Valokeilassa: Ari Sipinen

Omaa toimistoaan liki kaksi vuosikymmentä pitänyt Ari Sipinen tunnetaan käytännöllisten, käyttäjälähtöisten ja laadukkaiden rakennusten suunnittelijana. Vuonna 2005 perustettu Arkkitehtitoimisto Sipinen Oy on sekä suunnitellut uutta että korjannut vanhaa.

Ennen oman toimistonsa perustamista Sipinen ehti työskennellä pitkään isänsä Arto Sipisen toimistossa. Ura kohti omaa toimistoa soljui luonnollisesti, sillä Sipinen ehti toimia monessa isänsä kohteessa pääprojektinvetäjänä. “Minulla on valtava kunnioitus isäni työtä kohtaan”, kommentoi Sipinen.

Arkkitehtuuri tehdään käyttäjille

Arkkitehtitoimisto Sipinen on yhden miehen toimisto, ja niin arkkitehti kuin asiakkaatkin pitävät työtavasta. “Tilaajat ovat olleet aina tyytyväisiä, kun yksi ihminen vastaa kysymyksiin heti. Nautin myös itse yksin tekemisestä, vaikka välillä työtä onkin paljon”, kuvailee Sipinen.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja suunnittelutiimien yhteinen tekeminen on kuitenkin Sipiselle ensisijaisen tärkeää, ja esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjauksessa mukana oli neljä alikonsulttia. “Käyn mielelläni työmailla käyskentelemässä vapaa-ajallakin ja juttelemassa rakentajien kanssa”, Sipinen kertoo, “Oma pohjani rakennusarkkitehtina näkyy myös työssäni: suunnitelmat on pystyttävä myös todellisuudessa rakentamaan.”

Käytännönläheiset ja toimivat ratkaisut heijastuvat suoraan myös käyttäjätyytyväisyyteen, jota Sipinen kuvaa työtään eniten ohjaavana arvona: “Tärkeintä on muistaa, että työt tehdään tilojen käyttäjille. Kaikki mitä teen, lähtee tästä ajatuksesta.” Tilaajan onneksi Sipinen kertoo myös aikataulussa pysymisen olevan yksi työnsä tärkeimmistä periaatteista: suunnitelmat eivät ole tähän mennessä myöhästyneet kertaakaan. “Teen työt mieluiten etuajassa. Tällöin myös tilaajalla on enemmän aikaa esittää omat kommenttinsa.”

Palkittu peruskorjaus

Sipisen suunnittelema Jyväskylän yliopiston kirjaston peruskorjaus palkittiin vastikään Arkkitehtuurin Finlandialla. Merkittävimpänä kiitoksena Sipinen pitää kuitenkin käyttäjiltä suoraan saatua palautetta: peruskorjaus on vastannut onnistuneesti yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin. Vuonna 1974 valmistuneen rakennuksen on alun perin suunnitellut Arto Sipinen.

Sekä uusia kohteita että korjauksia suunnitellut Sipinen kuvailee korjausrakentamista vaativana työnä, jossa täytyy tasapainottaa uudet ja vanhat ratkaisut keskenään. Kirjaston suunnittelussa auttoi Sipisen kokemus yliopiston Athenaeum-rakennuksen peruskorjauksessa. Kun teknisellä suunnittelulla oli jo vankka pohja, pystyttiin muuhun keskittymään uudella tavalla ja uskallettiin tehdä suurempiakin muutoksia.

Kirjaston peruskorjauksen suunnittelussa Sipinen korosti sekä käytännöllisyyttä että uusien kirjastotoimintojen mahdollisuuksia. Rakennus purettiin betonirungolle asti ja korjattiin vastaamaan teknisesti, ekologisesti ja toiminnallisesti uusiin tarpeisiin. Samaan aikaan tärkeää oli tasapainottaa uudet toiminnot sopiviksi kirjaston perintöön. Esimerkiksi täysin uusi, kaikki huoltotoiminnot keskittävä sisäänkäynti maskeerattiin yhtenäiseksi alkuperäisten sisäänkäyntien kanssa.

Sisätiloissa korostui esimerkiksi uudenlainen tarve ryhmätyötiloille ja akustoinnille, ja myös mittava kattoikkunainstallaatio päivitettiin tähän päivään. Aikaisemmin Keltaisena kirjastona tunnettu rakennus säilytti alkuperäisen värimaailmansa mutta kantaa nykyään nimeä Lähde.

Kestävyys on lähtökohta

Sipisen suunnittelussa myös kestävyydellä on tärkeä rooli: “Ekologisuus on ohjannut työtäni pitkään ja tulee jo automaattisesti mukaan jokaiseen suunnitelmaan esimerkiksi materiaalivalinnoin”. Tämä näkyy myös kirjaston peruskorjauksessa, joka sai jo suunnitteluvaiheessa Breeam-ympäristösertifikaatin korkeimmalla Excellence-arvosanalla. “Sertifikaatin hakeminen oli alusta alkaen osa suunnitelmaa”, kertoo Sipinen.

“Suunnitelmissani olisi tehdä vielä pieniä töitä kirjaston ympäristöön. Haluaisin esimerkiksi lisätä kirjaston edustalle lähteen. Se loisi mukavan kesäkeitaan opiskelijoille ja sopisi sekä kirjaston nimeen että historiaan, sillä myös isän töihin liittyi usein jonkinlainen vesielementti.”

Lue lisää vuoden 2022 Arkkitehtuurin Finlandian voittajakohteesta tästä linkistä. 

Valokeilassa-sarjassa arkkitehteja tai arkkitehtitoimistoja pyydetään kertomaan kuvilla ja lyhyillä teksteillä toimintaansa ohjaavista arvoista ja suunnitteluperiaatteistaan. Ari Sipisen Valokeilassa-kuvasarjat julkaistaan Archinfon Instagram-tilillä tässä linkissä.

Kaikki tähän asti julkaistut Valokeilassa-kuvasarjat löydät Instagramista tunnisteella #FinArchSpotlight ja artikkelit tästä linkistä.