Uusi taidehotelli toivottaa kesän matkailijat tervetulleiksi Helsinkiin
kuva: Tarja Nurmi
Helsingin Jätkäsaareen on auennut uudenlainen hotelli, jossa nukutaan, syödään ja oleskellaan taiteen keskellä. Arkkitehti ja journalisti Tarja Nurmi yöpyi Hotel AX:ssa ja keskusteli asiakkaiden, henkilökunnan ja johtajan sekä muotoilija Stefan Lindforsin kanssa.
Helsingin Jätkäsaaren uusi kaupunginosa on pikkuhiljaa valmistumassa. Siellä alkaa olla mukavassa määrin hyvään nykyaikaiseen kaupunginosaan kuuluvia palveluja, ennen kaikkea katutasossa. Viroon suuntaavasta matkustajaliikenteestä tunnettu kaupunginosa vetää myös turisteja; hotelleille on kysyntää.
Osoitteessa Välimerenkatu 18 avautui kesäkuussa 2022 aivan uudenlainen hotelli nimeltä AX. Vieressä on Pasilasta rautatieaseman kautta satamaterminaalille kulkevan raitiovanulinja 9:n pysäkki, joten Helsingin keskustasta on yhtä helppo tulla hotellin kuin suoraan Tallinnan-lautasta. Ruoholahden metroasema on noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä.
Hotel AX erottuu korttelin muusta rakennuskannasta sillä, että arkkitehtitoimisto Sarc on kehittänyt erikoiselle hotellille rypytetyn ja rei’itetyn, varsinaisesta ulkoseinälinjasta irrallaan olevan metallijulkisivun, kuin ulkoisen valoverhon. Sen takana kaikilla kadun puolen hotellihuoneilla on suuret neliömäiset ikkunat. Kaksi ylintä kerrosta on jätetty vaille edessä olevaa teräshuntua, ja niissä huoneista onkin täysin esteettömät näkymät lähes seinän kokoisista ikkunoista ulos.
Suuren asuinkorttelin sisäpihan puolella julkisivu on valkoinen ja huoneiden ikkunat ovat kapeampia, lähes lattiasta kattoon. Kadunkulmassa sijaitsevan rakennuksen valaistu pääjulkisivu kiinnittää iltaisin taatusti myös satunnaisten ohikulkijoiden huomion.
Sarc, vastuuarkkitehtina Ari Ahonen, on suunnitellut hotellille ilmavan ja mukavan korkean sisääntulokerroksen, jossa on vastaanoton lisäksi myös muun muassa ravintola ja kahvila. Aula liittyy takana olevaan korttelipihaan lasioven ja suurten ikkunoiden avulla. Pihapuutarhassa on oma pieni terassinsa, jota reunustavat istutukset kasvanevat pian mittoihinsa.
Sisäänkäynti hotelliin on kadun kulmassa, ja toinen sisäänkäynti on pitkän julkisivun keskeltä. Tarkoitus ja toivomus on, että myös kaupunkilaiset ottaisivat hotellin aulan tapaamispaikakseen ja pistäytyisivät kahville, syömään tai drinkille.
Erilainen kuin muut – ja siksi Lindfors
Hotellin idean ja konseptin kehittämiseen tuli jo kolme vuotta sitten mukaan tunnettu suomalainen, ahvenanmaalaissyntyinen muotoilija Stefan Lindfors. Hän on sekä matkustanut paljon että tehnyt erilaisia suunnitelmia myös hotelleille. Niihin kuuluu manhattanilainen The Mercer, josta tehtiin kaupunginosansa SoHo:n pieni mutta eksklusiivinen vetonaula. Lindfors suunnitteli The Mercerin hissiaulaan mittavan valaisimen, jonka kuluissa ei säästelty.
Nyt on toimittu suomalaisen budjetin turvin, mutta Lindforsilta on täälläkin mukana pari todellista katseenvangitsijaa. Hotellin pääsisäänkäynnin yläpuolella vierailijan toivottaa tervetulleeksi kiiltävillä metallinpalasilla kuorrutettu rausku, jolla on hauska kieli ja hallussansa pallomainen valaisin. Korkean aulabaarin katossa leijailee suuri pitkäkielinen ”örkki”, josta monet taatusti ilahtuvat. Suurveistokset antavat hotellille leikkisyyttä ja identiteettiä.
