Takaisin artikkeleihin

Suomen supervuosi Venetsiassa – kolme suomalaista työryhmää mukana arkkitehtuuribiennaalin päänäyttelyssä

Suuri joukko ihmisiä, taustalla valkoinen rakennus, jonka seinässä lukee "la Biennale" ja katoksena on punainen ja metallinen installaatio

Linda Peltola

Suomalaisosaamista esitellään tulevassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa ainutlaatuisen laajalti. Suomen ja Pohjoismaisen paviljongeissa nähtävien näyttelyiden lisäksi edustus ulottuu biennaalin päänäyttelyyn, jossa esillä tulee olemaan kolmen suomalaisen työryhmän toteuttamat teokset.

Teksti: Anna Rusi

Seuraava, järjestyksessä yhdeksästoista Venetsian arkkitehtuuribiennaali aukeaa yleisölle toukokuussa. Arkkitehtuuribiennaalin teema, Intelligens. Natural. Artificial. Collective., kertoo biennaalin pääkuraattori Carlo Rattin mukaan moninaisesta, osallistavasta ja mielikuvituksellisesta älykkyydestä.

Teeman alle muotoutuva biennaalin päänäyttely käsittelee niin ikään inhimillisyyden ja yhteisöllisyyden roolia älykkäässä suunnittelussa. Ratti tiivisti näyttelyn tavoitteet: “Näyttelyssä otetaan oppia monista eri tieteistä ja toivotaan, että nykyhetken muuttumista nopeutetaan pelottoman kokeilun ja erehdyksen avulla – ja että samalla löydetään parempi tulevaisuus.”

Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä vuonna kuraattori on kutsunut työryhmiä mukaan toteuttamaan päänäyttelyä. Näyttelyyn on lisäksi voinut ensimmäistä kertaa esittää ideansa Rattin järjestämän avoimen haun kautta. Myös toista kertaa järjestettävä Biennale College Architettura tarjosi alle 30-vuotiaille suunnittelijoille mahdollisuuden esittää projektiaan tulevaan arkkitehtuuribiennaaliin.

Ekologista jälleenrakentamista, monilajista hyvinvointia ja yhteisöllistä ympäristönsuojelua

Suomella on luvassa todellinen edustusvuosi Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Suomen paviljongissa nähtävän The Pavilion – Architecture of Stewardship -näyttelyn sekä Pohjoismaisen paviljongin inklusiivista arkkitehtuuria tarkastelevan näyttelyn ohella Suomen supervuosi jatkuu biennaalin päänäyttelyssä, johon osallistuu peräti kolme suomalaista työryhmää.

Yksi päänäyttelyyn kutsutuista on Ukrainan Harkovassa vierailevana professorina toimiva arkkitehti Marco Casagrande, joka osallistuu biennaaliin jo kuudetta kertaa. Päänäyttelyä kuratoiva Carlo Ratti kertoi viimeisimmän kutsun pohjanneen erityisesti arkkitehdin työhön biourbanismin, ekologisen kaupunkirestauraation ja kaupunkimittakaavaisen kiertotalouden parissa sodan tuhoamassa Harkovassa, mitä myös Casagranden näyttelykokonaisuus tulee käsittelemään.

harkova_marco casagrande
Harkovassa jälleenrakentamisen pääpaino on rakennetun ympäristön itseään korjaavassa kaupunkikehityksessä. kuva: Marco Casagrande

”Harkovassa on kehittymässä Kolmannen sukupolven kaupunki, teollisen kaupungin biologinen raunio, orgaaninen kone, jossa ihmisen luomasta on tullut osa luontoa. Keskitetty teollinen kone on tuhoutunut ja kaupungin pyörittäminen on hajonnut takaisin ihmisten käsiin. Mummot jauhavat kahvia, maanviljelijät peltoa ja jauhoa, teinit purkkaa – ja sota jauhaa kaupunkia”, Casagrande kuvailee.

Arkkitehdit Maiju Suomi ja Elina Koivisto kutsuttiin mukaan päänäyttelyyn kansainvälisen Space for Ideas -haun kautta luonnon ja kulttuurin luonnetta suhdetta tarkastelevalla Alusta-paviljongillaan. Lukuisia vierailijoita ilahduttanut ihmisten ja toislajisten eliöiden kohtaamispaikka esitellään seuraavaksi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin päänäyttelyssä.

Alusta etsii keinoja edistää kulttuurin ja luonnon monimuotoisuutta arkkitehtuurin keinoin. kuva: Maiju Suomi

“Alustan kautta haluamme tehdä tilaa ympäristö- ja arvokeskustelulle arkkitehtuurissa. Kenelle rakennamme ja kuinka, millaisia arvoja suunnittelulla edistämme? Pohdimme, kuinka arkkitehtuurin tekeminen ja kokeminen muuttuu, jos alamme nähdä itsemme osana luontoa erillisyyden sijaan”, Suomi ja Koivisto kertovat. “Alusta tarjoaa näkymän tulevaisuuteen, jossa arkkitehtuuri on samaan aikaan käytännön ympäristöteko ja muuttuvan luontosuhteen poeettinen kuvaus.”

Arkkitehti Jaakko Heikkilän ja muotoilija Emil Lyytikän installaatio Soft Infrastructure valittiin mukaan Biennale College Architetturan nuorille suunnatun haun kautta. Installaatio tutkii järviruo'on käyttöä kestävänä materiaalina eroosionhallinnassa ekosysteemejä häiritsevien synteettisten ratkaisujen sijaan. Projektin ytimessä on yhteisön osallistaminen, joka heijastuu suomalaisesta talkooperinteestä – yhteistä työskentelyä yhteiseksi hyväksi. Installaatio tuo esiin infrastruktuurin arkkitehtonisen arvon osana kulttuuri- tai luonnonmaisemaa.

heikkilälyytikkä_kollaasi
Jaakko Heikkilä ja Emil Lyytikkä osallistuivat syksyllä Biennale College Architetturan työpajaan. Kaksikon installaatio tutkii järviruo'on käyttöä infrarakentamisessa. kuvat: Jaakko Heikkilä & Emil Lyytikkä

College Biennale Architettura -ohjelma valitsi ehdotettujen projektien joukosta kahdeksan jatkokehitettäväksi ja edelleen toteutettavaksi osaksi päänäyttelyä. Heikkilä ja Lyytikkä osallistuivat viime syksynä biennaalin työpajaan paikan päällä Venetsiassa.

“Meitä yhdistää kiinnostus vaihtoehtoisiin rakennusmenetelmiin ja tee-se-itse -mentaliteettiin. Venetsian biennaalissa on kyse ensimmäisestä projektistamme, ja eri taustamme ovat täydentäneet toisiaan ja rikastuttaneet yhteistyötä. Odotamme innoissamme mitä 19. arkkitehtuuribiennaali tuo mukanaan”, suunnittelijakaksikko kertoo.


Venetsian arkkitehtuuribiennaali avautuu yleisölle 10. toukokuuta 2025 ja on avoinna 23. marraskuuta asti. Suunnittelualojen ammattilaiset ja media voivat jo hakea akkreditoitumista Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin suoraan biennaaliorganisaatiolta. Akkreditoituminen Suomen paviljongin kutsuvieraana avataan maaliskuussa.

Lue lisää Suomen paviljongin näyttelystä tästä linkistä. Lisätietoa Pohjoismaisen paviljongin näyttelystä löydät tästä linkistä.