Tulevaisuuden kiertotalouskaupunki rakennetaan tämän päivän jätteillä

Energiankulutuksesta 40 %. Kasvihuonepäästöistä 30 %. Jätteestä 30 % [1]. Näitä tai vastaavia lukuja esitetään jatkuvasti. Ne kuvaavat rakentamisesta aiheutuvaa globaalia ympäristökuormitusta verrattuna muihin päästölähteisiin. Näiden lukujen vuoksi on aiheellista väittää, että rakennetun ympäristön käytäntöjä muuttamalla pystymme vaikuttamaan ilmastokehityksen suuntaan.

Arkkitehdit ja suunnittelijat ovatkin ottaneet kestävän rakentamisen yhä tiiviimmin osaksi omaa agendaansa. Eurooppalainen arkkitehtiliittojen yhteistyöjärjestö Architects’ Council of Europe (ACE) julkisti 5.6.2019 kannanoton, jossa peräänkuulutetaan kiertotalouden periaatteiden pikaista käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan koko rakennuksen elinkaari ja olemassa olevat käytänteet niin, että rakennuksia voidaan käyttää, pitää kunnossa, korjata, käyttää uudelleen ja mukauttaa uusiin tarpeisiin.

Green Building Council Finland (GBC), Sitra ja ympäristöministeriö toteuttivat kesäkuun alussa Construction + Circular Economy -seminaarin, joka keskittyi kiertotalouden hyödyntämiseen rakentamisessa. Kiertotalous on uusi käsite, joka kuvaa ikivanhoja toimintatapoja – sitä, että jätettä ei synny, vaan raaka-aineet ja materiaalit pysyvät mahdollisimman pitkään kierrossa uusiokäytön ja jakamisen avulla. Valmiita materiaaleja kierrättämällä pystymme vähentämään neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, vähentämään tuotannosta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä ja hyötykäyttämään muussa tapauksessa jätteeksi päätyvää materiaalia.

Tontinluovutusehdoista työmaiden ylijäämäjätteeseen

Construction + Circular Economy -seminaarissa nostettiin esiin useita hyviä käytänteitä, joiden avulla voimme yhdessä viedä rakentamista kohti hiilineutraaliutta ja materiaalien tehokasta kiertokulkua. Oleellisimmaksi viestiksi päivän aikana nousi kuitenkin yhteistyön tekemisen merkitys aina suunnittelusta toteutukseen yli ammattirajojen: ainoastaan julkisen puolen, suunnittelijoiden, rakennuttajien, tilaajien ja muiden toimijoiden välisellä avoimella vuoropuhelulla ja tiedon jakamisella pystymme yhdessä korjaamaan niitä haasteita, joita materiaalien tehokkaassa kierrossa vielä on.

Suomessa tehdään kiertotalouden osalta jo monia asioita oikein. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, ennen kuin uudessa hallitusohjelmassa linjattu hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on toteutunut [2]. GBC:n kestävyysasiantuntija Jessica Karhun mukaan kiertotaloustavoitteita ei ole asetettu tarpeeksi korkealle ja kiertotaloushankkeista puuttuu kunnianhimo: vaikka hallitusohjelmassa kiertotalous on mainittu ja sen toimenpiteitä tulee ohjelman mukaan kiirehtiä, jäävät konkreettiset toimet ja tulokset lopulta kuitenkin maltillisiksi.

Talousvetoisessa yhteiskunnassa kiertotalouden läpimurto on jäänyt perässä laahaavan lainsäädännön jalkoihin, sillä toistaiseksi kierrätystuote saattaa vielä olla uusiotuotetta kalliimpi vaihtoehto. Uusia toimintatapoja kehittävät ketterät yritykset törmäävät kankeaan byrokratiaan, joka ei kaikilta osin vielä mahdollista niiden toimintaa. Ympäristöministeriön luotsaama MRL-kokonaisuudistus tulee kuitenkin tulevaisuudessa mahdollistamaan useita sellaisia toimia, joiden avulla kiertotaloutta pystytään edistämään myös rakentamisessa.

”Amsterdamin opintomatkalla näimme, että Suomi on kiertotalousrakentamisen eturintamassa jo nyt. MRL-uudistuksen avulla kiertotalous saadaan vietyä strategiselle tasolle ja osaksi järjestelmää,” SAFAn erityisasiantuntija Heini Korpelainen kommentoi uudistuksen mahdollisuuksia. Esimerkiksi rakennuksen materiaalipassiin tullaan kirjaamaan kaikki rakennuksessa käytetyt materiaalit sekä niiden ominaisuuksia turvallisuudesta uusiokäyttömahdollisuuksiin saakka.

