Taidepankki yhdistää taiteilijat ja tilaajat

Taidemuseot ja muut kulttuuritilat on toistaiseksi suljettu, mutta ulkoillessa voi nauttia julkisesta taiteesta. Helmikuussa uudistettuna avatun Taide rakentamisessa -sivuston taidepankki esittelee julkisten tilojen taidetta myös kartalla ja pyrkii ennen kaikkea helpottamaan taideteosten hankintaa.

Veistos tekee aukiosta mieleenpainuvan. Persoonallinen meluaita kiinnittää huomion. Kantaaottava muraali muistuttaa sanomastaan joka kerta, kun sen ohi kulkee. 

Julkinen taide tuo arkiseen ympäristöön nyrjähdyksiä ja kohokohtia. Niiden merkitys korostuu aikana, jolloin museot ja galleriat ovat suljettuina ja taidetta pääsee kokemaan lähinnä julkisissa ulkotiloissa. 

Hiljattain uusiutuneelta Taide rakentamisessa -sivustolta löytyy eräänlainen virtuaalinen, koko Suomen kattava galleria julkista taidetta: Rakennustietosäätiön ylläpitämällä verkkosivustolla kuka tahansa voi tutustua vaikkapa oman kotikaupunkinsa julkisten tilojen veistoksiin, installaatioihin tai valoteoksiin. Sivuston ensisijainen tarkoitus on kuitenkin saattaa taiteilijoita ja taiteen tilaajia yhteen.

”Tavoitteena on tehdä julkisen taiteen tilaaminen entistä helpommaksi esittelemällä töitä ja taiteilijoita”, kertoo Rakennustietosäätiön viestintä- ja kehityspäällikkö Petri Neuvonen.

Linkki Taide rakentamisessa -sivustolle.

Koko maan julkinen taide samassa paikassa

2010-luvulla taiteen prosenttiperiaatteen tultua tunnetuksi useat kaupungit ja aluerakennusprojektit avasivat omia avoimia, paikallisia taiteilijapankkejaan, joihin tilausteosten tekemisestä kiinnostuneet taiteilijat saivat ilmoittaa tietonsa. Myös Suomen Taiteilijaseura pitää yllä Kuvataiteilijamatrikkelia, joka esittelee kaikenlaista nykytaidetta – myös julkisia taideteoksia.  

Taide rakentamisessa -sivuston taidepankki on kuitenkin ainoa valtakunnallinen ja pelkästään julkiseen taiteeseen keskittynyt taidepankki.

”Välillä tilaajien on vaikeaa löytää taideteokselle tekijää tai edes tietää, millaisia teoksia on olemassa. Taidepankki helpottaa löytämistä ja siten taiteen kytkemistä osaksi rakennettua ympäristöä”, kertaa Neuvonen syitä sivuston kehittämiselle.

Tällä hetkellä sivuston taidepankissa voi tutustua 641 teokseen vajaalta parilta sadalta taiteilijalta. Teoksista on kuvia, lyhyt kuvaus ja sijaintitiedot kartalla. Taiteilijat itse lisäävät tiedot omista teoksistaan.

”Voisi sanoa, että taiteen tekijät ovat löytäneet sivuston hyvin”, Neuvonen kiittelee.

Päivittynyt palvelu auttaa löytämään sopivan taiteilijan

Uudistunut Taide rakentamisessa -sivusto avattiin helmikuussa. Aiemmin jo muutamia vuosia toiminutta sivustoa päivitettiin niin, että nyt teoshaku ja -esittelyt ovat etusijalla. Myös hakuominaisuuksia parannettiin.

Aikaisemmin sivustolle rekisteröityivät vain taiteilijat lisäämään teoksiaan, nyt uusia, rekisteröitymisen takaa löytyviä ominaisuuksia on tarjolla myös taiteen tilaajille, kuten kaupunkiorganisaatioille ja taidehankkeissa työskenteleville taidekonsulteille. Heidän on mahdollista luoda teoksista suosikkilistoja ja lähettää taiteilijoille tarjouspyyntöjä suoraan sivustolta. Lisäksi sivusto tarjoaa tietoa taiteen hankkimisen prosesseista.

