Taiteen akateemikon arvonimi arkkitehti Vilhelm Helanderille
Lari Järnefelt
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt taiteen akateemikon arvonimen arkkitehti, professori emeritus Vilhelm Helanderille. Vaativien restaurointikohteiden suunnittelijana tunnettu arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, professori ja yhteiskunnallinen keskustelija toimii aktiivisesti restaurointihankkeissa ja rakennusten säilyttämiseen liittyvissä ajankohtaisissa keskusteluissa.
Professori emeritus, arkkitehti Vilhelm Helander (s. 1941) valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1967 arkkitehdiksi ja vuonna 1972 tekniikan lisensiaatiksi. Vuosina 1985–2004 hän toimi Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtuurin historian professorina. Vuodesta 1978 lähtien hänellä oli arkkitehtitoimisto Juha Leiviskän kanssa. Helander jatkaa akateemikkona viime vuoden marraskuussa menehtyneen Leiviskän jalanjäljissä.
Helander on keskittynyt entisöivään korjausrakentamiseen. Helander on suunnitellut vaativia peruskorjaustöitä, joissa eri aikakausien arkkitehtuurin arvojen kunnioittaminen ja säilyttäminen on ollut keskiössä. Tunnetuimpia ovat Helsingin Vanha ylioppilastalo, Suomenlinnan maisemarestauroinnin kunnostussuunnitelma, Porin kaupungintalo, Porvoon raatihuone sekä Kansallismuseon, Helsingin tuomiokirkon ja Tieteiden talon eri vuosina toteutetut hankkeet. Säätytalon peruskorjaus, jossa Helander toimi entisöivän korjaustyön pääsuunnittelijana, sai Europa Nostra -palkinnon vuonna 1992.
Helander on tunnustettu merkittävistä ansioistaan pohjoismaisen rakennussuojelun teorian kehittäjänä ja on kirjoittanut useita teoksia kaupunkirakentamisesta ja korjausrakentamisesta. Jo 1970-luvulla Helander ja arkkitehti Mikael Sundman tulivat tunnetuksi poleemisella teoksella Kenen Helsinki, joka sai Eino Leino -palkinnon. Helanderin ja valokuvaaja Simo Ristan kirja Suomalainen rakennustaide – Modern Architecture in Finland on yksi merkittävimmistä 1900-luvun suomalaisen arkkitehtuurin teoksista.
Helanderille on myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinto sekä rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto, ja hän on Academia Europaean jäsen. Helander on saanut ensimmäisenä suomalaisena rakennussuojelun Eurooppa-kultamitalin. Lisäksi hänelle on myönnetty muun muassa Pro Finlandia-mitali ja kirkkotaiteen Engel-palkinto.
Helander toimii edelleen aktiivisesti restaurointiin liittyvissä hankkeissa ja rakennusten säilyttämiseen liittyvissä ajankohtaisissa keskusteluissa.
"Puolet työstäni olen omistanut arkkitehtuurin historian opetukselle ja rakennusperintöä puolustavalle kirjoitustyölle, toisen puolen rakennettua ympäristöä, sen hoitoa ja restaurointia koskeville suunnittelutehtäville”, Vilhelm Helander sanoo.
”Akateemikon arvonimi merkitsee minulle henkilökohtaisesti paljon. Koen nimityksen samalla myös niin, että sillä annetaan arvoa rakennusperinnön hyväksi tehtävälle työlle yleisemminkin ja tunnustetaan, että rakennusten korjaamisen ja restauroinnin suunnittelu on täyspainoinen osa arkkitehtuurin tehtäväkenttää. Jos Suomi aikaisemmin oli uudisrakentamisen luvattu maa, nyt vähintäänkin puolet rakennustoiminnasta liittyy vanhojen ympäristöjen hoitoon, korjauksiin ja täydentämiseen."
Tasavallan presidentti myöntää elinikäisen akateemikon arvonimen taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle. Arvonimi myönnettiin perjantaina 8. marraskuuta myös mestarikansanlaulaja, muusikko Hilja Grönforsille. Taiteen akateemikkoja voi olla samanaikaisesti yksitoista. Lue lisää täältä.
