Suomen paviljongin näyttely tarkastelee arkkitehtuurin yhteistyöllistä luonnetta Aaltojen suunnitteleman paviljongin kautta
Ella Kaira ja Matti Jänkälä. kuva: Ugo Carmeni
Ella Kairan ja Matti Jänkälän kuratoima näyttely The Pavilion – Architecture of Stewardship keskittyy arkkitehtuurin luomiseen ja ylläpitoon liittyvään monialaiseen työhön – arkkitehtien ja insinöörien suunnittelutyöstä rakennustyöläisten, korjaussuunnittelijoiden, huoltohenkilökunnan ja siivoojien panokseen – jolla kaikella on keskeinen rooli rakennetun ympäristön luomisessa ja ylläpidossa.
Ella Kairan ja Matti Jänkälän yhdeksänteentoista Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin kuratoima näyttely tutkii arkkitehtuurin luomiseen ja säilymiseen liittyvää yhteistyötä. Tutkimuskohteena on itse näyttelyrakennus, Alvar ja Elissa Aallon suunnittelema Suomen paviljonki.
Venetsian Giardini della Biennale -puistoon vuonna 1956 rakennettu puinen paviljonki on yksi kahdesta Alvar Aallon toimiston Italiaan suunnittelemasta rakennuksesta – ja ainoa, joka valmistui Aallon elinaikana. Rakennuksen symbolinen merkitys on osaltaan edesauttanut sen säilymistä, mutta samalla kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehtimme myytti on jättänyt varjoonsa kaikki muut, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet rakennuksen olemassaoloon. The Pavilion – Architecture of Stewardship tekee näkyväksi sen näkymättömän työn, jonka ansiosta rakennus on syntynyt ja on vielä tänäkin päivänä olemassa.
Suomen paviljongin näkökulma teemaan Intelligens
Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon tuottama näyttely haastaa meidät uudelleenarvioimaan suhdettamme rakennettuun ympäristöön sekä sen luomiseen ja ylläpitoon liittyvään työhön. Näyttely tuo esiin jatkuvan ylläpidon prosessit, jotka mahdollistavat esimerkiksi Suomen paviljongin säilymisen myös tulevaisuudessa, ja tutkii, ketkä kantavat siitä vastuuta.
”Suomen paviljonkia Venetsian biennaalipuistossa on ylistetty Suomen merkittävimmän ja yhden maailmankin arvostetuimman arkkitehdin mestariteoksena, mutta viime vuosina näkökulma Aallosta yksinäisenä nerona on muuttunut. Alvarin ensimmäisen vaimon, Ainon, ja toisen vaimon, Elissan, merkitys toimiston tuotannossa on tunnistettu, eikä enää ajatella, että Alvar Aalto loi kaiken yksin, ilman muiden vaikutusta”, sanoo Archinfon toiminnanjohtaja ja Suomen paviljongin komissaari Katarina Siltavuori.
”Kairan ja Jänkälän kuratoima näyttely täydentää keskustelua tekijyydestä ja laajentaa tarkastelua siihen suureen joukkoon ammattilaisia, jotka osallistuvat rakennetun ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalin teemana on Intelligens, mikä avaa näyttelyn näkökulmalle lisämerkityksiä: Suomen paviljongin näyttely haastaa totuttuja oletuksia luovuudesta ja älykkyydestä nostamalla esiin monipuolisemman ja vivahteikkaamman käsityksen yksilöiden työstä osana erilaisia yhteistyön järjestelmiä”, Siltavuori jatkaa.
Huolenpito ja tekijyys
The Pavilion – Architecture of Stewardship herättää henkiin paviljongin seiniin sitoutuneet muistot kertomalla sen tarinan aina rakentamisesta vuosikymmenten ylläpidon ja kolmen kattavan restauroinnin kautta nykypäivään. Nämä tarinat muuttuvat eläviksi audiovisuaalisessa teoksessa, jonka toteuttavat videotaiteilija Merle Karp ja äänisuunnittelija Jussi Hertz.
”Suomen paviljonki on arkkitehtoninen ikoni, mutta sen olemassaolo ei olisi mahdollista ilman lukuisten ammattilaisten jatkuvaa työtä ja huolenpitoa. Koemme, että nämä muutokset ja ratkaisut ovat osa historiaa yhtä paljon kuin alkuperäisen arkkitehdin intentiot. Näyttelymme kysyy, onko arkkitehtuuri kerran luotua ja pysyvää vai jatkuvaa yhteistyötä, ja nostaa kaikki sen olemassaoloon osalliset ammattilaiset osaksi tekijyyttä”, sanoo kuraattori Ella Kaira.
