Uusi puheenjohtaja vahvistaa Arkkitehtuurikeskuksen valtakunnallista vaikuttavuutta

Syyskuussa 2020 Arkkitehtuurikeskus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittu professori Janne Pihlajaniemi seuraa tehtävässään arkkitehti Asko Takalaa, joka toimi Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfoa ylläpitävän yhdistyksen puheenjohtajana lähes sen syntyajoista, vuodesta 2013 lähtien. 

Arkkitehtuurikeskuksen hallitus ohjaa tiedotuskeskuksen toimintaa ja toimii käytännön operaatioista vastaavan toiminnanjohtajan tukena. Uutena toiminnanjohtajana aloitti kesäkuussa Katarina Siltavuori.

Oulun yliopistossa arkkitehtuurin professorina työskentelevä Pihlajaniemi on viime vuodet toiminut myös arkkitehtuurin yksikön johtajana. Yliopistotyön rinnalla hän tekee käytännön suunnittelutyötä omassa M3-arkkitehtitoimistossaan. Tänä syksynä Pihlajaniemi valittiin valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunnan jäseneksi.

Arkkitehtuurin alan organisaatioista Pihlajaniemellä on kokemusta myös Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:sta, jonka hallituksessa ja varapuheenjohtajana hän toimi vuosina 2004–2009. SAFA on yksi Arkkitehtuurikeskuksen perustajista ja jäsenorganisaatioista. 

Janne Pihlajaniemi, tunnet arkkitehtuurin kentän laajasti ja monesta eri tarkastelukulmasta. Mitä tuot mukanasi Archinfoon?

Uskoisin, että taustani vuoksi voin vahvistaa Archinfon toiminnassa erityisesti kahta näkökulmaa: valtakunnallisuutta ja yhteyttä yliopistoihin. 

Valtakunnallisten toimijoiden, kuten Archinfon ja SAFA:n, tärkein toimintaympäristö on luontevasti pääkaupunkiseutu, mutta on hyvä muistaa, että arkkitehtuurin kenttä ulottuu yli koko Suomen. Pohjois-Suomesta katsottuna alan toimintaan osallistuminen voidaan joskus kokea hankalaksi. Archinfossa edustan ehkä sitten tätä muuta Suomea. Toisaalta tiedotuskeskuksen päätehtävät eivät niinkään ole paikkasidonnaisia, ja tänä vuonna välttämättömäksi tullut siirtyminen verkkotapahtumiin mahdollistaa osallistumisen ihan uudella tavalla ja eri puolilta maata.

Linkki yliopistoihin on mielestäni Archinfolle tärkeä ja luo mahdollisuuksia uudenlaiseen toimintaan ja yhteistyöhön. Rakennetun ympäristön tutkimus tuo esiin uutta tietoa kiinnostavista aiheista, mutta tulokset eivät kovin helposti päädy yleiseen tietoisuuteen. Usein on noussut esiin, että jonkinlainen tutkimuksen popularisoimisalusta olisi tarpeellinen, ja koska viestintä on tiedotuskeskuksen toiminnan keskiössä, Archinfo voisi luontevasti toimia tällaisena alustana ja välineenä tutkimustuloksista tiedottamiselle laajemmille yleisöille.

Elämme suurten murrosten aikaa. Mihin yhteiskunnallisiin tai ajankohtaisiin ilmiöihin arkkitehtuurin kentän pitäisi mielestäsi erityisesti pyrkiä vaikuttamaan? 

Rakennetun ympäristön ymmärtäminen edesauttaa laadukkaaksi koetun ympäristön syntymistä ja sitä kautta vaikuttaa hyvinvointiimme, ja tässäkin mielessä pidän arkkitehtuurin ”popularisoimista” tärkeänä. Arkkitehtuuri koetaan edelleenkin usein vieraaksi; se ei kosketa kaikkia, vaikka me kaikki elämme arkkitehtuurissa. Ymmärryksen ja vuorovaikutteisuuden lisääminen parantaisi myös arkkitehtien toimintaedellytyksiä.

Työn ja elämäntapojen murroksen ohella käynnissä on rakentamisen murros. Viimeisen kymmenen vuoden aikana julkiset hankinnat ovat muuttaneet luonnettaan. Jotta pysymme tässä muutoksessa mukana, arkkitehtuurin rooli ja vaikutus tulisi nähdä laajemmin.

Ilmastokriisi vaatii toimimaan kaikilla rintamilla, ja rakennusalan vaikutukset ilmastolle ovat merkittävät. Millaisena näet Archinfon roolin tässä?

