Syksyn 2014 diplomitöissä rohkean luovaa otetta asumiseen ja historiaan

Uusin arkkitehtisukupolvi kunnioittaa vanhaa, mutta avaa myös rohkeita näkymiä elinkaariasumiseen ja rakennusperintömme kehittämiseen. Esittelemme Aleksandra Zarekin kehityssuunnitelman Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylään, Matias Saresvuon täydennysrakennussuunnitelman Mathildedalin ruukkikylään sekä Laura Nenosen tutkielman monen sukupolven korttelista Helsingin Lauttasaareen.

Laura Nenonen: Monen sukupolven kortteli - yhteisöllinen palvelukortteli ja esteetöntä asumista Lauttasaareen

Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti (Sotera) 2014. Valvoja professori Hennu Kjisik, ohjaaja professori Hannu Huttunen.Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta marraskuussa 2014 valmistunut Laura Nenonen on tutkinut turvallisen ja kodikkaan vanhenemisympäristön edellytyksiä sekä ikääntyvien asumista ja palveluntarvetta. Nenosen oivallus on sekoittaa eri ikäryhmiä ja tukea avointa vuorovaikutusta, esteetöntä käyttöä ja mahdollisuutta yhteisöllisyyden kokemukseen. Suunnittelussa on noudatettu Universal Design ja Design for All -periaatteita inklusiivisen ja empaattisen suunnitteluasenteen kautta.Suunnitelma esittää entiselle teollisuusalueelle Lauttasaaren Vattuniemeen Helsingissä CLT-elementtirakenteista, puuverhoiltua uudisrakennusta, jossa on kaikenikäisille tarjottavia ja elinkaariajattelua edustavia vuokra-asuntoja sekä korttelitalo-osa, joka tarjoaa palveluita sekä talon asukkaille että koko Lauttasaaren väestölle. Puolijulkiset palvelutilat kuten esimerkiksi ravintola, liikunta- ja harrastustilat on sijoitettu 1.–2, kerroksiin talon syvärunkoisimpaan osaan. Vain asukkaille tarkoitetut yhteistilat, kuten esimerkiksi saunatilat, talopesula, talvipuutarhat, hotelliasunnot ja varastot, sekä erikokoisten kotitalouksien tarpeisiin suunnitellut asunnot ovat kapearunkoisemmassa siivessä talon 2.–5. kerroksessa. Tontilla on myös yhteispiha, terassi-, puutarha- ja hyötyviljelyalueineen.[caption id="attachment_3394" align="aligncenter" width="618"] Julkisivu luoteeseen. Laura Nenonen, 2014.[/caption][caption id="attachment_3395" align="aligncenter" width="618"] Julkisivu kaakkoon. Laura Nenonen, 2014.[/caption][caption id="attachment_3392" align="aligncenter" width="618"] Maantasokerros. Laura Nenonen, 2014.[/caption][caption id="attachment_3391" align="aligncenter" width="618"] Pitkittäisleikkaus tilaohjelmasta. Laura Nenonen, 2014.[/caption]Sekä korttelitalon tilaohjelma että asuntoratkaisut perustuvat alueella asuvien ikääntyneiden toiveisiin, joita Nenonen on kartoittanut asukaskyselyllä ja Lauttasaaressa järjestetyissä asukastyöpajoissa. Lisäksi hän on perehtynyt jo toteutettuihin rakennusesimerkkeihin, joita ovat Kampin palvelutalo (Arkkitehdit A-Konsultit, 1989), yhteisöllinen kerrostalo Loppukiri (Arkkitehtitoimisto Sivén & Takala, 2006), As. Oy. Helsingin Malta (ARK-House arkkitehdit, 2014) sekä Sargfabrik-konsepti toteutuksineen Itävallassa. Opinnäytetyö on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutin (Sotera) sekä Helsingin kaupungin yhteistä Lauttasaaren palveluverkko -tutkimushanketta.

