Pohjoismaisen paviljongin näyttely Venetsiassa tarkastelee inklusiivista arkkitehtuuria
Anni Koponen
Tulevassa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen näyttely tutkii tilojen vaikutusta kehoihin ja yhteiskuntaan. Vuoden 2025 näyttelystä vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo.
Esitystaiteilija Teo Ala-Ruona työryhmineen on valittu luomaan teos Pohjoismaiseen paviljonkiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2025. Näyttelyn kuraattori on arkkitehti Kaisa Karvinen Arkkitehtuuri- ja designmuseosta.
Näyttely kutsuu pohtimaan suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Näyttely tutkii, miten uusi, laajempi näkökulma voi muuttaa tapoja, joilla arkkitehtuuria hahmotellaan ja luodaan.
"Arkkitehtuuri heijastelee yhteiskunnan ajattelua ja ideologioita. Se vaikuttaa ihmiskehoihin ja niiden poliittiseen todellisuuteen”, kertoo Teo Ala-Ruona.
”Työni käsittelee kehoihin, erityisesti transkehoihin, kohdistuvia sosiopoliittisia paineita ja vaikutuksia. Minua kiinnostaa, miten arkkitehtuuri jokapäiväisenä ympäristönä on vaikuttanut tapoihimme luokitella asioita ja toisiamme”, Ala-Ruona jatkaa.
Biennaalinäyttelyä varten Ala-Ruona on koonnut monialaisen työryhmän, johon kuuluvat arkkitehti A. L. Hu, lavastaja ja taiteilija Teo Paaer, äänisuunnittelija Tuukka Haapakorpi, dramaturgi Even Minn, kuvataiteilija Venla Helenius, muotisuunnittelija Ervin Latimer, graafinen suunnittelija Kiia Beilinson sekä esiintyjät Kid Kokko, Caroline Suinner ja Romeo Roxman Gatt.
Helsinkiläinen Teo Ala-Ruona työskentelee performanssin, nykyteatterin ja koreografian parissa. Ala-Ruonan teoksia on esitetty muun muassa Performa-biennaalissa New Yorkissa, Vilnan esitystaiteen biennaalissa, Kiasma-teatterissa ja Institute of Contemporary Artissa Lontoossa.
Ala-Ruona näkee arjen ympäristöt näyttämöinä, jotka ohjaavat ihmisten tapaa katsoa toisiaan. Paviljonki on yksi tällainen ympäristö, joka ohjaa huomaamatta katsomisen ja kokemisen tapoja.
Kuraattori Kaisa Karvisen mukaan Ala-Ruonan teos haastaa meidät pohtimaan uudelleen suhdettamme ympäristöön, historiaan ja tulevaisuuteen ja tarjoaa uusia näkökulmia rakennettuun ympäristöön.
"Transkokemus tuo näkyviin arkkitehtuurin sääntöjä ja rakenteita, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Aivan kuten kuin tiedostamattomat ennakkoluulot vaikuttavat meihin kaikkiin, myös käsityksemme tilojen ja rakennusten tarjoamista mahdollisuuksista on kulttuurimme ja kokemustemme muovaama", Karvinen kuvailee.
"Ala-Ruonan ehdotuksessa minua innostaa se, miten hän yhdistää arkkitehtuurin ja esittävän taiteen menetelmiä. Näillä kahdella alalla on paljon yhteistä: ne käsittelevät materiaalisuutta, kehoa ja tilaa, mutta samalla ne molemmat hahmottavat mahdollisia tulevaisuuksia.”
Pohjoismainen paviljonki on Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisomistuksessa, ja maat vastaavat näyttelyistä vuorovuosittain. Tulevan näyttelyn tuotannosta vastaa Suomen Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Näyttelyn komissaarina toimii museon sisältöpalvelujohtaja Carina Jaatinen yhteistyössä Ruotsin ArkDesin Karin Nilssonin ja Norjan kansallismuseon Stina Högkvistin kanssa. Kuratoriaaliseen työryhmään kuuluu Kaisa Karvisen lisäksi kuratoriaalinen neuvonantaja Suvi Saloniemi.
La Biennale di Venezian 19. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely avautuu toukokuussa 2025. Biennaalin päänäyttelyt kuratoi italialainen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija ja tutkija Carlo Ratti. Näyttelyt paneutuvat erilaisiin älykkyyden ja ihmisyyden muotoihin ajassa, jossa moni määritelmä menee uusiksi.
Vuoden 2025 biennaali on Suomen supervuosi, kun kerran kuudessa vuodessa Suomi vastaa kahden paviljongin näyttelyistä. Suomen paviljongin näyttelystä vastaa Archinfo, ja sen kuratoivat arkkitehdit Ella Kaira ja Matti Jänkälä.
