Valokeilassa: Arkkitehtitoimisto ALA

Helsinkiin saapuvat lentomatkustajat ovat joulukuusta 2021 lähtien saaneet ensivaikutelmansa Suomesta Arkkitehtitoimisto ALA:n suunnittelemassa terminaalirakennuksessa. Matkustajia on vastassa pala suomalaista luontoa puineen ja siirtolohkareineen. Ylemmässä kerroksessa avaran lähtöhallin ylle kaartuu kuusipuinen kattomaisema. Valokeilassa-kuvasarjassaan arkkitehdit kuvailevat rakennusta:

Halusimme, että lentokentällä voisi tuntea häivähdyksen romantiikkaa ja seikkailumieltä. Meille suomalaisille lähtevien matkustajien halli on sisäänkäynti suureen maailmaan, mutta kaikille muille rakennus toimii porttina Suomeen. Lähtöhallia suojaava valtava puukatto piirtää esiin Lapin eeppisten maisemien muotoja. Mutta maisema on ylösalaisin, järvi on suoraan yläpuolellamme – vai onko se valoaukko?

ALA:n tarina alkoi Kildenistä, teatteri- ja konserttitalosta Norjan Kristiansandiin. Vuonna 2005 ratkenneen arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen tekijät Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta ja Samuli Woolston perustivat toimiston, josta on sittemmin muodostunut yksi menestyneimmistä kansainvälisistä arkkitehtitoimistoistamme.

Ei ole kovin tavanomaista, että nuoren suomalaistoimiston läpimurto tapahtuu suoraan kansainvälisellä kentällä. Vuonna 2012 auennut Kilden paitsi sijaitsee Norjassa, se myös saman tien nosti ALA:n kansainväliseen tietoisuuteen. Toimiston pyrkimyksenä onkin alusta asti ollut toimia myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Seuraava suurta kansainvälistä huomiota osakseen saanut saavutus oli Helsingin keskustakirjastokilpailun voitto vuonna 2013. Loppuvuodesta 2018 valmistunutta Oodia on käyty eri puolilta maailmaa ihailemassa niin arkkitehtuurinsa vuoksi kuin esimerkkinä tulevaisuuden kirjastosta. Helsinkiläisille se on kuitenkin hyvin vahvasti tätä päivää: Oodiin tehdään yli kolme miljoonaa käyntiä vuodessa, tai ainakin ennen korona-aikaa tehtiin.

Nykyisin lähes 50-henkiseksi kasvanutta toimistoa luotsaavat kolmisin Grönholm, Nousjoki ja Woolston. Kulttuurirakennuksistaan parhaiten tunnettu ALA toimii yllättävänkin erilaisten hankkeiden parissa, joita kaikkia yhdistää kunnianhimoinen arkkitehtuuri. Toimiston portfolioon kuuluu lentokenttärakennuksen, Kildenin ja Oodin lisäksi muun muassa Kuopion ja Lappeenrannan kaupunginteatterit, Marriott-hotelli Tampereella, Raili ja Reima Pietilän suunnittelemien Dipolin ja Suomen Intian suurlähetystön peruskorjaukset sekä viisi Länsimetron asemaa.

Länsimetron uuden rataosuuden avajaisia vietetään 3. joulukuuta. Asemien arkkitehtuurista haluttiin houkuttelevaa, jotta ihmiset jättäisivät autot kotiin ja siirtyisivät käyttämään julkista liikennettä. ALA:n suunnittelemat asemat haluavat juhlistaa arjen liikkumista:

Olemme suunnitelleet Länsimetron kolmestatoista asemasta viisi. Nämä suuret, pääosin maanalaiset arkkitehtuuriteokset muodostavat sarjan miellyttäviä hengähdystaukoja kiireisen elämän keskellä niille tuhansille ihmisille, jotka käyttävät asemia päivittäin. Jokainen asema on kuin visuaalinen kaiku sille, mitä niiden yläpuolella maanpäällisessä ympäristössä tapahtuu.