Hotellin varsinainen erikoisuus on taide, jota on sekä muotoilun, lasitaiteen että kuvataiteiden puolelta, tekstiilejäkään unohtamatta.
Itse huoneet ovat kooltaan napakoita, mutta ilmavan oloisia. 173 huoneen valikoimassa ei ole laisinkaan sviittejä tai niin sanottua luksusosastoa. Seitsemännessä kerroksessa on sarja eri taiteilijoiden muovaamia huoneita, jotka tunnistamme jo ovien muista poikkeavista kylteistä.
Kaikissa muissa huoneissa on muhkean parivuoteen takana seinällä eri taiteilijoiden teoksia, joista kussakin huoneen ovessa on pieni kuva. Huoneet ovat suomalaisen sisustusalan yrityksen Vallilan käsialaa. Kylpyhuoneisiin Lindfors on suunnitellut omat kaakelit, joita löytyy myös pohjakerroksen wc-tiloista. Siellä ne ovat naisille siniset ja miehille punaiset.
Pohjakerrokseen johtaa aulasta ruosteisesta teräksestä tehty tanakka kierreporras, joka sijaitsee kahden kerroksen korkuisessa tilassa. Siihen syövytetyt tekstit hahmottuvat porrasta kierrettäessä ja ovat parhaiten luettavissa alhaalta aamiaishuoneen tasolta käsin. Reiät tekevät portaita noustaessa ja laskeutuessa mukavia varjokuvia.
Pohjakerroksen aamiaistilojen väritys on tumma, mutta ne saavat katujulkisivun kohdalta myös ylävaloa. Tiloja voi käyttää muina aikoina eri tarkoituksiin, ja niitä voi jakaa omiin osastoihinsa. Aamiaiskattaus on kaunis, ja siinä on mukavasti myös väriä. Tuolit ovat Ilmari Tapiovaaran suomalaisklassikkoja. Aulassa on vuorostaan muutama Alvar Aallon kuuluisa nojatuoli.
Ja niin, se taide!
Taidekonseptiin kuuluu sekä vakiintuneiden taiteilijoiden töitä että suomalaisen muotoilun avainsuunnittelijoiden klassikkoja. Paljosta, kuten korkeista kirja- ja baarihyllyköistä, on vastannut Lindfors, samoin monien tuolien tekstiileistä ja muista jopa hauskoista sisustuselementeistä.
Erikoista konseptissa on se, että myös nuoremmat taiteilijat saavat töitään esille tietyissä hotellin tiloissa. Teoksia voi myös ostaa, mikäli jostakin innostuu. Hotelli ottaa yksityisiin gallerioihin verrattuna suhteellisen pienen provision, mutta töiden tulee saada olla tietyn ajan esillä. Kun ne antavat tilaa uusille, toimii myös se ajatus, että taidehotelli ikään elää ja muuntautuu. Uudelleen voi aina tulla käymään ilman että kaikki on jo nähty.
Pisteitä voi antaa siitä, että kauniisti laskeutuva paksu valoverho kiertyy myös huoneiden toiselle pitkälle seinälle siten, että suuren taulutelevision voi kätkeä näkymättömiin. Se rauhoittaa huoneen kokonaisilmettä ja antaa tilaa vastapäisen seinän suurelle teokselle ja jännittäville näköaloille.
Suomalaisten ”joka makuun sopivien” ketjuhotellien laajan tarjonnan lomaan ja Jätkäsaareen AX on tervetullut. Sen arkkitehtuurissa ei ole niin sanotusti tyhjennetty koko pajatsoa vaan on keskitytty olennaiseen. Hotellihuoneet ovat kaikki toimivia ja ilmavia. Väitöskirjatyöskentelyyn ne eivät kenties sovi, ja satunnaisen matkaajan esikoisromaaniakin on kirjoitettava matkatietokone sylissä, sillä työpöytiä ja -tuoleja huoneissa ei ole. Työskentelytilaa, rauhallistakin, löytyy aulasta, pohjakerroksesta ja hyvällä säällä myös pihalta.
Lisää hotellista, sen tekijöistä ja teoksista (linkki aukeaa uuteen välilehteen): hotelax.fi