Turvallisuus ja turvallisuuden tunne tulevat jatkuvuudesta, pysyvyydestä, kestävyydestä ja tuttuudesta. Rakennuksen tilat on pyritty suunnittelemaan kestäviksi, joustaviksi sekä ennen kaikkea kauniiksi, niin että talossa asuminen ja viihtyminen olisi mahdollista mahdollisimman pitkään.Monen sukupolven korttelissa asukas voi asua koko elämänsä. Eri sukupolvet rikastuttavat toistensa elämää ja luovat turvallisen ja kestävän yhteisön. — Laura Nenonen

[caption id="attachment_3396" align="aligncenter" width="618"] Näkymä aulaan. Laura Nenonen, 2014.[/caption]

Aleksandra Zarek: Transformation of the Kortepohja Student Village for the University of Jyväskylä's Student Union

Tampereen teknillinen yliopiston arkkitehtuurin laitos, 2014. Ohjaaja professori Hannu Tikka.Lokakuussa 2014 arkkitehdiksi valmistunut Aleksandra Zarek on tutkinut Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn tilaamassa suunnitelmassaan kotimaisen modernismin merkkiteoksiin kuuluvan Kortepohjan ylioppilaskylän kehittämistä. Suunnitelma toimii kolmella eri tarkastelutasolla. Alueellinen maankäyttösuunnitelma analysoi ja kehittää Kortepohjan alueen kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ominaisuuksia. Ylioppilaskylän rakennushistorialliseen ja arkkitehtoniseen selvitykseen pohjautuva asemakaavatasoinen parannussuunnitelma kehittää ylioppilaskunnan katutilaa ja sisäisiä liikenneyhteyksiä. Tarkempi perusparannussuunnitelma kohdistuu vuonna 1972 valmistuneen ja julkisivuiltaan suojellun ylioppilaskylän keskustalon uudistamiseen.[caption id="attachment_3398" align="aligncenter" width="618"] Kortepohjan alueen analyysia kolmessa eri mittakaavassa. Aleksandra Zarek, 2014.[/caption][gallery columns="2" size="large" ids="eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL3phcmVrLTE4LmpwZyIsInRpdGxlIjoiemFyZWstMTgiLCJjYXB0aW9uIjoiTlx1MDBlNGt5bVx1MDBlNCB5bGlvcHBpbGFza3lsXHUwMGU0biBvcGlza2VsaWphdGFsb2plbiBzaXNcdTAwZTRwaWhhLWFsdWVlbGxlIG55a3lhc3Vzc2Fhbi4gQWxla3NhbmRyYSBaYXJlaywgMjAxNC4iLCJhbHQiOiJLZXJyb3N0YWxvYWx1ZS4iLCJkZXNjcmlwdGlvbiI6IkFsZWtzYW5kcmEgWmFyZWs6IFRyYW5zZm9ybWF0aW9uIG9mIHRoZSBLb3J0ZXBvaGphIFN0dWRlbnQgVmlsbGFnZSBmb3IgdGhlIFVuaXZlcnNpdHkgb2YgSnl2XHUwMGU0c2t5bFx1MDBlNCdzIFN0dWRlbnQgVW5pb24uIFRhbXBlcmVlbiB0ZWtuaWxsaW5lbiB5bGlvcGlzdG9uIGFya2tpdGVodHV1cmluIGxhaXRvcywgMjAxNC4gT2hqYWFqYSBwcm9mZXNzb3JpIEhhbm51IFRpa2thLiJ9,eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL3phcmVrLTE5LmpwZyIsInRpdGxlIjoiemFyZWstMTkiLCJjYXB0aW9uIjoiTlx1MDBlNGt5bVx1MDBlNCB1dWRpc3RldHVsbGUgc2lzXHUwMGU0cGloYWxsZSBqYSBtYWlzZW1hcG9sdWxsZS4gQWxla3NhbmRyYSBaYXJlaywgMjAxNC4gSWhtaXNoYWhtb3Q6IFNrYWxndWJiYXIgXC8gVGVvZG9yIEphdmFuYXVrIEVtZFx1MDBlOW4sIENDIEJZIDMuMC4iLCJhbHQiOiJTdXVubml0ZWxtYSB1dWRpc3RldHVzdGEga2Vycm9zdGFsbyBhbHVlZXN0YS4gc3V1bm5pdGVsbWFzc2Egb24gcGFsam9uIGthc3ZpbGxpc3V1dHRhIGphIHBhdmVsam9ua2kuIiwiZGVzY3JpcHRpb24iOiJBbGVrc2FuZHJhIFphcmVrOiBUcmFuc2Zvcm1hdGlvbiBvZiB0aGUgS29ydGVwb2hqYSBTdHVkZW50IFZpbGxhZ2UgZm9yIHRoZSBVbml2ZXJzaXR5IG9mIEp5dlx1MDBlNHNreWxcdTAwZTQncyBTdHVkZW50IFVuaW9uLiBUYW1wZXJlZW4gdGVrbmlsbGluZW4geWxpb3Bpc3RvbiBhcmtraXRlaHR1dXJpbiBsYWl0b3MsIDIwMTQuIE9oamFhamEgcHJvZmVzc29yaSBIYW5udSBUaWtrYS4ifQ=="]Zarekin suunnitelma ehdottaa monia erilaisia, eri mittakaavan kohennustoimenpiteitä ja pyrkii luomaan Kortepohjan ylioppilaskylän alueesta yhden toiminnallisen ja luontevasti käytettävän kokonaisuuden. Rautpohjanlahden alueelle esitetään uusia kevyen liikenteen väyliä ja ulkotiloja, jotka muodostavat aktiviteetti- ja levähdyspaikkojen verkoston. Kortepohjan ylioppilaskylän kehittämissuunnitelma pyrkii vahvistamaan alueen ominaispiirteitä, kohentamaan paikan yleisilmettä, selkeyttämään liikenne- ja näkymäyhteyksiä sekä aktivoimaan alueen monipuolista käyttöä. Esimerkiksi Kortepohjan ylioppilaskylän MNOP-talokompleksi on ehdotettu purettavaksi ja korvattavaksi uusilla, entisiä matalammilla ja etenkin vanhemmille, perheellisille opiskelijoille tarkoitetuilla asuintaloilla.Tarkin suunnitteluote kohdistuu ylioppilaskylän keskustaloon ja ravintola Rentukan sisätiloihin. Rakennus ei Zarekin mukaan nykyisellään hahmotu ylioppilaskylän sosiaaliseksi keskukseksi. Tiloja avataan ja yhdistetään toisiinsa siten, että eri toiminnalliset alueet erottuvat selkeämmin, luonnonvaloa voidaan paremmin hyödyntää ja tilojen luonne tukee suojellun rakennuksen veistoksellista yleisolemusta.