”Sivusto on uudistettu, mutta sen käyttöehdoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Käyttö on edelleen kaikille ilmaista”, Neuvonen kertoo. 

Taiteen tilaajien toivotaan löytävän sivuston ja käyttävän sitä aktiivisesti. 

”Uudistuksen myötä olemme saaneet taidepankkiin uusia taiteilijoita. Nyt tarvittaisiin lisää markkinointia tilaajille. Tiedämme suunnilleen suurimmat julkisen taiteen tilaajat, ja heihin onkin tarkoitus olla yhteydessä”, Neuvonen avaa lähitulevaisuuden suunnitelmia. Rakennustietosäätiössä päivitetään parhaillaan myös Taide rakennushankkeessa -RT-ohjekorttia.

Taidepankin uudistaminen on osa EU:n rahoittamaa parivuotista ”Taide käyttöön – Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen”-hanketta. Hankkeessa muun muassa opastetaan kuntia tilaamaan taidetta ja jakamaan keskenään taideosaamista. Lisäksi siinä kehitetään taidekonsulttitoimintaa ja pohditaan, kuinka julkisen taiteen vaikutuksia talouteen voisi mitata.

Linkki Taide käyttöön -hankkeen sivustolle.

Myös Prosenttiperiaatteen käsikirja on uudistunut

Suomalaista julkista taidetta on 2010-luvulla edistänyt aktiivisesti myös ”Prosentti taiteelle” -hanke, joka pyrki juurruttamaan taiteen prosenttiperiaatteen osaksi suomalaista rakentamiskulttuuria ja -päätöksentekoa. Archinfo oli vuosina 2014–15 toteutetussa hankkeessa mukana edustamassa arkkitehtuurin alaa.

Hankkeen pohjalta syntyi Prosenttiperiaatteen käsikirja (2015), opas sekä taiteilijoille että taiteen tilaajille julkisen taiteen hankkimiseen ja tekemiseen. Marraskuussa 2019 Suomen Taiteilijaseura yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa julkaisi oppaasta uudistetun painoksen. Linkki oppaaseen.

Tietojen päivittämisen lisäksi mukaan on lisätty uusimmat julkisen taiteen ilmiöt Suomessa: uudet luvut käsittelevät esimerkiksi yleistyviä, koko kunnan tai kaupungin kattavia julkisen taiteen periaatteita sekä sairaalahankkeiden julkista taidetta. Sairaalojen rooli taiteen paikkoina korostui erityisesti viime hallituskaudella: Yksi hallitusohjelman kärkihankkeista oli prosenttiperiaatteen laajentaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koskemaan myös muita taiteen aloja kuin visuaalista taidetta. Taiteen prosenttiperiaate on mukana myös nykyisessä hallitusohjelmassa.

Suomen Taiteilijaseuran ylläpitämän prosenttiperiaate.fi-sivuston uudistamistyö on käynnissä. Aihe on ajankohtainen myös uuden valtakunnallisen arkkitehtuuripolitiikan ohjelmatyössä, jonka on määrä valmistua loppuvuodesta 2020.

Valtakunnallinen Taide rakentamisessa -taidepankki löytyy osoitteesta taiderakentamisessa.fi (linkki sivustolle). Myös kaupungeilla on omia taidepankkejaan: esimerkiksi Helsingin taidemuseo HAM ylläpitää yleisölle avointa Helsingin julkisen taiteen tietokantaa. HAM:in sivuilla on myös tarjolla erilaisia valmiiksi suunniteltuja teemakävelyreittejä (linkki sivustolle). Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina 29.3. artikkelin, jossa on vinkkejä kiinnostavista julkisista taideteoksista Helsingissä (linkki artikkeliin).