Wuorio-palkinto 2015: Emmi Jääskeläisen ajatuksia uudenlaisesta kaupunkiasumisesta Porvooseen

Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn myöntämä Gerda ja Salomo Wuorio -palkinto vuoden parhaasta diplomityöstä jaettiin toukokuussa Jyväskylässä järjestetyillä Arkkitehtipäivillä. Tänä vuonna palkinnon saajan valitsi arkkitehti Timo Hintsanen ja palkinnon sai Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta valmistunut Emmi Jääskeläinen diplomityöstään "Länsiranta – Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon". Tuore arkkitehti Emmi Jääskeläinen kirjoittaa diplomityöstään ja kertoo näkemyksistään pienten, mutta kasvavien kaupunkien suunnittelusta.

Emmi Jääskeläinen on työssään vakuuttavalla tavalla osoittanut, miten omasta ajastaan lähtevä arkkitehtuuri parhaimmillaan on luonteva osa historiallista jatkumoa. Suunnitelmassa uusi ja vanha yhdistyvät poikkeuksellisen herkkävireisesti – ei pelkästään rakennuksen tasolla vaan yksityiskohdista kokonaisen kaupunginosan sovittamiseen vanhaan kaupunkirakenteeseen. Ihailtavaa on se, kuinka kattaviin taustaselvityksiin pohjautuva tehtävän analysointi on inspiroinut suunnittelun luovuutta. Raikas ote synnyttää arkkitehtuuria ja ympäristöä, joka luo uskoa mitä suomalaisimmaksi koetun perinteisen, pienehkön kaupunkimuodon tulevaisuuteen. — palkinnon saajan valinnut arkkitehti Timo Hintsanen palkintoperusteissaan

[caption id="attachment_3755" align="aligncenter" width="300"] Arkkitehti Emmi Jääskeläinen palkittiin Gerda ja Salomon Wuorio -palkinnolla toukokuussa Jyväskylässä. Valokuva: Klaus Elfving.[/caption]

Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon

Aalto-yliopistossa vuonna 2014 hyväksytty diplomityöni "Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon" on Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston tilauksesta tehty ideasuunnitelma. Porvoon Länsiranta on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue, jonka eteläosa on keskeisestä sijainnista ja lukuisista alueelle tehdyistä suunnitelmista huolimatta säilynyt lähes rakentamattomana. Viime vuosina tämän vanhan viljely- ja teollisuusalueen kehittäminen on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Alueella sijaitsevan Porvoon Taidetehtaan avaaminen vuonna 2012 on herättänyt kysymyksiä ympäröivän alueen tulevaisuudesta.Toimeksiantoni oli laatia kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ideasuunnitelma alueen kehittämiseksi. Porvoon kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Eero Löytönen antoi työhön vapaat kädet toivoen, että lopputulos herättäisi uusia ajatuksia alueen tulevaisuudesta ja toimisi pohjatyönä alueen asemakaavojen uudistamiselle. Diplomityöstäni toivottiin ulkopuolista näkökulmaa alueen tulevaisuudesta käytävään keskusteluun, jota oli toistaiseksi käyty vain paikallisten omassa keskuudessa.Koin työn asetelman erittäin ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi. Länsirannan kehittämistyön voi tulkita liittyvän paitsi kasvavan kaupungin paikalliseen kehitykseen, myös osaksi meneillään olevaa yleistä kaupunkikeskustojen uudistamista. Kaupunkien välinen kilpailu asukkaista, työpaikoista ja investoinneista on kiristynyt. Keskusta-alueiden houkuttelevuus ja vetovoimaisuus nähdään keskeisenä osana kaupunkien selviytymisstrategiaa. Porvoossa nämä kaupunkikehitykseen vaikuttavat poliittiset ja taloudelliset paineet tuntuvat kulminoituvan juuri Länsirannalla – Löytösen sanoin "kaupungin keskeisimmällä ja kehittyvimmällä osa-alueella". Alueesta halutaan monipuolinen ja vetovoimainen, uutta Porvoota edustava kaupunkialue.Diplomityössäni yhdistyvät tärkeät kysymykset suomalaisten kaupunkikeskustojen tulevaisuudesta ja mahdollisuus etsiä vanhan ja arvostetun Porvoon paikallisiin erityispiirteisiin sopivia suunnitteluratkaisuja. Arkkitehti, tutkija Meri Louekarin mukaan kaupungin paras vetovoima on sen ainutlaatuisuus. Tämä kannusti minua etsimään ratkaisuja suomalaisten kaupunkien tarpeisiin paikan ja paikallisuuden ehdoilla.

