Valokeilassa: arkkitehti Manu Humppi
Manu Humppi
Kun rakennetaan tiettömien taipaleiden taakse erämaahan, suunnittelija joutuu ratkaisemaan yllättäviäkin haasteita. Arkkitehti Manu Humppi on erikoistunut erämaa-arkkitehtuuriin.
Luonnossa liikkuminen on aina ollut osa Manu Humpin elämää. Arkkitehtuuriopintojensa aikana erämaavaellusten konkari kiinnostui tutkimaan Lapin autiotupia ja teki niistä diplomityönsä Tampereen teknilliseen yliopistoon. Joitakin vuosia myöhemmin hän työsti aineiston kirjaksi Kammit ja autiotuvat – Lapin kairojen kulttuuriperintö (Kirjakaari, 2014).
Erikoistuminen luontorakentamiseen on poikinut Humpille suunnittelutöitä kansallispuistoihin ja luonnonsuojelualueille.
”Suunnitteluni keskiössä ovat suomalaisen erä- ja retkeilyperinteen kunnioittaminen, käytännöllisyys ja toiminnalliset yksityiskohdat. Ratkaisujen tulee olla toiminnallisia sekä käyttäjän että huollon kannalta. Harkituilla yksityiskohdilla on käyttökokemuksen kannalta suuri merkitys.”
Viime kesänä Urho Kekkosen kansallispuistoon Saariselälle valmistunut Rautulammin autio- ja varaustupakokonaisuus on herättänyt paljon kiinnostusta. Osa käyttäjistä on oudoksunut mökkien modernia ulkomuotoa, osa taas on vaeltanut paikalle nimenomaan niitä ihastelemaan. Korona-aikana kotimaan matkailu ja retkeilyinnostus ovat nähneet valtavan nousun, ja uudet autiotuvat ovat entisestään kasvattaneet alueen kävijämääriä.
”Retkikohteiden vaikutus ympäristöön tulee minimoida. Käytönaikainen ympäristön kuluminen minimoidaan ohjaamalla ihmistoiminta rajoitetulle alueelle. Rakennukset itsessään eivät ole retkikohteita, vaan tarkoitukseni on tarjota puitteet luonnosta nauttimiselle ja maiseman kokemiselle.”
Kuten perinteisissä autiotuvissa, Rautulammin uusissa tuvissa pääroolissa on suojan ja majapaikan tarjoaminen retkeilijöille, ja uutena toiminnallisuutena majoitustilan yhteyteen on lisätty varusteiden kuivatushuone. Suunnitteluratkaisuissa piti säänkestävyyden ja luonnonolosuhteiden huomioon ottamisen lisäksi ratkaista, miten rakentaminen toteutetaan, kun työn tekeminen erämaaolosuhteissa on kallista ja kuluttaa herkkää luontoa eikä rakennusmateriaaleja voi kuljettaa rekalla. Ratkaisuna oli moottorikelkoin ja telakuorma-autolla talviaikaan kuljetettavissa olevat esivalmistetut rakennusosat.
”Retkeilykäyttö rasittaa pintoja. Materiaalit ovat alttiina sekä säälle että käyttäjien kulutukselle, ja niiden tulee olla ekologisia. Myös rakenteen tulee olla yksinkertainen ja selkeä, jotta työmaa-aika ja rakentamiskustannukset pysyvät kohtuullisina, ja herkkää luontoa täytyy vaalia rakentamisen aikana.”
Rautulammin tuvat sekä Humpin Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueelle Tampereelle suunnittelema katos ovat mukana toukokuussa julkistettavassa design-atlaksessa, joka esittelee luontomatkailua tukevaa suunnittelua Pohjoismaissa. Atlas on osa Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamaa ja Islannin arkkitehtuuri- ja muotoilukeskuksen koordinoimaa Design in Nordic Nature -hanketta, johon Suomen osuuden koosti Archinfo.
Omien suunnittelutöidensä ohella erämaa-arkkitehti työskentelee tamperelaisen Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co:n toimitusjohtajana. Valokeilassa-sarjassaan hän esittelee luontoon suunnittelemiaan kohteita sekä ajatuksia niiden taustalta. Tutustu sarjaan Archinfon Instagram-tilillä tästä likistä.
Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight.
Manu Humpin ajatuksia luontomatkailurakentamisesta kuullaan Islannin suurlähettilään residenssissä Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa torstaina 7.4. klo 16. Lue lisää Dialogue on Design in Nordic Nature -keskustelutilaisuudesta tästä linkistä.