The fundamental goal of the work presented in this thesis is to enrich the students′ living enfironment and the accompanying experience through relevant tarnsformation design steps. Furthermore, the implementation of this design-based research is aimed at promoting the image of the Kortepohja Student Village and the Kortepohja district as a place of a high quality of living. — Aleksandra Zarek

Aleksandra Zarekin diplomityö on julkaistu myös Arkkitehti-lehdessä 1/2015, s. 73–74.[gallery columns="2" size="large" ids="eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL3phcmVrLTIzYi5qcGciLCJ0aXRsZSI6InphcmVrLTIzYiIsImNhcHRpb24iOiJSYXZpbnRvbGEgUmVudHVra2EuIEFsZWtzYW5kcmEgWmFyZWssIDIwMTQuIiwiYWx0IjoiVmFuaGEgYmFhcmkgdGlsYSwgam9zc2Egb24gcFx1MDBmNnl0aVx1MDBlNCBqYSB0dW9sZWphLiIsImRlc2NyaXB0aW9uIjoiQWxla3NhbmRyYSBaYXJlazogVHJhbnNmb3JtYXRpb24gb2YgdGhlIEtvcnRlcG9oamEgU3R1ZGVudCBWaWxsYWdlIGZvciB0aGUgVW5pdmVyc2l0eSBvZiBKeXZcdTAwZTRza3lsXHUwMGU0J3MgU3R1ZGVudCBVbmlvbi4gVGFtcGVyZWVuIHRla25pbGxpbmVuIHlsaW9waXN0b24gYXJra2l0ZWh0dXVyaW4gbGFpdG9zLCAyMDE0LiBPaGphYWphIHByb2Zlc3NvcmkgSGFubnUgVGlra2EuIn0=,eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL3phcmVrLTIzYS5qcGciLCJ0aXRsZSI6InphcmVrLTIzYSIsImNhcHRpb24iOiJSZW50dWtrYSBzaWphaXRzZWUgS29ydGVwb2hqYW4geWxpb3BwaWxhc2t5bFx1MDBlNG4ga2Vza3VzdGFsb3NzYS4gQXVsYSBueWt5YXN1c3NhYW4uIEFsZWtzYW5kcmEgWmFyZWssIDIwMTQuIiwiYWx0IjoiUG9ydGFpa2tvIHZhbmhhc3NhIHJha2VubnVrc2Vzc2EuIiwiZGVzY3JpcHRpb24iOiJBbGVrc2FuZHJhIFphcmVrOiBUcmFuc2Zvcm1hdGlvbiBvZiB0aGUgS29ydGVwb2hqYSBTdHVkZW50IFZpbGxhZ2UgZm9yIHRoZSBVbml2ZXJzaXR5IG9mIEp5dlx1MDBlNHNreWxcdTAwZTQncyBTdHVkZW50IFVuaW9uLiBUYW1wZXJlZW4gdGVrbmlsbGluZW4geWxpb3Bpc3RvbiBhcmtraXRlaHR1dXJpbiBsYWl0b3MsIDIwMTQuIE9oamFhamEgcHJvZmVzc29yaSBIYW5udSBUaWtrYS4ifQ==" orderby="rand"][caption id="attachment_3399" align="aligncenter" width="618"] Näkymä uudistetun Rentukan aulatiloihin. Aleksandra Zarek, 2014. Ihmishahmot: Skalgubbar / Teodor Javanauk Emdén, CC BY 3.0.[/caption]

