Takaisin artikkeleihin

Valokeilassa: LPR-arkkitehdit

Joukko ihmisiä nojailemassa pylväisiin.

LPR-arkkitehdit

Syksyn ensimmäinen Valokeila paistaa Turkuun, jossa yli 50 vuotta sitten perustettu arkkitehtitoimisto LPR-arkkitehdit pitää majaansa. Erityisesti olemassa olevan ja uuden yhteensovittamisesta tunnetun toimiston portfolio ulottuu aina museorakennuksista oppilaitoksiin ja teattereista kirkkoihin.

Teksti: Anna Rusi

LPR-arkkitehdit luottavat jatkuvuuteen sekä uuden ja vanhan yhteiseloon. Vuonna 1973 perustettu toimisto tunnetaan erityisesti monista korjaus- ja muutosprojekteistaan, joista viimeisimpänä esimerkkinä toimivat – sopivasti juuri uuden lukukauden alkaessa – Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen kampusrakennusten peruskorjaus.

Kuten uudiskohteet, myös LPR:n korjaushankkeet lähtevät liikkeelle tästä päivästä. Vanhaa täydentävät uudet elementit pyrkivät hienovaraisuuteen, mutta edustavat rohkeasti nykypäivän muotokieltä: “Olemassa oleva saa arvonsa ja uusi on nöyrää, mutta samanaikaisesti selkeästi omaa aikaamme”, kuvailee LPR-arkkitehtien toimitusjohtaja Heli Väliharju, “Vaativan korjausrakentamisen kulmakivenä on ymmärtää ja kunnioittaa vanhaa, mutta samalla uudistaa tilat vastaamaan nykypäivän toiminnan vaatimuksia, erilaisia käyttäjäryhmiä kuunnellen.”

LPR-arkkitehdit vastasivat Helsingin yliopiston Siltavuorenpenkereen korjaus- ja muutostöistä. Projektin keskiössä olivat energiatehokkuus, rakennusten käyttöiän pidentäminen sekä opetusryhmiä paremmin palvelevat tilamuutokset. kuvat: Pauno Narjus (1.–2.), Elina Juureva (3.)

LPR-arkkitehtien portfolioon sisältyy esimerkiksi Turun kaupunginteatterin ja Turun taidemuseon korjaus- ja laajennushankkeet, Ateneumin muutoshankkeet ja Helsingin kaupunginteatterin peruskorjaus. Korjaus- ja muutostyöt antavat toimistolle mahdollisuuden käyttää sekä luovuutta että ongelmanratkaisukykyä. Samalla projektit olemassa olevan rakennuskannan parissa varmistavat, että rakennukset saavat tarvitsemaansa hoivaa ja pääsevät palvelemaan myös tulevia sukupolvia, minkä LPR-arkkitehdit kokee erityisen kiitolliseksi.

Ennen kaikkea restauroivissa projekteissa arkkitehdin työtä pidetään usein sitä onnistuneempana, mitä vähemmän se näkyy. “Talotekniikan sijoittaminen suojeltuihin rakenteisiin alkuperäistä kunnioittaen vaatiikin kärsivällisyyttä, mutta monesti myös luovaa ja ennakkoluulotonta ongelmanratkaisua niin arkkitehdeiltä kuin koko suunnitteluryhmältä”, huomauttaa toimiston osakas, arkkitehti Pauno Narjus.

“Jokainen hanke on ollut omalla tavallaan vaativa ja jokaisessa on ollut omat erityispiirteensä. Se myös tekee työstä hyvin antoisaa. Kahta samanlaista tapausta ei ole ja ratkaisun löytäminen edellyttää tutkivaa asennetta”, Narjus jatkaa, ja vertaa työtä salapoliisin tehtäviin: “Esimerkiksi Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjauksessa julkisivujen vaurioituneita keraamisia laattoja korvattiin uusilla, alkuperäisten mallien mukaisesti teetetyillä laatoilla. Alkuperäisten laattojen valmistuspiirustukset löytyivät onneksi arkistoista. Jotta uusien laattojen muodot, värit ja lasitukset saatiin vielä lähes vastaamaan alkuperäisiä, jouduttiin tekemään lukuisia poltto- ja lasituskokeita.”

Helsingin ja Turun kaupunginteatterien peruskorjaukset olivat sekä kaupunkikuvallisesti että arkkitehtonisesti merkittäviä hankkeita. Suunnittelu lähti liikkeelle rakennussuojelun näkökulmasta, johon uudisosat hienovaraisesti sovitettiin. kuvat: Pauno Narjus, Arno de la Chapelle, Wellu Hämäläinen

LPR-arkkitehdit kuvailevat itseään realistisiksi visionääreiksi. “Arkkitehdin tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia, että tilaajan hankkeelle asettamat tavoitteet kantavat läpi usein vuosiakin kestävän projektin ajan”, kommentoi Heli Väliharju, “Matkan varrella lopputulokseen vaikuttavien tahojen määrä kasvaa ja kaikki pitää huomioida, mutta siten, ettei unohdeta mitä ja miksi työtä ollaan tekemässä.” Vaikka työlle asetettuja tavoitteita joutuisikin matkan varrella muuttamaan, on pystyttävä näkemään kokonaiskuva, hän kertoo.

Toimistolle onnistuminen tarkoittaa asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä, mutta myös vuorovaikutuksen ja keskinäisen luottamuksen saavuttamista arkkitehdin, tilaajan ja hankkeen muiden sidosryhmien kesken. Arkkitehti ja hallituksen puheenjohtaja Veera Rautaheimo viittaa LPR:n työtä ohjaaviin arvoihin, jotka ovat kulkeneet toimiston mukana vuosikymmenet: vastuullisuuteen, kunnioitukseen, luotettavuuteen ja inhimillisyyteen. “Nämä liittyvät vahvasti suhtautumiseemme suunnittelukohteisiin, asiakkaisiin ja ympäristöön, mutta myös siihen, miten suhtaudumme toimiston sisällä toinen toisiimme.”

LPR-arkkitehtien portfolio kattaa lukuisten suojeltujen merkkirakennusten, kuten Turun taidemuseon, Ateneumin ja Kansalliskirjaston muutos- ja korjaushankkeita. kuvat: Ola Laiho, Ville Malja, Arno de la Chapelle

Pitkäikäisen toimiston salaisuus saattaakin piileä keskinäisessä ymmärryksessä ja yhteisissä tavoitteissa – sekä tasapainossa. “Pitkän linjan kokemus yhdistettynä nuoruuden intoon luo sopivan kokonaisuuden kaikkeen tekemiseemme”, Rautaheimo kommentoi.

“Olemme maapallolla matkalla tilanteeseen, jossa vähenevillä luonnonvaroilla pitää saada aikaan entistä kestävämpää ja vähemmän ympäristöä kuluttavaa rakennettua ympäristöä. Olemassa olevasta rakennuskannasta ja kierrätetyistä materiaaleista on voitava ottaa enemmän irti”, muistuttaa Rautaheimo. “Tämä kaikki edellyttää tutkimusta, tuotekehitystä, monialaista yhteistyötä ja ennen kaikkea laadukasta suunnittelua.”


Lue lisää LPR-arkkitehdeistä toimiston omilla verkkosivuilla tästä linkistä.

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. LPR-arkkitehtien Valokeilassa-kuvasarjat julkaistaan Archinfon Instagram-tilillä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.