Orpon hallitus haluaa helpottaa purkamista – vaarantaako lakimuutos rakennusperintömme?
Kurt Simberg, Aktian talo, Helsinki 1963 / Miina Jutila 5.3.2024
Tällä hetkellä on käynnissä purkuaalto, joka vetää mittaluokassaan vertoja 1960-luvun hävitysvimmalle. Suomen arkkitehtiliitto ottaa kantaa Orpon hallituksen ehdottamiin lakimuutoksiin, jotka sen mukaan sotivat demokraattisen yhteiskunnan periaatteita ja kansainvälisiä sopimuksia vastaan.
Suomen arkkitehtiliiton eli Safan mukaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ehdottamat muutokset rakentamislakiin tekisivät rakennusten purkamisesta entistä helpompaa ja rajoittaisivat kestämättömällä tavalla oikeutta valittaa rakentamis- ja purkamisluvista.
Hallituksen niin sanotussa korjaussarjassa esitetään rakennuksen purkamisen riittäväksi edellytykseksi, että kaava sallii purkamisen eikä rakennus ole suojeltu lain nojalla. Muutosehdotuksesta on poistettu Rakentamislain 56 § 1 momentin 2 kohtaan kirjattu ehto: purkamisluvan myöntämisen edellytys on, ettei purkaminen vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Safan puheenjohtajan Asko Takalan mukaan tämä ehto on erittäin tärkeä.
”Suomalaisen rakennusperinnön säilymistä ollaan vaarantamassa”, sanoo Takala ja muistuttaa, että Suomi on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia, joita vastaan esitys sotii.
Arkkitehtiliiton muutosesityksestä antaman lausunnon mukaan suojeltujen rakennusten purkulupapäätösten keventäminen ja asiantuntija-arvioinnin merkittävä heikentäminen päätöksenteossa uhkaavat kokonaisvaltaisesti arvokkaan suomalaisen rakennusperinnön säilymistä.
Korjaus ja huolto tukevat ilmastotavoitteita, ei purkaminen
Vuonna 2000 voimaan astunutta maankäyttö- ja rakennuslakia on uudistettu pitkään, vuodesta 2018 lähtien. Vuosi sitten eduskunta hyväksyi uuden rakentamislain, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2025 alussa. Tähän eduskunnan jo hyväksymään lakiin Orpon hallitus nyt esittää muutoksia.
Yksi lain kokonaisuudistuksen tärkeimmistä lähtökohdista on ollut ilmastonmuutoksen hillitseminen. Safa toteaa muutosesityksestä antamassaan lausunnossa, että purkamista koskevat muutokset ja helpotukset johtavat aiempaa harkitsemattomampiin purkulupapäätöksiin, joilla on lain tavoitteen vastainen vaikutus.
"Esitys ei kannusta kiinteistöjen pitkäjännitteiseen ylläpitämiseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti", Asko Takala toteaa.
Hallitus esittää rakentamislakiin myös muutosta, jonka myötä vaatimus ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen toimittamisesta poistuisi pientaloilta, rakennusten laajennuksilta sekä korjauskohteilta.
”Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta on yli puolet, minkä vuoksi on tärkeää, että myös korjauskohteista tehdään ilmastoselvitys ja materiaaliseloste. Myös rakennuksen laajennus on uudisrakentamista, joten myös laajennuksilta tulisi edellyttää näitä selvityksiä”, Takala sanoo.
Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet kapenevat
Vanha, tämän vuoden loppuun saakka voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki sallii rakennuksen purkuluvasta valittamisen yksittäiselle kuntalaiselle. Eduskunnan hyväksymä uusi rakentamislaki kaventaa valitusoikeutta mutta sallii rakentamis- ja purkamisluvista valittamisen sellaisille rekisteröidyille yhteisöille, joiden toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen.
Sen sijaan Orpon hallituksen muutosehdotus poistaisi näiltä yhteisöiltä valitusoikeuden kokonaan, mikä heikentää merkittävästi kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Muutosehdotuksen mukaan myös ELY-keskusten ja museoviranomaisten valitusoikeutta rajoitettaisiin.
Safan mukaan purkamisluvan edellytyksiin esitetyt muutokset yhdessä valitusoikeuteen suunniteltujen rajoitusten kanssa voivat heikentää rakennetun ympäristön arvojen huomioon ottamista päätöksenteossa.
”Safa ei hyväksy valitusoikeuksien rajaamista – valitusoikeus kuuluu kansalaisten perustuslaillisiin oikeuksiin. Ehdotetun muutoksen myötä kuntalaisilta poistuisi mahdollisuus vaikuttaa ympäristöönsä edes rekisteröidyn yhdistyksen kautta”, sanoo Safan erityisasiantuntija Heini Korpelainen.
”Perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”
Safa toteaa lausunnossaan, että perustuslain lisäksi Suomea sitovat myös kansainväliset sopimukset, joista on annettu asetukset. Århusin yleissopimus vuodelta 2004 ja Faron puiteyleissopimus vuodelta 2018 takaavat yleisölle oikeuden saada tietoa, osallistua päätöksentekoon ja käyttää muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa. Myös valtioneuvoston tuoreessa periaatepäätöksessä, Suomen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa, painotetaan kansalaisten osallisuutta.
Lisäksi Faron sopimuksessa Suomi on sitoutunut edistämään lainsäädännössään kulttuuriperinnön suojelua keskeisenä tekijänä kestävän kehityksen, kulttuurisen monimuotoisuuden ja nykyaikaisen luovuuden tavoitteiden saavuttamisessa.
Lausuntokierros Orpon hallituksen muutosehdotuksiin päättyi 5. maaliskuuta 2024.
