Oulujoen vesistön voimalaitokset ovat kulttuurihistoriallisia aarteita
Pekka Elomaa / Pohjois-Pohjanmaan liitto
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun voimalaitokset ja niihin liittyvät asuinalueet olivat yksi Suomen jälleenrakennuskauden suurimmista ponnistuksista. Pohjois-Pohjanmaan liitto on inventoinut ja dokumentoinut vesivoiman kulttuuriperintöä kolmivuotisessa hankkeessa, ja valikoima hienoja voimalaitoskohteita on nyt julkaistu Finnish Architecture Navigatorissa.
Oulujoen vesistön varrelta löytyy ainutlaatuisia arkkitehtuurikohteita ja arvokasta kulttuuriperintöä. On lähes ihme, miten pieni ja sodan runtelema Suomi kykeni 1940–50-luvuilla toteuttamaan valtavia rakennushankkeita, vesivoimaloita, jotka olivat niin tekniikaltaan kuin arkkitehtuuriltaankin aikansa huippua.
Toisen maailmansodan aikana ja erityisesti sen jälkeen Oulujoen vesistöön – Oulujoen lisäksi Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien joet – rakennettiin kuusitoista voimalaitosta asuinalueineen. Osa hienoista voimalaitoksista on sisällytetty modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Docomomon listaukseen, ja haaveissa on, että voimalakokonaisuus pääsisi joskus myös Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.
Oulujoen vesistön voimalaitoksia ja niihin liittyviä asuinalueita on tutkittu Euroopan unionin rahoittamassa Vesivoiman kulttuuriperintö (Veku Vaku) -hankkeessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton vetämän kolmivuotisen hankkeen yhtenä tavoitteena oli nostaa esiin vesivoimarakentamisen kulttuurihistoriallinen merkitys sekä sen aineelliset ja aineettomat arvot. Voimaloiden ja niiden asuinalueiden lisäksi hankkeeseen sisältyi Kainuun vanhoja puromyllyjä, jotka on myös luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi eli RKY-kohteiksi.
”Kainuun sadoista pienistä puromyllyistä nykypäiviin asti säilyneet 16 myllyä kertovat siitä, miten koskien voimaa ennen vanhaan hyödynnettiin harvaan asutulla metsäseudulla. Jälleenrakennuskauden suuret vesivoimalaitokset sen sijaan ovat yhä käytössä ja tuottavat energiaa sähköverkkoihimme. Mittakaava hankkeemme dokumentoimissa kohteissa on täysin erilainen, mutta yhteistä niille on virtaavan veden voima”, kertoo maakunta-arkkitehti Kirsti Reskalenko Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Tutkimusmatka uljaaseen voimala-arkkitehtuuriin
Merkittävät voimalaitosten rakennuttajat olivat Oulujoki Osakeyhtiö ja Kajaani Osakeyhtiö. Oulujoki Oy:n arkkitehtina toimi Aarne Ervi, jota itse Alvar Aallon sanotaan suositelleen tehtävään, kun taas suurimman osan Kajaani Oy:n voimaloista suunnitteli Kajaanin muuhunkin rakentamiseen vahvan kädenjälkensä jättänyt arkkitehti Eino Pitkänen. Oulujoen läntisessä päässä sijaitsevan Merikosken voimalaitoksen rakennutti Oulun kaupunki, ja sen suunnitteli Bertel Strömmer, joka oli hävinnyt Oulujoen suistoalueesta käydyn suunnittelukilpailun Aallolle mutta jonka voimalasuunnitelmaa pidettiin parempana.
Veku Vaku -hankkeen projektipäällikkönä toimineeseen arkkitehti Pekka Elomaahan voimalaitosten arkkitehtuuri on tehnyt suuren vaikutuksen. Erityisesti hän ihailee Ervin arkkitehtuurin selkeyttä ja atmosfääriä, joka muodostuu tilan, valon, materiaalien ja pienimpiin yksityiskohtiin menevän suunnittelun harmoniasta.
”Rakennukset on hienosti istutettu maisemaan. Arkkitehtuuri on selkeästi luettavaa, täysin tarkoituksenmukaista. Kaikki yksityiskohdat on suunniteltu tarkasti, ja rakennustyö on suunnattoman hienoa. Näissä rakennuksissa on upealla tavalla tuotu esiin tekniikan viimeisimmät saavutukset”, kuvailee Elomaa.