Pitkän referenssilistansa vuoksi toimisto kutsutaan yhä useammin kansainvälisiin arkkitehtuurikilpailuihin. Yhden niistä tulos on Ranskan Lyoniin suunnitteilla oleva Lumière-yliopiston kirjasto ja oppimiskeskus, jonka rakennustyöt alkavat ensi vuonna. Työpöydällä on myös 30-kerroksinen torni Estonian Business Schoolille Tallinnaan sekä useiden Suomen suurlähetystöjen hankkeet.

Mutta palataan puuhun. Helsinki-Vantaan T2-terminaalirakennus voitti marraskuussa Puupalkinnon. Rakennuksen pääjulkisivua ylevöittää valtava katos, jonka alapinta on puuta. Puukatto jatkuu sisällä lähtöaulassa. Myös katon kantavaksi rakenteeksi pohdittiin puuta, mutta se ei osoittautunut järkeväksi vaihtoehdoksi. Näkyvien osien lisäksi T2:n – samoin kuin esimerkiksi Oodinkin – vesikattoelementit ovat kuitenkin puuta.

”Puulla on materiaalina vetovoimaa, se on miellyttävää ja tuttua. Kaikki rakennuksessa käytettävä puu sitoo hiiltä pysyvästi, oli se sitten jalostettua puutavaraa näkyvissä pinnoissa tai kattorakenteissa piileksivää ontelolaattaa. Puuta on erityisen järkevää käyttää siellä, missä se pääsee arvokkaasti esiin. Myös kantaville puurakenteille on paikkansa, mutta puun käytön täytyy olla kaikin tavoin perusteltavissa, myös rakenteellisin ja taloudellisin kriteerein”, sanoo Antti Nousjoki.

Lyonin Lumière-yliopiston oppimiskeskuksen ylempi kerros on suunniteltu kokonaan puurakenteisena. Osittain maahan uppoava alempi kerros on järkevämpää rakentaa betonisena jalustana, josta kohoavat puupilarit kannattelevat kertopuupalkkien varaan rakentuvaa kattoa.

”Puu on kaunista, ja sitä on miellyttävä koskettaa. Puu tuo rakennukseen pehmeyttä. Lyonin yliopistokirjastoprojekti toteutetaan minimiresurssein, ja puun käyttö tukee tätä tavoitetta. Puu on tässä projektissa iloa tuottava tekijä”, kuvailee Samuli Woolston.

Kotkaan rakenteilla oleva tapahtumakeskus Satama Areena sen sijaan on lähes täysin puurakenteinen. Vaikuttavin osa rakennusta on sen aulaa ja edustaa kattava purjeen muotoinen puukatto, joka on toteutettu riippurakenteena:

Tapahtuma-areena on kuin jättimäinen, täysin muunneltava puulaatikko. Yksi sen seinistä ikään kuin rullautuu ylös ja muodostaa aulan päälle riippuvan puurakenteen, kirjaimellisesti. Tämä lämmin purje kutsuu ihmiset sisään, kun taas umpinainen sinkkiverhous suojelee rakennusta sataman ankarilta sääolosuhteilta.

”Resurssien käytölle asetettiin hankkeessa kunnianhimoiset tavoitteet. Riippurakenteella päästiin paljon pienempiin rakennepaksuuksiin kuin palkeilla oltaisiin päästy. Jo asemakaavassa Kotkan kaupunki toivoi puurakennetta, mutta se ei ollut toimeksiannon edellytyksenä”, kertoo Juho Grönholm.

Satama Areenaan pääsee tutustumaan ensi vuoden elokuussa, kun tapahtumakeskus avaa ovensa. Sitä ennen rakentumista voi seurata minuutin välein päivittyvästä työmaakamerakuvasta – vaikka yötä päivää.

Tutustu Arkkitehtitoimisto ALA:n töihin toimiston verkkosivuilla.

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. Katso Arkkitehtitoimisto ALA:n Valokeilassa-kuvasarjat Archinfon Instagram-tilillä tästä linkistä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.