Sini Saarimaa & Satu Wäre-Åkerblom: Esteettömyys on osa kokonaisvaltaista kestävyyttä

Kaikille sopiva suunnittelu (Design for all) huomioi ihmisten moninaiset tarpeet. Sen avulla tuotetaan esteetöntä ympäristöä, joka mahdollistaa liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation kaikille ihmisille yhdenvertaisesti.

Ihmisten osallisuuden lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen tulee ottaa rakennetun ympäristön suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi. Näin todetaan Suomen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman Kohti kestävää arkkitehtuuria toimenpiteessä 2A. Tällä peräänkuulutetaan muun muassa sitä, että kaikille sopivan suunnittelun periaatteen tulisi korostua koko rakennuskohteen monivaiheisen suunnittelu- ja rakennusvaiheen ajan.

Rakennustietosäätiö RTS ryhtyi ratkomaan ihmisten osallisuuden lisäämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä rakennetussa ympäristössä esteettömyyskoordinoinnin hankkeella. Hankkeen taustalla on myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Hankkeessa kuultiin sekä esteettömyysasiantuntijoiden että kiinteistö- ja rakentamisalan eri toimijoiden näkemyksiä.

Monialainen hanke synnytti tehtäväluettelon, josta on tulevaisuudessa merkittävää hyötyä esteettömyyden toteuttamisessa, sillä se helpottaa rakennetun ympäristön esteettömyyden toteutumisen koordinointia. Esteettömyyskoordinaattorina toimiva asiantuntijakonsultti voi varmistaa esteettömyyden toteutumisen koko rakennushankkeen suunnittelu- ja toteutusprosessin ajan.

Esteettömyys huomioidaan aiempaa paremmin, mutta puutteita löytyy yhä

Hankkeessa kysyimme esteettömyyden parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta, miten heidän mielestään esteettömyys toteutuu tänä päivänä ja miten esteettömyyden toteutumista voisi edistää, valvoa ja varmistaa.

Vaikka yleisellä tasolla nähtiin, että esteettömyys osataan huomioida rakennuksissa nykyään entistä paremmin, asiantuntijoiden mukaan haasteitakin löytyy. Muun muassa ymmärryksen puute esteettömän tilan käytöstä voi johtaa siihen, että suunnittelija tai rakentaja tekee epäsuotuisia ratkaisuja, jotka estävät esteettömyyden toteutumisen. Esimerkiksi rakentamisen aikana tehdyt muutokset saattavat vahingossa poistaa esteettömäksi suunnitellun tilan toimivuuden.

Lisäksi muitakin haasteita tunnistettiin. Haasteet liittyivät eritoten ulkotilojen esteettömyyden toteutumiseen vaihtuvissa olosuhteissa sekä rakennusten saavutettavuuteen aluetasolla. Haastateltavat ottivatkin esiin sen, että esteettömyys tulisi huomioida heti suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan esteettömyyden toteuttamista on tarkasteltava toistuvasti eri vaiheissa, läpi pitkän suunnittelun ja rakentamisen prosessin.

Hanke synnytti työkalun esteettömyyden toteutumisen tueksi

Hankkeen monialainen toimikuntatyö tuotti esteettömyyskoordinoinnin tehtäväluettelon, konkreettisen prosessin, jolla ihmisten eriarvoisuuden vähentäminen voidaan huomioida rakennetun ympäristön suunnittelussa yhä kokonaisvaltaisemmin. Tehtäväluettelo on tarkoitettu erityisesti asuinrakennushankkeissa toimivan esteettömyyskoordinaattorin tehtävien sisällön ja laajuuden määrittelyyn tarveselvitysvaiheesta aina takuuaikaan saakka, mutta sitä voidaan soveltaa myös muiden rakennustyyppien kohdalla.

Vakioitu tehtävälistaus on oiva työkalu pääsuunnittelijalle tai projektiarkkitehdille esteettömyyden toteutumisen hallinnassa ja varmistamisessa, ja tehtäväluettelo sopiikin saumattomasti yhteen pää- ja arkkitehtisuunnittelijan tehtäväluetteloissa kuvattujen tehtävien kanssa. Esteettömyyden toteuttamisen varmistamiseen voi lisäksi liittyä uusia liiketoimintamalleja ja suunnittelutiimin ulkopuolisia toimijoita: myös erillinen asiantuntijakonsultti, joka ei osallistu suunnitteluun, voi toimia esteettömyyskoordinaattorina.

Luettelo muistuttaa kaikissa rakennushankkeen vaiheissa niistä tärkeistä esteettömyyteen liittyvistä aiheista, jotka muutoin helposti jäävät katveeseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijuuden oikea-aikainen hyödyntäminen on osa laadukasta esteettömyyskoordinointia, kuten myös sen tarkistaminen, että tilan käyttöön liittyvä tieto otetaan sekä suunnitelmissa että rakentamisen aikana oikea-aikaisesti huomioon.

Esteettömyyskoordinoinnin tehtäväluettelon, RT-kortin, on laatinut Rakennustietosäätiö RTS sr:n asettama toimikunta Esteettömyyskoordinaattori Satu Wäre-Åkerblomin käsikirjoituksen pohjalta. Kortin laatimisesta vastaavan toimikunnan puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön yliarkkitehti Niina Kilpelä ja sihteerinä Rakennustietosäätiön tuotepäällikkö Eira Lampén.

Sini Saarimaa, arkkitehti SAFA, on työskennellyt vuosikymmenen ajan tutkimushankkeissa, jotka ovat liittyneet rakennusten ja elinympäristöjen kehittämiseen sekä tietoperustaan. Erityisesti hän on perehtynyt erilaisten käyttäjien tarpeisiin mukautuvien ja siten joustavien ja ajassa kestävien asuinympäristöjen suunnittelun kysymyksiin. Tutkimus- ja opetustaustan lisäksi Saarimaa on toiminut asuinrakennusten ja maankäytön suunnittelijana. Saarimaa toimii Rakennustietosäätiö RTS:ssä innovaatiotoiminnan tutkimusjohtajana. Rakennustietosäätiö RTS on rakennusalan neutraali vaikuttaja, joka vastaa koko Rakennustieto-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnasta.

Satu Wäre-Åkerblom on arkkitehti, jonka vahva osaamisalue on rakennetun ympäristön esteettömyys. Hän on toiminut esteettömyysasiantuntijana Invalidiliitossa, asumisen erityisasiantuntijana Uudenmaan liitossa ja ohjelmajohtajana Uudenmaan asumisen osaamiskeskuksessa sekä tutkimuspäällikkönä Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla. Esteettömyyteen liittyvää kehittämistyötä Wäre-Åkerblom on tehnyt yhteistyössä ministeriöiden, kuntien, yliopistojen, korkeakoulujen, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Nykyisin Wäre-Åkerblom on eläkkeellä ja tekee esteettömyyden edistämiseen liittyviä töitä omassa arkkitehtitoimistossa.