On täysin selvää, että meidän kaikkien pitäisi pyrkiä vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ja yksi keskeisimpiä kysymyksiä on, millä tavalla voimme sen tehdä. Näkisin, että tässäkin tutkimuksen kautta syntynyt tieto olisi avainnäkökulma, ja Archinfo voisi edesauttaa sen vaikutusta nostamalla esiin ajankohtaisia tutkimusaiheita ja tiedottamalla tuloksista. 

Tutkimuksen lisäksi on tärkeää nostaa esiin myös sitä, miten arkkitehtuurin praktiikka vastaa ilmastohaasteeseen. Archinfo voi viestiä tästä ja kannustaa arkkitehtitoimistoja ja koko rakennusalaa vastaamaan kestävän kehityksen vaatimuksiin.

Vuonna 2013 perustettu Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on päässyt hyvään vauhtiin, ja se alkaa jo olla jonkin verran tunnettu. Kun nyt tuorein silmin katsot Archinfon toimintaa, mikä on mielikuvasi siitä ja miten Archinfo mielestäsi sijoittuu arkkitehtuurin kentälle? 

Näen Archinfon nuoressa iässä ja pienessä koossa paljon potentiaalia. Tiedotuskeskuksella ei ole historian saatossa syntynyttä painolastia, vaan se voi ketterästi ja nopeasti reagoida asioihin. Tunnettuutta nuori organisaatio voi aina kasvattaa, mutta mielestäni Archinfo on jo onnistunut saamaan luottamuksen riippumattomana, arkkitehtuurin kenttää yhdistävänä toimijana.

Arkkitehtuurikeskuksen jäsenorganisaatiot eli alan keskeiset toimijat ovat edustettuina Arkkitehtuurikeskuksen hallituksessa. Ensivaikutelmani hallitustyöstä on, että Archinfo todellakin aika hienolla tavalla yhdistää kentän toimijoita. Se on oivallinen foorumi käsitellä alaa koskevia kysymyksiä laajemminkin.

Archinfon tehtävä on toimia välittäjäorganisaationa paitsi arkkitehtuurin alalla, myös alalta ulospäin. Mitä ajatuksia sinulla on Archinfon kehittämisestä? 

En ole huolissani siitä, etteivätkö arkkitehdit löytäisi arkkitehtuurista tietoa, vaan suurempi haaste on suuri yleisö. Keinojen löytäminen arkkitehtuuritietoisuuden lisäämiseksi ja keskusteluun laajempien yleisöjen kanssa olisi tärkeää. Se on mielestäni Archinfon tärkein toimintakenttä. Toki myös ammattilaisille suunnattu tiedotus ja toiminta, samoin kuin vaikuttamistyö päättäjien suuntaan ovat tärkeitä. Erityisesti apoli-työn kautta Archinfolla onkin jo tiiviit ja toimivat yhteydet ministeriöihin, mikä on hyvä pohja laajemmalle vaikuttavuudelle. 

Kansainvälisen toiminnan suhteen Archinfo on yksi tärkeimmistä suomalaisen arkkitehtuurikentän toimijoista. Tiedotuskeskuksen kautta kentälle voisi syntyä vielä avoimempi kansainvälinen yhteys. Myös tuleva arkkitehtuuri- ja designmuseo tarjoaa tähän vaikuttavan alustan ja työkalun, ja tiivis yhteistyö museon kanssa tulee varmasti olemaan Archinfon toiminnan kannalta tärkeässä roolissa.

Vuonna 2021 päättyy Archinfon nykyinen viisivuotinen strategiakausi, ja on kiinnostavaa paneutua tiedotuskeskuksen kehittämiseen uuden strategiatyön käynnistyessä.

Millaisena näet roolisi Arkkitehtuurikeskuksen puheenjohtajana ja mitä toivoisit itse saavasi toiminnassa mukana olemisesta?

Joissakin organisaatioissa hallituksen puheenjohtajalla voi olla hyvin näkyvä rooli, mutta edeltäjäni Asko Takala lupasi, että tässä tehtävässä voisi toimia enemmänkin taustalla. Toki aina tarvittaessa astun esiin ja pyrin vastaamaan käsillä oleviin haasteisiin. Puheenjohtajana pyrin toimimaan alan eri toimijoita yhdistävänä linkkinä. 

Toivon Archinfon kautta saavani entistä laajemman näköalan arkkitehtuurin kenttään ja pysyväni ajan hermolla alan ajankohtaisista ilmiöistä. Uskon vahvasti Archinfon potentiaaliin, ja siksi olen mielelläni mukana kehittämässä tiedotuskeskuksen toimintaa.