Standardit ja mittarit nähdään usein tehokkaina työkaluina, joiden avulla tavoitteita on helppo asettaa ja niiden täyttymistä seurata. Negatiivisten arvojen rekisteröinti esimerkiksi viherkerrointyökalussa, E-luvussa tai rakennuksen hiilijalanjäljessä ei kuitenkaan aina luo sitä systeemistä muutosta, jota rakentaminen tällä hetkellä tarvitsee täyttääkseen sille asetetut kiertotaloustavoitteet. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen peräänkuuluttikin GBC:n kannanotossa kokonaisvaltaisen systeemisen muutoksen merkitystä suunnittelussa. ”Rakennusten energiatehokkuus ei yksin riitä pitämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteessa. Jotta luonnonvarapulaa ja ilmastonmuutosta voitaisiin torjua, tulee rakennusten suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja kierrätystä muuttaa kokonaisvaltaisesti”, Kuittinen kommentoi. Halu todelliseen muutokseen lähtee itse tekijöistä, joiden toimintaan tulisi konkreettisella tasolla päästä vaikuttamaan. Seminaarissa väläyteltiin ajatuksia esimerkiksi kierrätystuotteiden alhaisemmasta arvonlisäverosta, onnistuneiden kiertotalouskohteiden palkitsemisjärjestelmästä ja rakennusalan yhteisestä materiaalitorista.

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivasta suunnittelusta on hyviä esimerkkejä niin Suomessa kuin maailmallakin. Muun muassa kansainvälisessä Buildings as Material Banks-hankkeessa (BAMB) tilasuunnittelu perustuu muuntojoustavuuteen, kierrätettävyyteen ja rakenteiden uusiokäyttömahdollisuuksiin. Toisessa Caroline Henrotayn esittelemistä pilottiprojekteista siirrettävistä puuelementeistä koottu rakennus voidaan purkaa ja kasata uudelleen useita kertoja eri käyttötarkoituksiin sopivaksi – muun muassa toimistoksi, yritystilaksi ja äänitysstudioksi.

Yritystoimintaa on jo Suomessakin syntynyt rakennus- ja työmaajätteen käsittelyyn, ja kiertotalous tarjoaa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiselle materiaalintuottajista palveluntarjoajiin, jakamistalouden alustoihin ja tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Nyt syntyneet pienet yritykset ja kokeilut odottavat läpimurtoaan ja laajempaa käyttöönottoa. Kiertotalouden uusissa toimintatavoissa suomalaiset voisivat toimia edelläkävijöinä ja suunnannäyttäjinä globaalillakin tasolla.

Kiertotalous arkkitehdin työpöydällä

Kiertotalouden periaatteiden mukaan toimiminen ei saisi olla suunnittelijoille ja rakennuttajille välttämätön lisä vaan koko suunnitteluprosessin lähtökohta. Tämän on sisäistänyt seminaarissa esiintynyt Anders Lendager, jonka tanskalainen arkkitehtitoimisto on tehnyt uraauurtavaa työtä kiertotalouden mukaisessa rakentamisessa.

Lendager Groupin rakennushankkeissa on käytetty purkukohteista ylijääneitä materiaaleja, kuten ikkunoita, puuosia ja tiilielementtejä. Näillä toimenpiteillä saatiin minimoitua sekä purettavien rakennusten hukkaa että uuden rakennuksen ilmastokuormaa. Ennakko-oletuksista huolimatta uusiomateriaalien käyttö neitseellisten raaka-aineiden sijaan ei lisännyt rakennuskustannuksia – päinvastoin. Esimerkiksi toimiston luotsaamassa UN17 Village -rakennushankkeessa suunnittelun lähtökohdaksi otettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka osaltaan ohjasivat koko suunnitteluprosessia. Edelläkävijänä asteleva toimisto on joutunut itse raivaamaan tiensä kierrätysmateriaalien käyttöön, sillä toimiston toiveiden mukaisia purkukohteiden ja työmailta ylijääneiden rakennusmateriaalien toimittajia ei juurikaan ole tarjolla. Nykyisin arkkitehtitoimisto saa rakennushankkeisiin tarvitsemansa materiaalit samaan konserniin kuuluvalta yritykseltä, joka on erikoistunut uusiomateriaalien hankkimiseen ja tuottamiseen (nk. urban harvesting).