Matias Saresvuo: Elämää raudanvalmistuksen kajossa. Viitekehys Matildhedalin vanhan ruukkikylän täydennysrakentamiselle

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos, 2014. Ohjaaja professori Olli-Paavo Koponen.Marraskuussa 2014 valmistunut arkkitehti Matias Saresvuo on tutkinut Mathildedalin kulttuuriyhdistyksen pyynnöstä alueen rakennushistoriaa ja täydennysrakentamisen edellyksiä. Voimassa oleva asemakaava ei huomioi riittävästi alueen teollista historiaa tai kulttuurimaiseman ominaispiirteitä eikä anna täsmällisiä ohjeita siitä, kuinka uudisrakentaminen tulisi sitoa paikalliseen rakennustapaan. Salon keskustasta noin 25 km päässä sijaitseva Mathildedal on osa Meri-Teijon kyläkokonaisuutta ja houkuttelee nykyisin etenkin loma-asukkaita.[caption id="attachment_3410" align="aligncenter" width="618"] Näkymä Mathildedalin ruukkikylän maisemaan. Matias Saresvuo, 2014.[/caption]Saresvuon diplomityö analysoi Mathildedalin ruukkikylän maisemarakennetta kasvillisuusvyöhykkeineen, historiallisine kerroksineen ja erilaisine rakennustyyppeineen vertaamalla nykytilannetta historialliseen kartta- ja kuva-aineistoon. Tutkimusmenetelmänään hän on käyttänyt etenkin valokuvausta ja valokuvasovituksia. Kylän rakentamishistorian hän näkee jaksottuvan kolmeen jaksoon: teollisen ajan rakentamisen vaihe 1800-luvulta 1950-luvulle, 1980-luvun matkailukeskushankkeen rakennusvaihe, sekä 1990-luvun laman jälkeinen pientalojen ja loma-asuntojen uudisrakentamisvaihe.

Tyypillisesti 1980-luvun jälkeiset rakennukset on suunniteltu toisistaan erillisinä projekteina. Kun rakennuksilla ei ole hahmotettavaa suhdetta toisiinsa, eivät ne muodosta kokonaisuuksia ja alue alkaa hahmottua kortteleiden sijaan yksittäisinä rakennuksina pihoineen. Kun sen lisäksi rakennusten arkkitehtuuri samanlaistuu yleismaailmallisesti tai erilaistuu liikaa perinteestä, paikan erityisyys ja identiteetti häviää. — Matias Saresvuo

