Nuoret perehtyvät kaupunkisuunnittelun näkökulmiin
Mielikuvituskaupungin rakentaminen, oman arkiympäristön havainnointi ja uuden koulun pihasuunnitteluun osallistuminen johdattelevat Valkealan yläkoulun 9A-luokkalaiset ympäristön suunnittelun eri tasoihin ja näkökulmiin. Työpajasarjalla herätellään nuoria kiinnostumaan oman lähiympäristönsä kehittämisestä sekä vahvistetaan heidän osallistumismahdollisuuksia kestävän kaupungin luomiseen.
Vaimea puheensorina täytti luokkahuoneen, kun Valkealan 9A-luokkalaiset kertoivat ottamistaan valokuvista vapaa-ajalta sekä koulu- ja harrastusmatkoilta. Mm. bussipysäkki, koulu, tunneli, jäähalli, nuotiopaikka ja soratie olivat tallentuneet otoksiin, joiden tarkoituksena oli havainnoida nuorten kokemuksia arkiympäristöstä sekä heille merkityksellistä paikoista. Havainnot kielteisiä, neutraaleja tai myönteisiä tunteita herättäneistä paikoista paikallistettiin kartoille. Työpajan päätteeksi lähiympäristöä tarkasteltiin myös kuvitteellisen roolihenkilön näkökulmasta, jolloin nuorten oli pohdittava lähiympäristöä myös toisten nuorten näkökulmasta.
Nuorille ryhmätyöskentely karttojen, tussien, palikoiden ja tarralappujen kanssa oli jo tuttua, sillä he osallistuivat ”Pelissä yhteinen kaupunki”-kaupunkipeliin joulukuussa. Pelissä rakennettiin alustoille kuvitteellisia kaupunkeja, joiden suunnittelussa piti huomioida kulttuuriympäristön, luonnonympäristön ja kestävän kehityksen, kaavoituksen sekä liikennesuunnittelun näkökulmia. Asiantuntija-apua työskentelyyn antoivat Kouvolan kaupungin museonjohtaja Anu Kasnio, ympäristöasiantuntija Timo Martikainen, kaavoitusinsinööri Kari Järvenkylä ja liikenneinsinööri Olli-Pekka Helaja. Suomen ympäristöopisto SYKLI:n kehittämän kaupunkipelin veti projektipäällikkö Maria Runonen.
Asiantuntijoiden tietoiskuista nuorille jäi mieleen muun muassa se, että ei saa suunnitella isoja risteyksiä, lasten pitää päästä luontoon ja olla kosketuksissa monimuotoisiin luonnon mikrobiympäristöihin. Selväksi tuli myös, että suunnittelussa pitää huomioida monta eri asiaa erilaisista näkökulmista, oli kyseessä sitten turvallinen liikennesuunnittelu tai kulttuuriympäristön vaaliminen.
Mukavasti erilainen työpaja
Opettaja Riika Kiviranta oli tyytyväinen erityisesti ensimmäiseen työpajaa. ”Oli mielenkiintoinen ja mukavasti erilainen työpaja. Nuoret jaksoivat keskittyä hyvin. Tästä jäi hyvä fiilis. Perusteita on jo hankittu seiskaluokalla tutustumalla mm. mittakaavaan, mistä oli tässä työpajassa hyötyä. Saamme tästä myös näkökulmia yhteiskuntaopin ja maantiedon tunnille, esimerkiksi suurkaupunkiasioiden käsittelyyn.”
Työpajoihin osallistuneet Oskari Lehtinen, Eevi Ojala, Milja Sjöblom ja Mere Hyppänen tykkäsivät myös varsinkin ensimmäisestä työpajasta: ”Se oli ihan jees.” ”Meillä oli vähän saman tyylinen rakentelutyöpaja joskus ala-asteella,” tytöt muistelivat.
Oskari, Eevi, Milja ja Mere pitävät Valkealaa viihtyisänä. ”Täältä löytyy jäähalli, uimahalli, pururata ja paljon muitakin paikkoja urheiluharrastuksille. No, ABC voisi olla viihtyisämpi ja muutenkin enemmän kauppoja.”
Toiveitakin nuorilla olisi Kouvolan kehittämistä varten: ”Enemmän vaatekauppoja Manskille ja Veturiin”. ”Kouvolan keskusta saisi olla eläväisempi ja joka paikassa tulisi olla kunnon koulut sekä hengailupaikat”. ”Valkeala voisi olla oma kunta, se olis hauskaa!”, yksi nuorista lisäsi.
Kiinnostuksen herättelyä ja osallistumismahdollisuuksia
Työpajat ovat osa Kaikkien kaupunki! -hanketta, jossa nuoret pääsevät perehtymään kaupunkiympäristön suunnitteluun eri tasoihin ja näkökulmiin. Helmikuussa järjestettävässä kolmannessa työpajassa keskitytään arkkitehtuuriin ja Valkealan monitoimikeskuksen piha-alueen ideointiin.
Lisätietoa Kaikkien kaupunki -hankkeen verkkosivuilla tästä linkistä.
”Kaikkien kaupunki! – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestäviä tiloja” -hankkeessa toteutettavien työpajojen tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan oman lähiympäristönsä kehittämisestä sekä vahvistaa heidän osallistumismahdollisuuksia kaupunkisuunnitteluun ja kestävän kaupungin luomiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kouvolan, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunkien sekä Suomen ympäristöopisto SYKLI:n ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon kanssa.
Teksti on julkaistu alunperin Kouvolan kaupungin verkkosivuilla 31.1.2020