Elomaa kiersi valokuvaamassa kaikki voimalaitokset ja pääsi tutustumaan yleisöltä suljettuihin sisätiloihin, konehuoneisiin ja turbiinihalleihin.
”Valokuvaamiseen toi oman lisäelementtinsä se, että veden valtava voima saa koko rakennuksen tärisemään eikä kameranjalustaa voinut käyttää. Mutta tilallisesti Ervin voimalaitokset ovat aivan huikeita. Sisätiloissa Ervi käytti nerokkaasti luonnonvaloa – ja mitkä värit!” Elomaa hehkuttaa.
Kuvausmatkojen tuloksia voi ihailla Archinfon ylläpitämässä suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelussa, Finnish Architecture Navigatorissa, jossa Veku Vaku -hankkeessa tuotetulla arvokkaalla aineistolla on pysyvä koti. Vesivoiman kulttuuriperintö -teemavalikoima löytyy tästä linkistä.
Valtavat hankkeet siivittivät Suomen nousua moderniksi teollisuusvaltioksi
Oulujoen vesistön voimalaitoskokonaisuus oli yksi Suomen tärkeimmistä jälleenrakennuskauden rakennushankkeista. Vesivoimaloiden rakentamista vauhditti paitsi pääoman saaminen sotakorvausten maksamiseen, myös jälleenrakennuskauden tulevaisuususko ja Suomen halu nousta moderniksi teollisuusvaltioksi. Voimaloiden rakentamisessa hyödynnettiin uusimpia betonitekniikoita ja kehitettiin sarjatuotantoa – Pyhäkosken voimalatyömaalle perustettiin jopa betonintutkimuslaboratorio.
Vesivoimalan rakentaminen oli valtava ja monitahoinen hanke, joka edellytti muun muassa rautatien raivaamista korpeen materiaalikuljetuksia varten, joen virtauksen katkaisemista työmaa-aikaisella padolla ja köysiratojen rakentamista joen yli.
Voimalan rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittiin paljon työvoimaa, ja työntekijöille ja johtajille piti rakentaa asuntoja. Jotta pätevää henkilökuntaa saatiin houkuteltua syrjäseuduille, voimalaitosyhtiön asunnot varusteltiin viimeistä huutoa olevilla mukavuuksilla kuten jääkaapeilla ja sisävessoilla, jotka eivät siihen aikaan olleet vielä kaiken kansan saavutettavissa. Asuinalueille rakennettiin myös koulut, lääkärinvastaanotot, elokuvateatterit, seurahuoneet ja vierasmajat – ne muodostivat kokonaisia yhdyskuntia ja kiinteitä yhteisöjä, joista voimalayhtiö piti hyvää huolta.
Museoviraston yli-intendentti Helena Hirviniemi kirjoittaa Aarne Ervin Oulujoki Oy:lle suunnittelemista voimalayhdyskunnista Docomomon listauksessa seuraavasti:
”Oulujokivarren voimalaitosrakentaminen tarjosi Erville konkreettisen mahdollisuuden testata ja soveltaa arkkitehtonisia ideoita kaikilla tasoilla, aina aluesuunnittelusta pienimpiin rakennusdetaljeihin. Voimalaitosyhdyskuntien jäsentely noudattaa toisaalta modernismin avointa, luontoon ja maastoon sulautuvaa kaupunkisuunnittelun ideologiaa ja toisaalta varhaisteollista, alueen hierarkkiseen jäsentelyyn perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Rakennusten arkkitehtuuri tukee kaavallista ideaa. Voimalaitokset ympäröivine huoltorakennuksineen ovat pelkistettyjä ja monumentaalisia, kun taas asuntoalueet muodostavat vehreän ja puistomaisen ympäristön.”
Rakennustutkija Samuli Paitsola Pohjois-Pohjanmaan liitosta on inventoinut voimalaitosten asuinalueet. Hänen mukaansa ne edustavat suomalaisen jälleenrakennuskauden asuntosuunnittelun huippua. ”Ervin suunnittelemissa asuinrakennuksissa yhdistyvät modernin arkkitehtuurin keinot ja tilallinen ymmärrys sekä uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Näihin Ervi lisäsi viittauksia menneeseen ja paikalliseen rakennusperintöön”, kertoo Paitsola.
