Saavutettavuus, esteettömyys

Ympäristön esteettömyys ja saavutettavuus on kaikkien ihmisten oikeus. Fyysisen ympäristömme tulee kokonaisvaltaisesti edistää demokratiaa ja tasavertaisuutta.

Liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksiin ja oikeuksiin sekä rakennusten ja ympäristön soveltuvuuteen pyörätuolissa liikkujalle on alettiin Suomessa kiinnittää huomiota 1970-luvulla. Silloin rakennuslainsäädäntöömme kirjattiin ensikertaa määräyksiä yleisön käyttöön suunniteltujen rakennusten sopivuudesta liikunta- ja suunnistautumiskyvyltään rajoittuneille.

Esteettömyyden periaate nojaa Suomen perustuslakiin, joka määrittelee kansalaiset yhdenvertaisiksi. Esteettömyydestä on säädetty rakennuslaissa (RakMk osa F2) ja sitä sivutaan muissakin laeissa. Nykyiset rakennusmääräykset ja suunnitteluohjeet keskittyvät vielä pitkälti yksityiskohtiin, kuten kynnyksiin, inva-nostimiin, luiskien kaltevuuksiin ja oviaukkojen leveyksiin. Toimivan esteettömyyden tulee kuitenkin olla kokonaisvaltaista ja jatkuvaa. Hyvällä suunnittelulla esteettömyys niveltyy huomaamattomaksi osaksi vaivatonta ympäristöä helpottamaan kaikkia käyttäjiä lapsiperheistä vanhuksiin. Korjausrakentamisessa ja arvorakennusten muutoksissa täydellistä esteettömyyttä ei aina voida saavuttaa, mutta parannuksista hyötyvät monet käyttäjät.

Rakentamisen esteettömyydessä on Suomessa kiitettävästi kiinnitetty huomiota liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksiin. Toistaiseksi vähemmälle huomiolle on jäänyt suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltainen merkitys ympäristön yleiselle helppokäyttöisyydelle ja saavutettavuudelle. Maankäytön ja kaavoituksen keinoin ohjataan muun muassa asuntojen, työpaikkojen, koulujen, oppilaitosten sekä liikenteen ja palveluiden sijoittumista.

Sanassa esteettömyys korostuu este, mutta esimerkiksi ruotsiksi käytetään sanaa tillgänglighet ja englanniksi accessibility, jotka voidaan kääntää saavutettavuudeksi. Saavutettavuus on esteettömyyttä laajempi käsite, joka ulottuu kaikkien yksilöiden tasavertaisten mahdollisuuksien projektiona lähes kaikkialle: viestintään, tasa-arvoon, koulutukseen, liikennejärjestelyihin ja muihin yhteiskunnan palveluihin. EU:n tasolla koko yhteisön ajatus perustuu ihmisten, tavaroiden ja rahan esteettömään liikkuvuuteen.