Paikallisapolit

Name: Archinfo
Price range: $

01.10.2022

Paikalliset arkkitehtuuriohjelmat page 0001

Suomessa useat kaupungit ja maakunnat ovat laatineet paikallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tukeakseen paikallista identiteettiä sekä alueiden strategista kehittämistä arkkitehtuurin keinoin.

Paikallisapolien historiaa Suomessa

Suomen ensimmäiset paikalliset ohjelmat syntyivät vuonna 1998 julkaistun Suomen ensimmäisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman innoittamina.

Ensimmäisiä paikallisapoleita laadittiin Jyväskylään ja Ouluun sekä myös Itä-Suomeen maakuntatasolla. Maakunta-apolit ovatkin Suomessa tärkeä paikallisen ja valtakunnallisen arkkitehtuuripolitiikan väliin sijoittuva muoto.

Paikallisten ohjelmien toinen aalto lähti liikkeelle noin viisi vuotta myöhemmin. Uusia paikallisia apoleita laativat 2000-luvun alussa Vantaa, Lappeenranta, Tampere, Kuopio, Helsinki, Turku, Lohja ja Lahti. Alueellisia apoleita syntyi Hämeeseen, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

2010-luvulla paikallisessa apolityössä näkyväksi painotukseksi tuli olemassa olevien apoleiden päivittäminen. Esimerkiksi Vantaa, Kuopio, Oulu ja Jyväskylä julkaisivat uudet arkkitehtuuriohjelmat noin kymmenen vuotta ensimmäisten ohjelmien ilmestymisen jälkeen.

Ohjelmaa päivittävissä kunnissa apolityön luonnetta ja mahdollisuuksia alettiin tarkastelemaan myös uusista ja arkkitehtuuria laajemmista näkökulmista. Esimerkiksi Jyväskylän päivitetty ohjelma AVOin kaupunkiympäristö (2019) yhdistää arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikan. Jyväskylän ohjelman monialaisuus ennakoi myös nykyistä tapaa hahmottaa arkkitehtuuripolitiikkaa kokonaisvaltaisen kestävyyden ja monialaisen yhteiskunnallisen resilienssin kehittämisen kautta.

Uudet paikalliset painopisteet

Viimeaikaista paikallisapolityötä on määrittänyt yhtäältä uuden kansallisen Kohti kestävää arkkitehtuuria -arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (LINKKI) ilmestyminen sekä toisaalta kysymykset paikallisen apolityön muodosta, tavoitteista ja keinovalikoimasta.

Kansallinen Kohti kestävää arkkitehtuuria (2022) kannustaa paikallisten näkökulmien ja paikallisten ominaispiirteiden hyödyntämistä osana kokonaisvaltaista arkkitehtonista kestävyyttä. Ohjelman yhtenä keskeisenä konkreettisena tavoitteena on paikallisapolien määrän kasvattaminen sekä paikallisten arkkitehtuuritoimien tukeminen.

Uuden kansallisen apolin yhteyteen ajoittui muun muassa Uudenkaupungin apolin (2022) sekä Lahden päivitetyn apolin (2022) lanseeraukset. Molemmissa on havaittavissa myös uudenlaisia edistämiseen liittyviä ideoita: arkkitehtuuripolitiikka nähdään kasvavissa määrin myös prosessina jota edistetään ohjelmatyön ohella myös erilaisten viestinnällisten apoli-tekojen kautta, jotka pyrkivät herättämään myös suuren yleisön kiinnostuksen onnistuneesta paikallisesta arkkitehtuurista.

Viime vuosina myös Suomen suurimmat ja kansainvälisesti vetovoimaisimmat kaupungit, Tampere (2023) ja Helsinki (2024), ovat uudistaneet omat ohjelmansa. Tampereen ja Helsingin apolit ovat yhtäältä Suomen pitkän arkkitehtuuripoliittisen linjan selkeitä jatkajia: laadukkaan arkkitehtuurin ja toimivien arjen ympäristöjen kautta luodaan hyvän elämän lähtökohtia kaikille kansalaisille.

Toisaalta verrattuna vuosituhannen alkuun, Helsingistä ja Tampereesta on tullut yhä enemmän globaalin talouden kaupunkeja ja kasvavien kaupunkien arkkitehtuuripoliittiset toimet jäsentyvät myös globaalien kysymysten ja kaupunkien kansainvälisten kiinnostavuuden kautta. Molemmissa apoleissa puhutaan myös arkkitehtuuripolitiikan sijaan kiteytetymmin arkkitehtuuriohjelmasta. Suurista kaupungeista myös Vantaa on parhaillaan päivittämässä omaa ohjelmaansa.

Tällä hetkellä uusia apoli-ohjelmia on tekeillä ainakin Keravalla. Keravan uusi arkkitehtuuriohjelma edustaa modulaarisempaa otetta apolityöhön, jossa kokonaisen ohjelman sijaan keskitytään erilaisiin arkkitehtuuriin liittyviin strategisiin toimiin kaupungin kehittämisen tukena. Keravan arkkitehtuurikorteista voit lukea enemmän Taiken Uusi paikallinen -julkaisusta joka kokoaa yhteen uudenlaisia paikallisia arkkitehtuuripoliittisia toimia ympäri Suomea.

Myös Suomen arkkitehtiliitto on julkaissut oman Miniapoli-ohjeistuksensa, joka mahdollistaa paikallisapolityön ajattelemisen modulaarisemmin ja perinteistä ohjelmatyötä kevyemmin.

Lataa miniapolikortit täältä.

Paikallisapolien tulevaisuus

Ruotsissa noin puolella kunnista on oma arkkitehtuuripoliittinen ohjelmansa. Tätä vasten Suomen paikallisapolien määrä on verrattain pieni, joskin monet muut kuntien lisääntyneet ohjelmat rakentamiseen, asumiseen, maankäyttöön ja kulttuuriympäristöihin liittyen tukevat myös arkkitehtuuripolitiikkaa. Tällöin arkkitehtuuripolitiikan voi ymmärtää ensisijaisesti arkkitehtuuriin kiinnittyvinä tapoina ja keinovalikoimana, joilla muiden ohjelmien tavoitteita edistetään.

Maantieteellisesti paikallisapolit ovat keskittyneet Oulun alapuolelle ja suuriin kaupunkeihin. Yhtenä isona paikallisapolityön edistämisen haasteena onkin, miten uusia ohjelmia tai paikalllisia apolitoimia saadaan toteutettua kattavasti ympäri Suomea ja erityisesti väestöltään pienenevissä kunnissa.

Paikallisapolit ja linkit

2000 Itä-Suomen arkkitehtuuripolitiikka

2002 Jyväskylän arkkitehtuuripolitiikka

2002 Oulun arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

2006 Vantaan arkkitehtuuristrategia

2006 Helsingin arkkitehtuuri nyt!

2006 Varsinais-Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

2007 Lappeenrannan arkkitehtuuriohjelma

2007 Tampereen arkkitehtuuriohjelma

2007 Kuopion arkkitehtuuri ja kaupunkirakennustaide

2007 Harkiten hyvä tulee. Hämeen arkkitehtuuriohjelma

2009 Turun arkkitehtuuripoliittinen ohjelma