Suomen paviljongin näyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa avataan 24. toukokuuta
Venetsian arkkitehtuuribiennaalin avajaisia vietetään 24.–25. toukokuuta. Suomen paviljongin näyttely Mind-Building esittelee suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin kehittymistä kautta aikojen päätyen joulukuussa 2018 aukeavaan Helsingin keskustakirjasto Oodiin.
Mind-Building kertoo suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin tarinan esittelemällä eri teemojen valossa seitsemäntoista eri aikakausien kirjastorakennusta. Kustakin rakennuksesta on nostettu esiin jokin sen erityispiirre.
”Kirjasto on eteenpäin katsovan sivistysyhteiskunnan tukipilari. Kirjasto on kasvattanut kirjallisuutemme lukijoita, jakanut tietoa ja valistanut, houkutellut nuoria pois kadulta, opettanut internetin käyttöä ja antanut tilat ja välineet omatoimiselle, aktiiviselle kansalaisuudelle. Maamme arkkitehdit ovat antaneet kirjastolle sen näkyvän muodon ja siten olleet mukana ruokkimassa kirjaston käyttäjäyhteisölleen säteilemää sosiaalista elinvoimaa oman taiteenalansa, arkkitehtuurin, keinoin. Näyttelymme on kunnianosoitus kirjastoarkkitehtuurille ja muistutus hyvän arkkitehtuurin ajan ja paikan ylittävästä voimasta”, kertoo näyttelyn lähtökohdista kuraattori, arkkitehtuurikriitikko ja -tutkija Anni Vartola.
Mind-Building on kunnianosoitus kirjastolle ja kirjastoarkkitehtuurille
Theodor Höijerin suunnittelema Rikhardinkadun kirjasto vuodelta 1881 – Suomen ensimmäinen yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus – aloittaa tarinan yhdessä Kallion kirjaston kanssa. Kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kirjasto on hiljattain avattu uudelleen Valvomo Arkkitehtien kunnostus- ja muutostöiden jälkeen.
Viipurin kirjasto (Alvar Aalto, 1935) ja Töölön kirjasto (Aarne Ervi, 1970) edustavat eri aikakausien valkoista modernismia ja tulevaisuudenuskoa. Viipurin kirjasto oli ensimmäinen suomalainen kirjasto, jossa oli varta vasten lapsille suunniteltu osasto, ja Töölön kirjaston musiikkiosasto oli suunnannäyttäjänä tulevalle. Molemmat kirjastot on 2010-luvulla restauroitu arkkitehti Tapani Mustosen johdolla.
"Kirjasto on eteenpäin katsovan sivistysyhteiskunnan tukipilari."
Tampereen pääkirjasto Metso (Raili ja Reima Pietilä, 1983), Kuhmon kaupunginkirjasto (Jyrki Tasa, 1988), Joensuun kaupunginkirjasto (Tuomo Siitonen, 1992), Raision kirjasto (Hannu Tikka, 1995) ja Lohjan pääkirjasto (Ilmari Lahdelma, 2006) kertovat kaikki omien aikakausiensa arkkitehtuurista ja kuljettavat tarinaa modernismin jälkeiseen maailmaan. Vallilan kirjasto Helsingissä (Juha Leiviskä, 1991) on esimerkki pienestä sivukirjastosta, jossa arkkitehtuuri ylevöittää arkisen toiminnan.
Uusi lehti kirjastoarkkitehtuurin tarinassa kääntyi, kun Turkuun rakennettiin uusi pääkirjasto (JKMM Arkkitehdit, 2007) vanhan laajennuksena. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksin ja sisustusarkkitehti Päivi Meurosen käsialaa on myös Seinäjoen Apila-kirjasto (2012), ja vuonna 2016 valmistunut Harald Herlin -oppimiskeskus Alvar Aallon suunnittelemassa entisessä Teknillisen korkeakoulun pääkirjastossa (1970) jatkaa JKMM:n vahvaa ja iloisen oivaltavaa kirjastotilojen sarjaa. Espoon Otaniemessä restauroinnin ja muutostöiden pääsuunnittelijoina olivat Teemu Tuomi ja Tuomo Remes Arkkitehdit NRT:ltä.
