Valokeilassa: Teemu Hirvilammi

Teemu Hirvilammi uskoo arkkitehtuurin mahdollisuuksiin niin kestävän kehityksen kuin monitieteellisen keskustelun ja oppimisen saralla. Tampereen yliopistossa yliopisto-opettajana työskentelevä Hirvilammi on ehtinyt uransa aikana saavuttaa kansainvälistäkin mainetta suunnittelijana. “Arkkitehtuuri on minulle rakennustaidetta, käytännön osaamista ja tiedettä”, Hirvilammi kuvailee.

Nykyisin Hirvilammi pääasiassa opettaa ja toimii tutkijana. Hän pitää tieteellisen ja käytännöllisen lähestymisen vuorovaikutusta keskeisenä: “Teoreettisen tiedon sovellamme aina harjoitustöihin ja toteutettuihin rakennelmiin – ja saamme takaisin empiirisen tiedon ja mahdolliset uudet tutkimusaukot.”

Erilaiset vuorovaikutus- ja yhteistyömahdollisuudet siivittävät Hirvilammin ajattelua ja työtä: arkkitehdin rooliin kuuluu tasapainottaa tekniikka ja tieto parhaan lopputuloksen löytämiseksi. Väitöskirjatutkimusta tekevä Hirvilammi kertoo itsekin päässeensä osaksi keskustelevaa ja monitieteellistä yhteisöä.

“Kestävän kehityksen haasteet eivät tyypillisesti ratkea vain yhtä muuttujaa optimoimalla, vaan ne arvioidaan jokaisen hankkeen kanssa toteutuskelpoiseksi ratkaisuksi.”

Hirvilammi tietää arkkitehdin ja rakennuttajan kantavan suurta ekologista vastuuta ja uskoo teoreettisen ajattelun ja ajankohtaisen tutkimuksen kykyyn ohjata suunnittelussa tehtyjä valintoja kestävälle polulle.

Hiljattainen esimerkki Hirvilammin työnjäljestä löytyy Seinäjoen Kalevan Navetasta, jossa nykyään toimii monipuolinen kulttuurikeskus. Peräti 25 vuotta tyhjillään ollut tila korjattiin uuteen asuun. “Kalevan Navetassa yhteiskehittäminen ja yhteisöllisyys tavoittelivat kulttuurillisesti ja sosiaalisesti kestävää sisältöä talon toimintaan", Hirvilammi kertoo.

"Kiertotalous näkyy rakennusosien uudiskäytössä. Täydennysrakentamisessa on suosittu puuta; sillä on korvattu enemmän hiilipäästöjä aiheuttavia materiaaleja.” Kalevan Navetan korjaustyö nappasikin viime toukokuussa Eko-Safan vuotuisen Tunnustuspaanu-palkinnon.

“Työssäni minua motivoi ajatus siitä, etten opeta ihmisiä vaan autan heitä oppimaan.”

Hirvilammi uskoo jatkuvaan kehitykseen ja pitääkin arkkitehtuuria erityisen hyvänä esimerkkinä elinikäisestä oppimisesta: “Rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin opiskeluun on varattava koko elämän verran aikaa.”

Omaa oppimistaan Hirvilammi neuvoo testaamaan vierailemalla itselle merkittävässä rakennuksessa uudelleen läpi elämän. “Minulle yksi sellainen rakennus on Alvar Aallon kirjasto Seinäjoella. Olen saanut siellä ensimmäisen kirjastokorttini, ja jokainen vierailu paljastaa rakennuksesta jotain uutta, vaikka rakennus ei tietenkään muutu miksikään”.

Kokenut opettaja ja elinikäisen oppimisen puolestapuhuja näkee arkkitehtuurikoulutuksen kulttuurisen tiedon välittämisenä: “Se on monen sukupolven yhtäaikainen tapahtuma, johon tarvitaan oppijat ja haastajat, tekijät ja vastuunkantajat sekä viisaat ja kaiken kokeneet.”

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai toimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. Teemu Hirvilammin Valokeilassa-kuvasarjat julkaistaan Archinfon Instagram-tilillä tässä linkissä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.