX Helsingin satumaisin kohde. Sisäpiha kokoaa Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston opiskelijoiden tekemät lyhdyt ryhmäksi, joka muistuttaa parveilevaa juhlaseuruetta. Tuo tuossa on kiivennyt parvekkeelle ja kurkistelee nyt kaiteiden takaa. Onkohan hän tarkkailijaluonne vai hieman ujo? Ehkä ekshibitionisti sittenkin? Ja neiti siinä ovensuussa hulmuttelee sifonkimekkonsa helmoja. Tähän aikaan yöstä viehättävien hempsukoiden jutut kiinnostavat akateemisia kuutioita ja lieriöitä enemmän. Yli sadan lyhdyn joukosta löytyy onneksi jokaiselle jotakin. Kojusta ostettu makkara kourassa voi vaikkapa etsiä omakuvaansa vastaavaa teosta.[caption id="attachment_2837" align="aligncenter" width="565"] Eri taiteilijoita: Lantern Park. Valokuva: Marina Ekroos. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption][caption id="attachment_2832" align="aligncenter" width="618"]
Ishmael Sandstroem: Mandala. Valokuva: Ilkka Paloniemi. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]Yksi LUX Helsingin hauskimmista puolista on se, että valofestivaali vie Kansallismuseon sisäpihojen kaltaisiin paikkoihin, joihin emme ehkä muutoin tulisi menneeksi. Etäämmältä katsottuna Linnanpihan Mandala-teossarjan materiaali näyttää luulta tai helmiäiseltä. Ishmail Sandstroemin teoksen hauraus kasvaa, kun sitä tarkastelee läheltä: teoksen osina on käytetty led-valoin valaistuja diabetestarvikkeita. Halkopihalla hohtaa valkoinen Universalis Helsinki. Tästä ei perusasiat parane. Skarpin laatikon sisään on toteutettu abstrakteja tilasarjoja, joita kurkistellaan ikkunoista. Oppi-isäksi voisi kuvitella optisten illuusioiden mestarin James Turrellin.LUX Helsinki on dynaaminen ja yllätyksellinen kaupunkifestivaali, joka on miellyttävällä tavalla epäakateeminen kimara valoa, osallistujia, arkkitehtuuria ja paikkoja. Valon ystäville tammikuun alku on hyvä aika tulla Helsinkiin. Päiväsajan bonuksena kun voi nähdä yhden maailman kauneimmista valoilmiöistä, matalalta paistavan kuulaan talvipäivän valon.Teksti: Anne Tervo.
Valokuvat: LUX Helsinki 2015 © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[caption id="attachment_2836" align="aligncenter" width="618"]
Antonin Fourneau: Water Light Graffiti. © Visit Helsinki / Helsingin Markkinointi Oy.[/caption]
