Mika Savela: Uusi paikallinen -kehitysryhmä edistämään paikallista arkkitehtuuripolitiikkaa
Taike
Taiteen edistämiskeskus jatkaa paikallisen arkkitehtuuripolitiikan edistämistä uuden kehitysryhmän myötä. Taiken asiantuntija Mika Savela kertoo Uusi paikallinen -kehitysryhmän perustamisen taustoista.
Uuden valtakunnallisen Apolin linjaukset ja toimenpiteet luovat 2030-luvulle ulottuvan kehikon, jossa rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin toimijat voivat kehittää omaa toimintaansa sekä edistää yhteistyötään. Konkreettisimmillaan rakennettua ympäristöä koskevat toimintatavat, teot ja prosessit tuntuvat ja näkyvät kuitenkin alueilla ja kunnissa. Siksi on tärkeää, että paikallisen arkkitehtuuripoliitiikan näkymiä tarkastellaan heti uuden ohjelmatyön alussa.
Suomen ensimmäisen Apolin (1998) yhteydessä paikallisen arkkitehtuuripolitiikan edistämistyö kuului Taiteen keskustoimikunnan alaiselle rakennustaidetoimikunnalle. Osana tätä jatkuvuutta Taiteen edistämiskeskus (Taike) sidosryhmineen on uudessa valtakunnallisessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa saanut tehtäväkseen edistää uuden Apoli-ajan paikallista toimintaa.
Kahden vuosikymmenen aikana arkkitehtuurin toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut myös laajoja muutoksia. Uuden valtakunnallisen Apolin rintama on laaja. Apolissa käsiteltävät arkkitehtonisen kestävyyden eri ulottuvuudet vaativat erilaisia toimia ja asiantuntemusta.
Myös paikallisen arkkitehtuuripolitiikan edistäminen on lähtenyt moninaisen paikalliskentän näkymiin ja toimintaan tutustumisesta. Näistä lähtökohdista Taike on perustanut Uusi paikallinen -kehitysryhmän, joka pääsi aloittamaan toimintansa Tampereella marraskuun lopulla järjestetyssä aloitusseminaarissa.
Uuteen arkkitehtuuripolitiikan kehitysryhmään valikoitui kesän 2022 aikana avoimen haun kautta kahdeksan hanketta. Ne edustavat Apolin hengen mukaisesti laaja-alaisesti paikallisia näkymiä ja toimijoita; mukana on kuntia, paikallistyöryhmiä ja kulttuuritoimijoita. Hankkeet vaihtelevat yksittäisistä rakennuskohteista, kehitysalueisiin ja paikallisiin arkkitehtuuriohjelmiin. Mukana on myös asukaslähtöisen suunnittelun, rakennusperinnön, kiertotalouden ja arkkitehtuurikasvatuksen aiheita.
Mustasaaren kunta – Bölesvackanin asemakaava ja Sepänkylän talvipuutarha
Alajärvi – Nelimarkka-museon arkkitehtuuriresidenssi
Porin kaupunki – Vanha lyhytaaltoasema ja Radioaseman puisto
Karkkila – Kylät kaupungissa ry ja työryhmä
Lapinlahti – Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu
Turku – Österbladin tontti, työryhmä
Kuopio – ANTI-festivaali, Future DiverCities -hanke
Keravan kaupunki, uusi paikallinen arkkitehtuuriohjelma
Uusi paikallinen -ryhmään valitut kahdeksan hanketta edustavat suomalaisen arkkitehtuuripolitiikan moniulotteisuutta ja tuovat uuden Apolin jalkauttamiseen myös konkretiaa.
Kehitysryhmän toiminta jatkuu syksyyn 2023 asti. Ryhmän hankkeista sekä kehitysryhmän keskusteluista kootaan vuoden 2023 lopulla julkaisu, jonka kautta tietoa ja kokemuksia voidaan jakaa myös laajemmalle joukolle. Taiken näkökulmasta, kehitysryhmän tavoitteena on tuottaa etenkin laajemmin sovellettavaa ajankohtaista tietoa ja näkemyksiä paikallisen arkkitehtuuripoliittisen toiminnan mahdollisuuksista. On tärkeää tehdä näkyväksi paikallisten kysymysten kirjoa ja arvioida paikallisen ohjelmatyön erilaisia mittakaavoja. Samalla kehitysryhmä edistää ja sparraa paikallisten hankkeiden omia valmisteluja ja toimintaa.
Kehitysryhmätyö sisältää myös poikkihallinnollisia näkymiä ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Taikessa apolityötä tehdään esimerkiksi julkisen taiteen ja kuntien kulttuuritoiminnan asiantuntijoiden kesken. Yhteistyötä tehdään myös Archinfon asiantuntijoiden ja Apoli: Vaikuttavuutta viestinnällä -hankkeen kanssa. Yhteistyö ja ryhmän tulokset viitoittavat apolityön tulevaisuudennäkymiä ja tarpeita etenkin paikallisen tason näkökulmasta.
Mika Savela on arkkitehti ja filosofian tohtori. Hän on työskennellyt laaja-alaisesti arkkitehtuurin, taiteen ja kulttuurin kentällä, muun muassa tutkijana ja kuraattorina niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti. Tällä hetkellä hän toimii Taiteen edistämiskeskuksessa arkkitehtuurin taideasiantuntijana, erityisesti julkisen taiteen, arkkitehtuurin edistämisen ja arkkitehtuurinpolitiikan parissa.