Lähtökohtana Porvoon nykyinen kaupunkirakenne

Porvoo on Suomen toiseksi vanhimpana kaupunkina ainutlaatuinen, ja se tunnetaan erityisesti tiivisti ja matalasti rakennettuna puukaupunkina. Keskusta-alueen nykyiset korttelityypit edustavat eri aikakausia ja kertovat Porvoon kaupunkikehityksestä keskiaikaisesta kaupungista nykyaikaan. Kolmea eri ikäistä puukaupunkialuetta – keskiaikaista Vanhaa Porvoota, empire-kaupunkia ja modernia puukaupunkialuetta – yhdistävät puu rakennusmateriaalina, harjakattoisuus, pienimittakaavaisuus sekä vehreän ja yksityisen pihapiirin rajautuminen ympäröivään aitaan tai rakennuksiin.Porvoo oli minulle entuudestaan vieras kaupunki, joten lähestyin suunnittelutehtävää paikan ja kontekstin analyysin kautta. Pidin ensisijaisen tärkeänä, että suunnitelma sopii luontevasti Porvoon keskusta-alueen jatkeeksi, mutta toisaalta täydentää nykyisiä kaupunkiasumisen vaihtoehtoja. Työn ensimmäisessä osassa tarkastelin suunnittelutehtävän taustaa: kaupungin merenkulun leimaamaa historiaa ja kaupunkikehitystä sekä Länsirannan asemaa keskustan laajenemisalueena. Toisessa osassa analysoin tarkastelualueen nykytilaa ja olosuhteita, minkä perusteella rajasin suunnittelualueen ja tarkistin omia tavoitteitani työn suhteen.Työn kolmannessa osassa taustoitin suunnittelutyötä tutkimalla Porvoon nykyistä kaupunkirakennetta ja olemassa olevia korttelityyppejä, selvittämällä asumiseen kohdistuvia muutoksia sekä pohtimalla kaupunkiasumisen kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia. Tarkoituksenani oli etsiä sellaisia kaupunkirakenteellisia ja arkkitehtonisia ominaisuuksia, jotka olisivat Porvoolle ominaisia tai muutoin Länsirannan alueelle sopivia, ja jotka toisaalta edustaisivat uudenlaista tiivistä ja matalaa kaupunkiasumista.[caption id="attachment_3768" align="aligncenter" width="618"] Aksonometria rantakorttelin ratkaisuperiaatteista. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption][caption id="attachment_3752" align="aligncenter" width="618"] Aksonometria metsä- ja taidekorttelin ratkaisuperiaatteista. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption]Yksi analyysini johtopäätöksistä oli, että aluetta tulisi suunnitella ensisijaisesti kaupunkimaisena asuinalueena, joka voi palvelujen osalta tukeutua Taidetehtaan ja keskustan alueisiin. Suunnittelualueen rakentamisolosuhteet osoittautuivat vaativiksi, minkä lisäksi huomattava osa suunnittelualueesta sijaitsee Porvoonjoen tulva-alueella. Keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi nousivat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen erityispiirteiden huomioiminen maankäytön suunnittelussa sekä uuden ja omaleimaisen kaupunkialueen sovittaminen Porvoon nykyisen kaupunkirakenteeseen.

