Valokeilassa: JKMM Arkkitehdit

JKMM Arkkitehtien syntyhistoria on suomalaistoimistoille tyypillinen: arkkitehtiopiskelijaporukka voittaa arkkitehtuurikilpailun ja perustaa sen myötä yhteisen toimiston. JKMM:n tapauksessa vuosi oli 1998, kilpailu käytiin Turun pääkirjastosta ja voittaneen ehdotuksen tekijät olivat Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela, Samuli Miettinen ja Juha Mäki-Jyllilä.

Tavallisesta tarinasta JKMM poikkeaa siten, että lähes 25 vuotta myöhemmin sama perustajaosakasporukka edelleen luotsaa toimistoa yhdessä. Sittemmin osakkaiksi on otettu myös arkkitehdit Juho Pietarila, Teemu Toivio ja Samppa Lappalainen, joka toimitusjohtajana vastaa liiketoiminnasta, sekä sisustusarkkitehti Päivi Meuronen, jonka vahva kädenjälki on muodostunut yhdeksi tunnistettavaksi tekijäksi toimiston arkkitehtuurissa.

Arkkitehtuurikilpailuihin JKMM osallistuu edelleen ahkerasti. Asmo Jaaksi sanoi heinäkuussa 2021 SuomiAreena-keskustelussa, että toimistolla on todellakin aikamoinen luettelo kilpailuvoittoja, mutta vielä enemmän on hävittyjä kilpailuja. Palkintosijoja on kuitenkin kertynyt yli sata, joista voittojakin viitisenkymmentä. Tunnettuja rakennuksia on syntynyt myös suorina toimeksiantoina, kuten Amos Rex -taidemuseo, joka on yksi kansainvälisesti julkaistuimmista nykyarkkitehtuurikohteistamme.

Viime lokakuussa JKMM:n aiemmin väistänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto osui vihdoin kohdalle, kun filosofi Esa Saarinen valitsi Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrin palkinnon voittajaksi. Fyyri esiintyy Valokeilassa-sarjassa ja muodostaa yhdessä Taideyliopiston Mylly-rakennuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa teemakokonaisuuden otsikolla ’Tieto’.

Kulttuuri, tieto ja hyvinvointi ovat onnellisuuden osatekijöitä

JKMM jaotteli kuvasarjansa kolmen teeman alle, joista kaksi muuta ovat ’Kulttuuri’ ja ’Hyvinvointi’. Toimiston suunnittelufilosofiassa näkyy vahvasti yhteiskunnallinen vastuunkanto ja pyrkimys luoda rakennettua ympäristöä, joka lisää onnellisuutta:

Suomi on maailman onnellisin maa. Mutta mistä tämä onnellisuus kumpuaa?

Perinteisesti yhteiskuntia rakennetaan talous ja teknologia edellä, vaikka niillä luodaan vain perustasoa. Kukoistaakseen yhteiskunnan täytyy tähdätä korkeammalle, ottaa lähtökohdiksi kulttuurin, tiedon ja hyvinvoinnin. Korkeimmalla tasolla tavoitteena pitäisi olla onnellisuus. Kun suunnittelemme kestävää yhteiskuntaa, tämä on päämääränämme.

Arkkitehdeilla ja muotoilijoilla on ollut merkittävä rooli onnellisuuden infrastruktuurin luomisessa Suomessa. Me JKMM Arkkitehdeilla olemme olleet mukana rakentamassa suomalaista onnellisuutta jo lähes 25 vuoden ajan.

Reittejä onnellisuuteen etsitään aina yhdessä tilaajien ja käyttäjien kanssa. Joskus yhteinen matka jatkuu rakennuksen valmistumisen jälkeiseen käyttöönottovaiheeseen. Syksyllä 2021 valmistuneen Taideyliopiston Mylly-rakennuksen opiskelijat ovat nostaneet esiin kysymyksiä uusien tilojen soveltuvuudessa taiteen tekemiseen.

”Olemme halunneet luoda mahdollisimman joustavat ja haltuun otettavat tilat, joissa taiteen oppiminen, opettaminen ja tekeminen saa näkyä hyvin vapaasti ja luovasti. Rakennus on valmis vasta sitten, kun niin opiskelijat kuin henkilökuntakin ovat todella asettuneet taloksi ja löytäneet oman tapansa hyödyntää ja muokata heille varta vasten suunniteltuja uusia puitteita. Myös tässä käyttöönottoprosessissa haluamme ehdottomasti olla mukana ja kehittää tiloja entisestään yhdessä käyttäjien kanssa”, kuvailee hankkeen sisustusarkkitehtuurista vastannut Päivi Meuronen.

Arkkitehtuurin ja muotoilun päivien aattona on hyvä muistaa, että vahva modernin arkkitehtuurin ja muotoilun perinteemme toimii inspiraationa myös nykysuunnittelijoidemme työlle, niin myös JKMM Arkkitehdeille:

Uskomme, että on tärkeää jatkaa vanhojen suomalaisten mestareiden, kuten Alvar Aallon, perintöä.

Valokeilassa-kuvasarjoissaan JKMM esittelee viime vuosina valmistuneita projektejaan, jotka ovat osana onnellisuuden infrastruktuuria. Tutustu JKMM:n kuvasarjoihin Archinfon Instagram-tilillä @archinfo_finland tai tästä linkistä (avautuu uuteen välilehteen).

Archinfon Valokeilassa-sarjan tarkoitus on nostaa esiin ajankohtaisia tekijöitä suomalaisen arkkitehtuurin takana. Voit katsoa kaikki Valokeilassa-kuvasarjat Instagramissa tunnisteella #FinArchSpotlight ja lukea esittelyt Archinfon sivuilta tästä linkistä.