Rakennusperinnön säilyttämisen edellytys on huolenpito – stewardship, joka viittaa vastuullisuuden ja välittämisen ikiaikaiseen perinteeseen. Arkkitehtuurin kontekstissa stewardship nähdään jaettuna velvollisuutena, johon sisältyy neuvottelua maasta, resursseista ja rakennetusta ympäristöstä niin ihmisten kuin muunlajisten tarpeet huomioiden.
”Suomen paviljonki kutsuu pohtimaan rakennettuun ympäristöön liittyvää hetkellisyyttä. Paviljonki suunniteltiin alun perin väliaikaiseksi rakennukseksi, mutta siitä on tullut pysyvä monumentti, toisin kuin monet alun perin pysyväksi tarkoitetut rakennukset, jotka nykyisin usein puretaan alle 50 vuoden iässä. Rakennettua ympäristöä kohdellaan kuin kokoelmana paviljonkeja, joille on ominaista hetkellisyys, ennemmin kuin pysyvänä perintönä. Huolenpito mahdollistaa rakennetun ympäristön käytön jatkumisen sukupolvesta toiseen", sanoo kuraattori Matti Jänkälä.
Ella Kaira (s. 1992) ja Matti Jänkälä (s. 1995) ovat helsinkiläisiä arkkitehteja ja arkkitehtuuripraktiikka Vokalin perustajia. Jänkälä on modernin rakennetun perinnön ja oikeudenmukaisen kaupunkikehityksen puolestapuhuja. Hänen kiinnostuksensa kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan rakennetun ympäristön korjaamiseen ja hoitamiseen uuden rakentamisen sijaan. Kairan työn painopiste on ajan myötä siirtynyt rakennussuunnittelusta restaurointiin sekä yhteisöjen resilienssin vahvistamiseen.
Suomen supervuosi
Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on ainutlaatuisen vahva edustus, kun Suomi vastaa kerran kuudessa vuodessa myös Pohjoismaisesta paviljongista ja päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Arkkitehtuuri- ja designmuseo esittää Ruotsin ja Norjan kanssa yhteisessä Pohjoismaisessa paviljongissa esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teoksen, joka kutsuu pohtimaan suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista.
Arkkitehti Marco Casagranden näyttely biennaalin pääkuraattori Carlo Rattin kuratoimassa päänäyttelyssä käsittelee biourbanismia, ekologista kaupunkirestauraatiota ja kaupunkimittakaavaista kiertotaloutta sodan tuhoamassa Harkovassa Ukrainassa. Arkkitehtikaksikko Elina Koiviston ja Maiju Suomen näyttelyssä esittelemä Alusta-paviljonki tarjoaa näkymän tulevaisuuteen, jossa ympäristö tukee samaan aikaan sekä ihmisten että toislajisten eläinten hyvinvointia. Arkkitehti Jaakko Heikkilän ja muotoilija Emil Lyytikän teos Soft Infrastructure valittiin päänäyttelyyn nuorille suunnatun, ilmastokriisiin kantaa ottavan Biennale College Architetturan kautta.
Avajaiset 8. toukokuuta
Venetsian arkkitehtuuribiennaali avautuu yleisölle 10. toukokuuta 2025 ja on avoinna 23. marraskuuta asti. Suomen paviljongin avajaiset järjestetään torstaina 8. toukokuuta. Suunnittelualojen ammattilaiset ja media voivat jo hakea akkreditoitumista Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin suoraan biennaaliorganisaatiolta (linkki). Akkreditoituminen Suomen paviljongin kutsuvieraana avataan maaliskuussa.
Vuoden 2025 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Archinfo vastaa Suomen paviljongin näyttelystä neljättä kertaa. Aiemmat näyttelyt ovat nostaneet kansainväliseen tietoisuuteen suomalaista arkkitehtuuria ja suomalaista elämäntapaa esittelemällä kirjastolaitostamme ja -arkkitehtuuriamme (Mind-Building 2018), sodanjälkeisen teollisesti esivalmistettujen puutalojen tarinan (New Standards 2021) sekä ratkaisuja globaaliin vesipulaan ja ravinteiden kierrätykseen kompostoivan käymälän lähtökohdista (Huussi 2023).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt Archinfon Suomen paviljongin komissaariksi arkkitehtuuribiennaalissa ja on näyttelyn päärahoittaja. Suomen paviljongin näyttely toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston tuella, ja sen pääkumppani on Kontio. Muita kumppaneita ovat Artek, Tervakoski Oy Delfort, Helsinki Distilling Company ja Suomen Rooman-suurlähetystö.