Maunula-talo (K2S Arkkitehdit, 2017) Helsingissä tuo tarinan nykypäivään ja kertoo siitä, miten kirjasto- ja asukastalo voi aktiivisesti toimia paikallisia yhteen kokoavana hankkeena. Rakennuksen suunnitteluprosessi toimi pilottina osallistavasta suunnittelusta, jossa arkkitehdit, tilaajatahot, asukkaat ja tulevat käyttäjät olivat vuorovaikutuksessa koko prosessin ajan.
Näkymän tulevaisuuden kirjastoon tarjoaa joulukuussa 2018 yleisölle avautuva Helsingin keskustakirjasto Oodi (Arkkitehtitoimisto ALA). Uusi keskustakirjasto on paikka kansalaisaktivismille ja kohtaamisille sekä tekemiselle ja toiminnalle unohtamatta kuitenkaan mahdollisuutta rauhalliseen kirjoihin paneutumiseen. Oodista tulee kaikille avoin ei-kaupallinen tila, joka ottaa ylpeästi paikkansa parlamentarismin ja kulttuurin solmukohdassa.
"Oodista tulee kaikille avoin ei-kaupallinen tila, joka ottaa ylpeästi paikkansa parlamentarismin ja kulttuurin solmukohdassa."
Näyttelyssä nähdään ja kuullaan myös kolme tilausteosta: Antti Auvisen ja Marja Rautaharjun videoteos Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisasta (Anttinen Oiva Arkkitehdit, 2012), Helmi Kajasteen video Sellon kirjastosta (Helin & Co Arkkitehdit, 2003) sekä Martti Kallialan ja
DJ Hvadin ääniteos. Lisäksi näyttelyssä nähdään kirjastoihin liittyvää esineistöä kalusteista matkamuistoihin.
Olennainen osa Aalto-paviljongin näyttelyä ovat kirjaston käyttöön liittyvät toiminnallisuudet. Biennaalin vilinässä yleisö saa istahtaa rauhassa lukemaan näyttelyssä esillä olevaa kirjallisuutta, ja samalla kun lataa mieltään, voi ladata puhelintaan. Avajaisviikolla ja syksyn teemaviikolla paikalla on Helsingin kaupunginkirjaston kirjastonhoitajia kertomassa kirjastojen monipuolisesta toiminnasta. Marraskuussa näyttelyn oheistapahtumana järjestetään biennaalin pääkuraattoreiden Yvonne Farrellin ja Shelley McNamaran kuratoimassa Meetings on Architecture -sarjassa kirjastoarkkitehtuuriseminaari.
Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo vastaa Suomen paviljongin näyttelystä nyt ensimmäistä kertaa. Mind-Building-näyttelyn komissaari on Archinfon toiminnanjohtaja Hanna Harris. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Tuomas Siitonen ja -grafiikan Johannes Nieminen.
Näyttelyn päätukija on Opetus-ja kulttuuriministeriö ja pääkumppani Helsingin kaupunki. Muut näyttelyn mahdollistajat ovat Suomen Rooman-suurlähetystö, Visit Finland, Visit Jyväskylä, Visit Seinäjoki, Artek, Konto Acoustics, MTAB Finland, Rakennustietosäätiö, Arkkitehti-lehti, Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunginkirjasto.
La Biennale di Venezia
16. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely ’Freespace’
avoinna yleisölle 26.5.–25.11.2018
Preview-päivät 24.–25.5.2018
Mind-Building
Suomen paviljongin näyttely
avajaiset 24.5.2018 klo 15
#MindBuilding
#BiennaleArchitettura2018
#Freespace
Tukijat ja kumppanit