Mikä rooli arkkitehdeilla sitten on kiertotalouden toteutumisessa? Decarbonize design -kurssia Yalen yliopistossa luotsaavan Alan Organschin mukaan erityisesti arkkitehdeilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa sellaisiin päätöksiin, joilla on vaikutusta rakennuksen ja yhteiskunnan vähähiilisyyteen ja materiaaliviisauteen. Stora Enson kestävyysasiantuntija Roy Antink taas toivoi arkkitehdeille rohkeutta tarkastella ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja tarjota niitä aktiivisesti myös rakennuttajille – uusiomateriaaleja ja hiiltä sitovia kestäviä rakenteita ei käytetä, jos niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei oteta huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Koska merkittävä osa hiilineutraaliuden tavoitevuonna 2035 käytössä olevasta rakennuskannasta on jo nyt rakennettu, kiertotalouden toimintaperiaatteet on ulotettava uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamiseen ja kunnossapitoon niin, että nykyisten rakennusten käyttöikä on mahdollisimman pitkä.

”Imagine a world without resource scarcity. A world where our behaviour doesn’t negatively impact our climate. A world where waste doesn’t exist. That world is real.”

Anders Lendager

Design error – rikkinäistä yhteiskuntaa korjaamassa

Teolliselle ajalle tyypillinen lineaarinen talousmalli perustuu materiaalin ”take, make & waste” -kiertoon. Tämä toimintamalli on tulevaisuutemme kannalta kestämätön, virhe hyvin suunnitellussa järjestelmässä. Tästä luopumiseksi tarvitsemme irtikytkennän paitsi talouskasvun ja luonnonvarojen ylikulutuksen välisestä suhteesta, myös omista juurtuneista ajatusmalleistamme. Arkkitehdit ja rakennetun ympäristön suunnittelijat voivat omalta osaltaan olla vaikuttamassa suuntaan, johon rakentaminen tulevina vuosikymmeninä kehittyy – resurssiviisauteen vai kertakäyttökulttuuriin?

Vaikka ilmastoahdistus painaa niin nuoria kuin aikuisiakin, jäi GBC:n kiertotalousseminaarista käteen myös pieni ripaus toivoa. Rakennusmateriaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä tekee jo useat rakennusalan toimijat, ja lisää yrityksiä syntyy koko ajan.  Lendagerin sanoin: ”Tulevaisuuden yhteiskunta rakennetaan tämän päivän jätteillä”. Ovatko arkkitehtitoimistomme tarpeeksi rohkeita ottamaan tarjolla olevat resurssit ja uuden toimintakulttuurin kokonaisvaltaisesti käyttöönsä?

[1]

 SYKE: Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa. 16/2011.
PDF-tiedosto luettavissa tästä linkistä.
Ympäristöministeriö: Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma. 2013.
PDF-tiedosto luettavissa tästä linkistä.

[2] Sitra: Hallitusohjelma käy rohkeasti kestävyyskriisin kimppuun. 2019.
Luettavissa Sitran sivuilla tästä linkistä.

Construction + Circular Economy -seminaarin kaikkien puheenvuorojen tallenteet
Kuultavissa Green Building Council Finlandin sivuilta tästä linkistä.

Statement of the Architects’ Council of Europe: Designing for a Circular Economy
Tiedote saatavilla PDF-tiedostona tästä linkistä.

Green Building Council Finlandin kannanotto: Kiertotalous uudistaa jo kiinteistö- ja rakennusalaa – Yrityksiltä ja kunnilta odotetaan vahvempaa otetta suunnan näyttämisessä
Kannanotto luettavissa Green Building Council Finlandin sivuilla tästä linkistä.

SAFA:n kannanotto: Arkkitehtuurilla ratkaiseva rooli rakennuksen kiertotaloudessa
Kannanotto luettavissa SAFA:n sivuilla tästä linkistä.

Siirry Buildings as Material Banksin englanninkieliselle nettisivustolle tästä linkistä.

Siirry Lendager Groupin englanninkieliselle nettisivustolle tästä linkistä.

Siirry Decarbonize designin englanninkieliselle nettisivustolle tästä linkistä.