Tallinnan arkkitehtuuribiennaali rohkaisee hyödyntämään rakennetun ympäristön suunnittelussa aineenvaihdunnan periaatteita

Nyt kuudetta kertaa järjestettävällä Tallinnan arkkitehtuuribiennaalilla on jo tutuksi muodostunut perushahmonsa ja ohjelmarakenteensa, vaikka joka kerta mukana on myös yllätyksiä ja ekskursioita. Tallinna muuttuu, ja muutosten mukana tulee uusia rakennuksia ja kehitystä kohti parempaa kaupunkia.

TAB on rakennettu siten, että jokaista biennaalia varten etsitään kilpailulla uudet kuraattorit ja teema. Kuraattorien tehtävänä on miettiä päänäyttely otsikoineen ja koota sille sisältö. Tämän vuoden kuraattoreina toimivat Lydia Kallipoliti ja Areti Markopoulou ja biennaalin nimi on Edible; Or, The Architecture of Metabolism. Päänäyttely on esillä arkkitehtuurimuseossa 20. marraskuuta saakka.

Ohjelmaan kuuluu tänäkin vuonna arkkitehtuurimuseon edustalle pystytetty paviljonki, jonka luomisessa ja sen puusta tehtyjen kappaleiden muotoilussa yleisökin sai olla mukana. Paviljongin nimi on tällä kertaa Fungible Non-Fungible, suunnittelijana työryhmä nimeltä Iheartblob. Yhtenä biennaalin osana oli kilpailu Lasnamäen neuvostoaikaisen suurlähiön ekologisoimiseksi ja kehittämiseksi. Kilpailu oli kansainvälinen.

Symposium syvensi biennaalin teemaa

Kaksipäiväinen symposium pidettiin heti avajaisten jälkeen 8.–9. syyskuuta. Paikkana oli monille tuttu ja sisätiloiltaan vaikuttava Kulttuurikattila, josta kävelymatkaa Viron arkkitehtuurimuseon edustalla sijaitsevalle TAB:n ohjelmaan kuuluvalle paviljongille ja museoon toteutettuun näyttelyyn on viitisen minuuttia.

Kallipolitin ja Markopouloun kuratoima symposium syvensi kiinnostavaa Edible-teemaa. Kyse ei toki ollut ”syötävän hyvästä” arkkitehtuurista vaan eräänlaisesta aineenvaihduntaa muistuttavasta uudesta tavasta rakentaa ympäristöä – ja ennen kaikkea kaupunkiympäristöä. Osa biennaalin osallistujista on pitänyt teemaa suorastaan järisyttävänä; olemme täysin uusien haasteiden edessä. Myös kaupunkiympäristön ja elämäntapamme sekä rakennusten on pystyttävä vastaamaan moninaisiin haasteisiin.

Symposiumin aikana saivat puheenvuoron sekä järjestäjät, kuraattorit että päänäyttelyyn kokonaisuuksia tehneet asiantuntijat ja työryhmät. Toisen päivän keskusteluissa oli mukana jo kansainvälisiä raskaan sarjan tekijöitä kuten Jonathan Minchin ja Mitchell Joachim. Varsinainen pääpuhuja oli lukuisista kirjoistaan tunnettu ja luennoitsijana arvostettu Beatriz Colomina, jonka taiten kuvitettu esitys käsitteli arkkitehtuuria suomalaistenkin kannalta kouriintuntuvasti.

Colominan luento otsikolla ”The Weak Body of Architecture” piti sisällään loistavan analyysin siitä, kuinka tarttuvat ja muut taudit olivat aikanaan vaikuttamassa arkkitehtuuriin. Colomina otti yhdeksi pääesimerkiksi Alvar ja Aino Aallon toimiston suunnitteleman Paimion parantolan monine yksityiskohtineen ja korosti sitä, kuinka määräävänä tekijänä suunnittelussa on ollut Aallon oma kokemus sairastamisesta ja osin avuttomana, vaaka-asennossa lepäävänä potilaana olemisesta. Hän oli Aino-puolisoineen miettinyt ikään kuin aivan uudenlaisen arkkitehtuurin, jossa tärkeintä on paranemisen ja tervehtymisen edistäminen ja erilaisten tauteja aiheuttavien tekijöiden eliminointi jo arkkitehtuurin ja kaluisteiden yksityiskohdissa, muotoja ja värejä myöten. Sama selkeyden ja valoisuuden periaate tuli mukaan myös asuntojen suunnitteluun.

Valtion johtohahmot näkyvästi mukana avajaisissa

Viron arkkitehtuurikeskus, arkkitehtiliitto sekä arkkitehtuurimuseo ovat hoitaneet hienosti yhteiskuntasuhteensa. Biennaalin avajaisissa mukana adjutanttinsa kanssa oli tasavallan presidentti Alar Karis ja yleisön joukossa oli myös ministereitä ja parlamentin jäseniä.

Näyttävät tapahtumat, ohjelma kansainvälisine vierailijoineen ja tyylikäs katalogi ja muu materiaali kertovat siitä, että TAB saa mukavasti tukea myös sponsoreiltaan. Myös tapahtumaan ja symposiumiin tulleet median edustajat osataan nykyisin ottaa erinomaisen kiitettävästi huomioon.

Suurta yleisöä ja tallinnalaisia varten on biennaalin loppuun asti omaa ohjelmaa, ja avajaisviikolla jotkut arkkitehtitoimistot avasivat ovensa kiinnostuneille kansalaisille. Virossa innostus omaan arkkitehtuurin oli uudelleen itsenäistymisen jälkeen poikkeuksellisen laajaa ja kansalaiset tilasivat ahkerasti myös omien talojensa suunnitelmia arkkitehtikunnalta. Aivan viime vuosina maan arkkitehtuurissa tapahtuneet suunnanmuutokset eivät kaikki ole välttämättä olleet kohti parempaa.

Kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuuritapahtuma

TAB:in katsotaan kuuluvan kansainvälisesti merkittävimpiin eurooppalaisiin arkkitehtuurin yleisö- ja asiantuntijatapahtumiin. Tällä kertaa symposiumin yleisössä oli mukana lukuisia nuoriakin arkkitehteja eri maista. Heille oli tarjolla ekskursioita eri puolille kaupunkia. TAB on aina järjestänyt myös näyttäviä iltajuhlia ohjelmineen.

Tulevaisuudessa lienee mahdollista luoda kaukaa Tallinnaan tulleille mahdollisuus piipahtaa myös Helsingissä, joka kaupunkina muodostaa läheisen parin Viron pääkaupungille.

Yksi asia symposiumissa jäi askarruttamaan. Muutama nuorempi esiintyjä laittoi lähes kaiken pahan modernismin syyksi, tietämättöminä muun muassa siitä, että ”bauhauslaiset” kasvattivat jo yli sata vuotta sitten Weimarissa omat ruokansa. Walter Gropius oli suuri puutarhojen ystävä, ja Siedlung Törtenillä Dessaussa oli puutarhat hedelmien ja porkkanoiden kasvattamista ja kanojen pitämistä varten. Weimarissa nähtävillä olevan Bauhausin mallitalon pihalla oli alusta saakka oma hyötypuutarhansa – syötävän hyvää rakentamista sekin.

Tallinnan arkkitehtuuribiennaali TAB 2022 on avoinna 20.11.2022 asti. Lue lisää tästä linkistä.