Uudesta arkkitehtuuripoliittisesta ohjelmaehdotuksesta annettiin 77 lausuntoa
Helsingin Pasilassa sijaitsevan kauppakeskus Triplan maisemasuunnittelusta vastasi LOCI maisema-arkkitehdit. kuva: Pyry Kantonen
Apoli2020-ohjelmaehdotuksen lausuntokierros päättyi maaliskuun puolivälissä. Ehdotus sai kiitosta ajankohtaisuudestaan, mutta toimenpiteisiin kaivattiin selkiyttämistä.
Lausuntojen perusteella ohjelmaehdotus nähtiin yleisesti ottaen kunnianhimoisena ja hyvänä. Edellinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma oli valmistunut vuonna 1998, ja sen päivittämistä pidettiin erittäin tarpeellisena. Pääpiirteissään ehdotusta pidettiin johdonmukaisena ja teemoiltaan ajankohtaisena.
Lausuntoja pyydettiin laajasti eri ministeriöiltä, kunnilta ja kaupungeilta, muilta julkisilta toimijoilta, sidosryhmiltä ja rakennusalan organisaatioilta.
“Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmaehdotus on monipuolinen ja kunnianhimoinen, ja se huomioi laajasti kestävyysajattelun koko kirjon (kulttuurinen, sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys). Erityisen kiitettävää ehdotuksessa on tavoitetilan kuvaamisen lisäksi kattavat ja selkeät toimenpiteet, joiden avulla kestävään yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen suunnataan”, sanoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura lausunnossaan.
Myönteistä palautetta ehdotus sai myös siitä, että kestävä kehitys on nostettu läpileikkaavaksi teemaksi.
“Green Building Council Finland (FIGBC) tukee Apoli2020 ohjelman visiota vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee lisätä, jotta voidaan löytää laaja-alaisesti parhaat vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut niin rakennustasolla, lähiympäristössä kuin kaavoituksessakin”, lausui Suomen Green Building Council.
Tärkeänä pidettiin myös olemassa olevan rakennuskannan ja kulttuuriympäristön merkityksen tunnistamista.
“Ympäristöministeriö pitää hyvänä sitä, että ohjelmassa on tunnistettu olemassa olevan rakennuskannan ja kulttuuriympäristön merkitys ihmisten identiteetin ja hyvinvoinnin vahvistajana ja alueellisen omaleimaisuuden rakentajana sekä korjausrakentamisen merkitys kestävän kehityksen toteuttamisessa”, lausui ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto.
Toimenpiteet herättivät kysymyksiä
Monissa lausunnoissa nousi esiin tarve selkiyttää, miten toimenpiteitä tuodaan käytäntöön. Osassa lausunnoista toimenpiteisiin oltaisiin kaivattu enemmän konkretiaa ja tiivistämistä. Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto korosti myös resurssien merkitystä:
“Toimenpiteet on esitetty yleisellä tasolla, mutta pohdinta niiden vaatimista resursseista puuttuu. Toimenpiteiden konkretisoiminen ja niiden tarkastelu yhdessä selkeyttää kokonaisuutta – nyt toimenpiteet ovat vielä osittain tavoitteissaan ristiriitaisia. Poliittinen ohjelma toimii kehyksenä, mutta sen tavoitteet jalkautuvat vasta konkreettisessa toiminnassa.”
Suomen maisema-arkkitehtiliitto nosti esiin rakennetun ympäristön viheralueet ja kestävän maankäytön suunnittelun merkityksen:
“Ohjelmassa korostuvat rakennukset, mutta niiden rinnalla pitäisi selkeämmin huomioida myös rakennetun ympäristön ulkoalueet eli viheralueet ja niiden muodostama viherrakenne ja viheralueverkostot. Tärkeää olisi tuoda esille kestävä maankäyttö ja erityisesti viher- ja sinirakenteen kokonaisuuden turvaaminen eri mittakaavoissa, ekologiset verkostot ja niiden kytkeytyminen. Viheralueiden terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat tutkitusti erittäin merkittäviä.”
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA painotti toimenpiteiden karsimisen lisäksi sitä, että yhdyskuntasuunnittelun ja kulttuuriperinnön tulisi näkyä ehdotuksessa vahvemmin:
“Ohjelmassa on käsitelty vain vähän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä laadukkaan arkkitehtuurin täydennysrakentamisen ja korjaus- ja muutostöiden keinoin. Arvokkaiden ja suojeltujen rakennusten korkealaatuiset ja innovatiiviset korjaus- ja muutostyöt säilyttävät rakennetun kulttuuriympäristön arvoja ja vaalivat näin yhteistä rakennettua kulttuuriperintöä kestävän rakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen hengessä.”
Täsmennystä toivottiin myös ohjelman jalkautukseen ja tavoiteltuihin vaikutuksiin:
“RAKLI esittää arkkitehtuuripoliittisen ohjelman ohjausvaikutusten selventämistä. Ohjelman nojalla ei tulisi käynnistää säädösvalmistelua. Valtioneuvoston strategia-asiakirjassa tulisi täsmentää, mitä tai ketä ohjelma sitoo ja ohjaa. Mikäli arkkitehtuuripoliittisen ohjelman on tarkoitus olla julistuksenomainen tahtotilan ilmaisu ilman sitovaa ohjausvaikutusta, tämä tulisi tuoda selvästi ilmi ohjelmassa”, sanoi RAKLI.
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma valmistuu kesäksi
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma viimeistellään lausuntojen ja jatkokeskustelujen pohjalta valmiiksi vuoden 2021 kesään mennessä. Viimeistelytyössä on loppukevään aikana lisäksi tarkoitus osallistaa rakennus-, kiinteistö- ja kulttuurialaa.
“Toimenpiteitä täytyy jonkin verran tiivistää ja konkretisoida. Jos mahdollista, haluamme myös saada päävastuutahoja mukaan määrittelemään toimenpiteitä. Lisäksi määrittelemme, mikä ohjelman status valtionhallinnon näkökulmasta on ja miten ohjelmaa tullaan seuraamaan”, sanoi yliarkkitehti Harri Hakaste maaliskuun 3A Talksissa.
Helmikuun alusta maaliskuun puoliväliin kestäneellä lausuntokierroksella lausunnon antoi 77 tahoa. Lausunnonantajilta haluttiin yleisten kommenttien lisäksi mielipiteitä arkkitehtuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen esittämistä toimenpide-ehdotuksista. Lisäksi lausunnonantajien oli mahdollista ilmaista halunsa osallistua toimenpiteiden toteuttamiseen.