Kaupunkimainen asuinalue pieneen saaristokaupunkiin

Esitän suunnitelmassani noin 90 000 k-m2 kokoista asuinaluetta, jonka puoliavoimet korttelit pohjautuvat Porvoon nykyisten puukaupunkialueiden korttelityyppeihin ja täydentävät tiivistä ja matalaa kaupunkirakennetta. Suunnitelma jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta, jota hallitsevat matalat, harjakattoisten puurakennusten ryhmät ja näiden rajaamat intiimit sisäpihat. Rakennukset on ryhmitelty Porvoon nykyisten keskustakortteleiden tavoin rakennuksilla rajattuihin puoliavoimiin kortteleihin, joiden kehämäinen muoto korostaa julkisen ja yksityisen välisen tilan eroa ja keskustamaisuutta. Tavoitteena on ollut ympäristö, joka sopii pieneen saaristokaupunkiin, mutta joka mielletään kuitenkin kaupunkimaiseksi.[caption id="attachment_3767" align="aligncenter" width="618"] Näkymä townhouse-asuintalojen reunustamalta kadulta. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption]Yhtenäisyyksistä ja lainatuista piirteistä huolimatta uusi alue erottuu omana kaupunginosanaan ja sillä on oma kaupunkikuvallinen ilmeensä. Länsirannan talotyypeiksi valitsin keskusta-alueelle sopivia, tiiviin kaupunkirakenteen ja kohtalaisen tehokkaan maankäytön talotyyppejä: kaupungin peruselementteinä pidettyjä kerrostaloja, pienkerrostaloja sekä townhouseiksi kutsuttuja, toisiinsa kytkettyjä erillispientaloja. Townhouse on Keski-Euroopassa yleinen, mutta suomalaisesta asuntotuotannossa vielä harvinainen talotyyppi, jossa tehokas maankäyttö yhdistyy suomalaisten arvostaman omakotitaloasumisen piirteisiin.Neljä Länsirannalle kehittämääni townhouse-konseptia havainnollistavat tämän talotyypin mahdollisuuksia vastata muuttuviin asumisen tarpeisiin ja toiveisiin sekä erilaistuviin elämäntyyleihin. Perusmitoituksen ja kaupunkikuvan ohella pohdittuja teemoja ovat asuntokohtaiset ulkotilat, erilaiset elämäntyylit ja perhemuodot, joustavuus ja muunneltavuus, taloudellisuus ja tehokkuus, sekä pienet liike- ja toimistotilat asunnon yhteydessä. Moderni muotoilu, ikkunoiden ja ovien sijoittelu sekä värien ja materiaalien käyttö antavat Porvoon vanhalle, hyväksi ja tutuksi koetulle kaupunkikuvalle jälleen kerran yhden uuden tulkinnan.[caption id="attachment_3753" align="aligncenter" width="618"] Kaavio townhouse-talotyyppien pohjavaihtoehdoista. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption][caption id="attachment_3756" align="aligncenter" width="618"] Kaavio townhouse-talotyypeistä. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption]Alueelle on asuntojen lisäksi sijoitettu 600 k-m2 kokoinen päiväkoti, kaupunkielämää ja tapahtumia palveleva rantatori, siihen liittyvä monitoimirakennus sekä vierasvenesatama ja sen palvelurakennus. Merellinen sijainti on ilmiselvä vetovoimatekijä, ja Porvoonjoki on osa kaupungin syntyhistoriaa ja tärkeä osa porvoolaista identiteettiä. Porvoonjoen potentiaalia vetovoimaisena, julkisena kaupunkitilana ja lähivirkistysalueena ei kuitenkaan ole vielä täysin hyödynnetty, joten suunnitelmani säilyttää läntinen jokirannan koko matkalta julkisena, keskusta-alueelta aiemmin puuttuneena virkistysalueena. Tematiikkaa täydentää jokirannassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä Wileniuksen perinnevenetelakka, jolle osoitettu lisärakennus on omistajan mukaan edellytys telakkatoiminnan kannattavuudelle. Myös laskettelukeskukselle on esitetty uudet tilat. Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut vahvistavat alueen identiteettiä monipuolisena virkistysalueena.

Vaihtoehtoja kaupunkiasumiseen

Diplomityöni innoittajana on alusta lähtien toiminut kiinnostukseni tarkastella ja kehittää kaupunkiasumisen vaihtoehtoja osana maankäytön suunnittelua. Asumisen typologia on keskeinen osa kaupunkisuunnittelua ja kaavoitusta, jossa tehdään melko pysyviäkin valintoja asuntotyypeistä ja asumisen muodoista pitkälle tulevaisuuteen. Ihmisten tarpeet ja toiveet asumisen suhteen monipuolistuvat ja erilaistuvat. Diplomityöni on pyrkinyt ennakoimaan asumiseen kohdistuvia muutoksia sekä huomioimaan niitä uuden alueen suunnittelussa. Millaisia kaupunkiasumisen ja kaupunkielämän muotoja uusi kaupunkialue voi tarjota pienessä, mutta kasvavassa ja vetovoimaisessa saaristokaupungissa?Suunnittelu eteni rinnakkain tutkimuksen kanssa. Tutkin kaupunkiasumista suunnittelun keinoin kolmessa eri mittakaavassa ensin kokonaisen kaupunkialueen, sitten korttelin ja lopuksi asunnon tasolla. Suunnitelmani tekee näkyväksi yhden vision Länsirannan – ja samalla kaikkien suomalaisten pienten ja keskisuurten kaupunkien – tulevaisuudesta.Teksti: Emmi Jääskeläinen.Emmi Jääskeläinen. Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon. Diplomityö. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, 2014. Valvoja prof. Trevor Harris, ohjaajat Tommy Lindgren ja Eero Löytönen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa Aalto-yliopisto docs-tietokannasta osoitteessa aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/15527.[caption id="attachment_3754" align="aligncenter" width="618"] Näkymä rantakorttelin puutarhasta. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption][caption id="attachment_3750" align="aligncenter" width="618"] Näkymä niityltä talvella. Emmi Jääskeläisen diplomityöstä Länsiranta: Uusi kaupunkialue Porvoon jokilaaksoon (Aalto-yliopisto, 2014).[/caption]