[caption id="attachment_3409" align="aligncenter" width="618"] Esimerkki Mathildedalin kylämiljöön analyysista. Matias Saresvuo, 2014.[/caption][caption id="attachment_3406" align="aligncenter" width="618"] Esimerkki Mathildedalin rantamaiseman analyysista. Matias Saresvuo, 2014.[/caption]Täydennysrakentamisen onnistumisen kannalta olennaista Saresvuon mukaan on pohtia yhtenä kokonaisuutena sekä muotoratkaisuja, kontekstia että arkkitehtuurin materiaalista ulottuvuutta. Rakennusten koko, räystäskorkeus, kattomuoto, ikkunoiden ja ovien koko ja muoto, talon pohjamuoto, talon etäisyys toisista rakennuksista, rakennusmateriaalit, värit sekä rakennustekniikka muodostavat vain osan niistä tekijöistä, joiden varassa uudisrakentamista voidaan arvottaa. Kontekstuaalinen taso eli käyttäjien tarpeet, elinkeino, elintavat, mieltymykset, taloudellinen, laadullinen tavoitetaso, rakennuksen käyttötarkoitus ja maiseman historialliset tekijät ovat vähintään yhtä merkittäviä miljöötekijöitä.Diplomityö hahmottaa suurimmaksi uhkakuvaksi universaaliin valmisrakentamiseen perustuvan uusvanhan jäljittelyn, joka ohittaa kontekstuaalisen tason lähes täydellisesti. Myös nykyarkkitehtuurissa suosittu nk. kontrastoiva eli rohkean modernia tyyliä suosiva tapa saattaa Saresvuon mielestä jättää rakennuksen liian irralliseksi suhteessaan vanhaan rakennusperintöön.Mathildedalin erityispiirteitä kartottavan analyysin ohella Saresvuon diplomityö esittää myös muutamia käytännöllisiä ja havainnollisia esimerkkejä siitä, kuinka moderni uudisrakennus voi tukea paikan erityisyyttä ja kuinka uusi talo sovitetaan vanhaan rakennuskantaan sekä kontekstin, muotoratkaisujen että materiaaliratkaisujen tasolla.[caption id="attachment_3409" align="aligncenter" width="618"] Esimerkki Mathildedalin täydennysrakentamisen periaatteista. Matias Saresvuo, 2014.[/caption][caption id="attachment_3405" align="aligncenter" width="618"] Esimerkki kontrastoivan täydennysrakentamisen sopeutumisesta vanhaan kylämiljööseen. Matias Saresvuo, 2014.[/caption][gallery columns="2" size="large" ids="eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL1NhcmVzdnVvLVBhamFhaGRlLmpwZyIsInRpdGxlIjoiU2FyZXN2dW8tUGFqYWFoZGUiLCJjYXB0aW9uIjoiRXNpbWVya2tpIFBhamEtYWh0ZWVwb2x1biB1dWRlc3RhIHRpaWxpaGFyc292ZXJob2lsbHVzdGEgcmFrZW5udXN0eXlwaXN0XHUwMGU0LiBNYXRpYXMgU2FyZXN2dW8sIDIwMTQuIiwiYWx0IjoiU3V1bm5pdGVsbWEgcmFrZW5udWtzZXN0YSBqYSBzZW4gbWF0ZXJpYWFsZWlzdGEiLCJkZXNjcmlwdGlvbiI6Ik1hdGlhcyBTYXJlc3Z1bzogRWxcdTAwZTRtXHUwMGU0XHUwMGU0IHJhdWRhbnZhbG1pc3R1a3NlbiBrYWpvc3NhLiBWaWl0ZWtlaHlzIE1hdGlsZGhlZGFsaW4gdmFuaGFuIHJ1dWtraWt5bFx1MDBlNG4gdFx1MDBlNHlkZW5ueXNyYWtlbnRhbWlzZWxsZS4gVGFtcGVyZWVuIHRla25pbGxpc2VuIHlsaW9waXN0b24gYXJra2l0ZWh0dXVyaW4gbGFpdG9zLCAyMDE0LiBPaGphYWphIHByb2Zlc3NvcmkgT2xsaS1QYWF2byBLb3BvbmVuLiJ9,eyJ1cmwiOiJodHRwOlwvXC9hcmNoaW5mb19vbGQudGVzdFwvd3AtY29udGVudFwvdXBsb2Fkc1wvMjAxNVwvMDRcL1NhcmVzdnVvLVJhdHN1dGFsby5qcGciLCJ0aXRsZSI6IlNhcmVzdnVvLVJhdHN1dGFsbyIsImNhcHRpb24iOiJLYWtzaWtlcnJva3NpbmVuIGVzaW1lcmtraSBuay4gcmF0c3V0YWxvamVuIGthZHVuIHV1ZGVuIHN1dXJrb3J0dGVsaW4gdXVkaXNyYWtlbm51a3Nlc3RhLiBNYXRpYXMgU2FyZXN2dW8sIDIwMTQuIiwiYWx0IjoiU3V1bm5pdGVsbWEgcHVpc2VzdGEgcmFrZW5udWtzZXN0YSIsImRlc2NyaXB0aW9uIjoiTWF0aWFzIFNhcmVzdnVvOiBFbFx1MDBlNG1cdTAwZTRcdTAwZTQgcmF1ZGFudmFsbWlzdHVrc2VuIGtham9zc2EuIFZpaXRla2VoeXMgTWF0aWxkaGVkYWxpbiB2YW5oYW4gcnV1a2tpa3lsXHUwMGU0biB0XHUwMGU0eWRlbm55c3Jha2VudGFtaXNlbGxlLiBUYW1wZXJlZW4gdGVrbmlsbGlzZW4geWxpb3Bpc3RvbiBhcmtraXRlaHR1dXJpbiBsYWl0b3MsIDIwMTQuIE9oamFhamEgcHJvZmVzc29yaSBPbGxpLVBhYXZvIEtvcG9uZW4uIn0="]