Suomalaisella puuarkkitehtuurilla on pitkät perinteet ja valoisa tulevaisuus
Anttinen Oiva Arkkitehdit, kuva: Tuomas Uusheimo
Korkealaatuinen arkkitehtuuri herättää kiinnostusta puurakentamista kohtaan, mikä tukee Suomen tavoitteita hiilineutraaliudesta. Uusi informaatiopaketti esittelee kiinnostavia 2020-luvun puuarkkitehtuurikohteita ja kertoo suomalaisen puurakentamisen perinteestä ja tulevaisuudesta.
Suomen valtio on edistänyt puurakentamista 1990-luvulta lähtien. Nykyinen valtioneuvoston puurakentamisen ohjelma, jonka painopisteet olivat kaupunkirakentamisessa, teollisessa esivalmistuksessa ja julkisen kysynnän kehittämisessä, on tehtävänsä tehnyt. Puurakentamisen edistämiseksi mietitään nyt uusia toimia. Puu on perinteinen suomalainen rakennusmateriaali, ja suomalainen puuosaaminen on kansainvälisessäkin mittapuussa merkittävää. Puurakentamisen tulevaisuus pohjautuu vastuulliseen metsätalouteen, ja puuarkkitehtuurin suunnan viitoittajina ovat prosesseista tuotantoon ulottuva digitaalisuus sekä teollinen esivalmistaminen. Näissä Suomi on edelläkävijämaa. Puurakentamisen edistäminen on yksi Suomen valtion keinoista toteuttaa tavoitteita hiilineutraaliudesta. Kestävä kulutus ja tuotanto ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen lähtökohtia. ”Rakennuksessa puu sitoo itseensä hiiltä vähintään niin kauan kuin rakennus on olemassa. Oikean ikäisenä hakatun metsän tilalle kasvava uusi metsä toimii tehokkaampana hiilinieluna kuin kasvunsa jo lopettanut vanha metsä. Myös metsien suojelu on tärkeää muun muassa biodiversiteetin ylläpitämisen kannalta”, Heino jatkaa. 2020-luvun suomalainen puuarkkitehtuuri hyödyntää digitaalisuutta ja teollisia menetelmiä, mutta myös perinteisistä puurakentamisen menetelmistä osataan ottaa oppia. Archinfon yhdessä Puurakentamisen ohjelman kanssa kokoama valikoima esittelee 19 käyttötarkoitukseltaan ja mittakaavaltaan erilaista puuarkkitehtuurikohdetta eri puolilla Suomea. Valikoima käsittää kohteita pienen mittakaavan luontorakenteista ja mökeistä suuriin julkisiin rakennuksiin sekä asuin- ja toimistotaloista puukaupunginosiin. Arkkitehtuurikohteet on valinnut arkkitehti-arkkitehtuurikriitikko Tarja Nurmi yhdessä Archinfon kanssa. Nurmi on kirjoittanut kohteiden esittelytekstit sekä aihetta taustoittavan artikkelin 2020-luvun puuarkkitehtuurista. Arkkitehtuurin historian tutkijat ja puurakentamisen perinteen asiantuntijat Laura Berger ja Netta Böök kertovat artikkelissaan, miten puurakentaminen muuttui 1900-luvun puoliväliin mennessä kaikkien hallitsemasta elämän perustaidosta teollisiksi innovaatioiksi ja valtiotasoiseksi vientiponnistukseksi. Puurakentamisen tulevaisuuden näkymistä kirjoittaa Archinfon viestintäpäällikkö, arkkitehti Miina Jutila, joka on vastannut puuarkkitehtuurin infopaketin kokoamisesta. Tekstiaineistot on julkaistu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi, ja valikoiman kohteet on julkaistu myös Archinfon ylläpitämässä Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelussa. Linkki infopakettiin Archinfon sivuilla Puuarkkitehtuurin infopaketin tavoitteena on tehdä suomalaista puuarkkitehtuuria ja puuosaamista tunnetuksi kansainvälisille yleisöille. Esimerkiksi mediat voivat hyödyntää valikoiman tekstejä artikkeleissaan. Kokonaisten tekstien julkaisemiselle on pyydettävä erillinen lupa kirjoittajilta. ESITELTÄVÄT KOHTEET
|