”Huomiota kannattaa kiinnittää rikkaaseen ja monipuoliseen puun ja luonnonkiven käyttöön, tiilikattoihin sekä vaaleisiin rappauspintoihin. Kaikki tämä yhdistyy Ervin humaanissa ja intuitiivisessa tavassa käsitellä ja ymmärtää arkkitehtuuria”, Paitsola kuvailee ja jatkaa:
”Asuinalueet on sommiteltu näyttäville rakennuspaikoille, jokitörmille ja jylhiin kangasmetsiin niin, että ympäröivä luonto muodostaa harmonisen vuoropuhelun arkkitehtuurin kanssa. On myös huomion arvoista, että osa rakennuksista on tyyppitaloja ja ne sisältävät standardoituja rakennusosia ja kiintokalusteita.”
Finnish Architecture Navigatorissa esitellään Ervin voimalayhdyskunnista Pyhäkosken voimalaitoksen asuinalue Leppiniemi Muhoksella sekä Nuojuan ja Jylhämän asuinalueet Vaalassa. Voikin pohtia, olisiko esimerkiksi Tapiolasta tullut sellainen kuin se on, maailmankuulu puutarhakaupunki, jos Ervi ei olisi ensin suunnitellut näitä alueita.
Loistokkaalla arkkitehtuurilla oli hintansa
Päätös koko Oulujoen vesistön rakentamisesta syntyi halusta saattaa Suomi takaisin jaloilleen. Jokien valjastaminen kuitenkin vaikeutti perinteisiä elinkeinoja – esimerkiksi tervasoutajat, lohenpyytäjät, uittomiehet sekä matkailijoita kuljettaneet laskumiehet saivat elantonsa joesta. Voimaloiden rakentamisella oli muitakin negatiivisia vaikutuksia.
Vesivoimaloiden suunnittelussa tiedostettiin rakentamisen maisemalliset seuraukset, ja sen vuoksi pyrittiin luomaan uusia esteettisiä arvoja kiinnittämällä hankkeisiin aikakauden parhaita suunnittelijoita. Vaikutukset ympäristöön olivat kuitenkin dramaattiset. Rakennusperinnön asiantuntija, FM Päivi Tervonen ihailee voimalaitosten arkkitehtuuria ja rakentamisen laatua mutta kuvaa suhdettaan niihin tunteikkaaksi, jopa itkuiseksi.
”Hinta, jonka maisema maksoi siitä, että syntyi näin loistokasta arkkitehtuuria, on hyvin kova. Myös muukin kuin maisema muuttui: kosken pauhu, joka oli vuosisatoja ollut läsnä talonpoikaisten äänimaisemassa ja rytmitti heidän arkeaan, yhtenä päivänä vain loppui, eikä se enää koskaan palaa”, kuvailee Tervonen.
Muutos paikallisten sielunmaisemaan on ollut niin suuri, että siitä on jäänyt kipeitä haavoja. ”Näitä asioita alettiin varsinaisesti käsitellä vasta 1990-luvulla järjestetyissä tupailloissa”, kertoo Tervonen. Myös Veku Vaku -hanke kokosi vesivoimaan liittyviä tarinoita ja muistoja. Tarinoita kerättiin eri paikkakunnilla järjestetyissä kyläilloissa, ja niitä saattoi myös itse kirjoittaa hankkeen sivuille. Tutustu tarinoihin Veku Vaku -hankkeen sivuilla tästä linkistä.
Oulujoki Oy:n rakennuttamat voimalaitokset ovat nykyään Fortumin omistuksessa. Kajaani Oy:n voimaloiden nykyiset omistajat ovat Kainuun Voima ja UPM Energy.
Pekka Elomaalle Veku Vaku -hanke oli hänen pitkän uransa kulminaatiopiste: hankkeen aineistojen viimeistely jatkui vielä muutaman kuukauden eläkepäivienkin puolelle. Mikä vesivoiman kulttuuriperintöhankkeessa sitten sai aikaan sellaisen innostuksen, ettei eläkkeellekään olisi malttanut jäädä?
”Nämä voimalaitokset ovat olleet kuin kätkettyjä aarteita, joita olen saanut etsiä ja löytää. Parasta kuitenkin on, että olen saanut välittää tietoa näistä aarteista eteenpäin ja kenties onnistunut auttamaan jotakin muutakin löytämään ne.”
Linkkejä:
Vesivoiman kulttuuriperintö -kokonaisuus Finnish Architecture Navigatorissa
Aarne Ervin tuotantoa Finnish Architecture Navigatorissa
Eino Pitkäsen tuotantoa Finnish Architecture Navigatorissa
Vesivoiman kulttuuriperintö (Veku Vaku) -hankkeen sivusto
