Takaisin artikkeleihin
Neljä uutta puupaviljonkia avaavat arkkitehtuurikesän
Aalto yliopiston Wood Programin suunnittelema ja rakentama A-lava Annantalolla. Kuva Mauri Tahvonen / Annantalo
Helsinkiin valmistuu toukokuussa kolme puuarkkitehtuuri-installaatiota, jotka ovat kaikki oppilaitosten tai kansainvälisten työryhmien välisiä yhteistyöhankkeita. Myös Suomen Metsämuseo Luston uusi taukomaja on kansainvälinen opiskelijatyö. Installaatioissa on käytetty erilaisia puurakentamistapoja perinteisestä hirsirakentamisesta digitaalisesti tuotettuihin elementteihin. Puu on ajankohtainen materiaali.”Hirsi on tutuksi ja miellyttäväksi koettu perinteinen rakennusmateriaali, ja monien hyvien ominaisuuksiensa vuoksi, niin ekologisten kuin visuaalistenkin, se on myös tulevaisuuden materiaali”, totesi professori Matti Sanaksenaho Arkkitehtuurimuseon pihalla Hirsitetris-paviljongin työmaalla.Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan opiskelijat ja Oulun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtuurin opiskelijat olivat aloittaneet valmiiksi veistetyn tapahtumapaviljongin pystytyksen vasta edellisenä päivänä, ja nyt se oli jo lähes harjakorkeudessaan. Avajaisia vietetään 6. kesäkuuta.Hirsitetris rakentuu studiokurssin tuloksena. Alkukeväästä 37 kahden oppilaitoksen opiskelijaa osallistuivat viikon mittaiseen suunnittelutyöpajaan, jossa ideoitiin Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon perinteiseksi kesäpaviljongiksi seitsemän erilaista vaihtoehtoa. Toteutettava paviljonki on yhdistelmä työpajan parhaista ideoista.Kahden Tetris-pelin palikoita muistuttavan L-kirjaimen muotoisen hirsikehikon väliin jäävä tapahtumatila katetaan purjekankaalla. Rakennelman sisään ja katolle muodostuu elämyksellinen reitti, jonka varrella voi ihailla esimerkiksi diplomityönäyttelyä tai kaupunkia uudesta näkökulmasta.Paviljonkiprojektista vastaa arkkitehti Matti Lakkala. Se on osa Oulun yliopiston Moderni hirsikaupunki -tutkimushanketta. Professori Janne Pihlajaniemi kertoo, että hankkeessa tutkitaan hirren potentiaalia julkisten rakennusten ja kerrostalojen rakennusmateriaaliksi urbaanissa ympäristössä. ”Nyt pitää etsiä uudenlaista, modernia hirsiarkkitehtuuria”, hän toteaa.Yksi hirsirakenteen eduista on kierrätettävyys. Kesäkauden jälkeen Hirsitetris puretaan osiin ja kootaan uudestaan näkötorniksi lintubongareille.[caption id="attachment_11354" align="alignleft" width="800"] Hirsitetris Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon välisellä aukiolla. Kuva Salla Bedard / MFA.[/caption] Ennen Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon väliin nousevaa paviljonkia Helsinkiin ehtii valmistua kaksi muuta puuinstallaatiota, toinen ydinkeskustaan ja toinen Seurasaaren ulkoilmamuseoon.Viime sunnuntaina Annantalon pihalla vietettiin Aalto-yliopiston Wood Programin A-lava- esiintymiskatoksen avajaisia. Neliönmuotoisen tapahtumapaviljongin julkisivut ja niiden aukotukset noudattavat erilaisten kolmioiden geometriaa, ja valo siilautuu ristikkäisistä puusoiroista muodostuvan seinän läpi kauniisti. Taitteinen katto korostaa esiintymislavan paikkaa.Kansainväliselle puustudiokurssille osallistui tänä vuonna 20 opiskelijaa Suomesta ja muista Euroopan maista sekä Japanista ja Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Vuosittain Wood Programin arkkitehtiopiskelijat suunnittelevat paviljongin, jonka he myös rakentavat itse. Kurssin opetuksesta vastaa professori Pekka Heikkinen ja ohjaajina toimivat arkkitehdit Philip Tidwell ja Willem van Bolderen.A-lavan suunnittelutyö käynnistyi joulukuussa 2016. Huhtikuussa rakennuksen osat esivalmistettiin Otaniemessä arkkitehtuurin laitoksen pajassa, mistä elementit kuljetettiin Helsingin Annankadulle ja koottiin valmiiksi paviljongiksi. Tapahtumapaviljonki palvelee lasten ja nuorten taidekeskuksen esiintymisareenana seuraavat viisi vuotta.[caption id="attachment_11378" align="alignleft" width="800"] Esiintymislava A-lava Annantalon pihalla. Kuvat Mauri Tahvonen / Annantalo[/caption] Seurasaareen juuri valmistuneen Y-installaation avajaisia juhlistetaan torstaina 1. kesäkuuta. Puuinstallaatio muuttaa perinteisen museoympäristön, Niemelän torpan pihapiirin uudenlaiseksi kokemukseksi.Kansainvälinen arkkitehti- ja hienopuuseppätyöryhmä on luonut yhteistyössä Kansallismuseon kanssa teoksen, joka pyrkii innoittamaan nykyrakentamista tutkimaan puun käytön mahdollisuuksia. Työryhmä haluaa kannustaa arkkitehtien ja puuseppien väliseen yhteistyöhön ja perinteisten työtapojen ja digitaalisten suunnittelu- ja tuotantometodien yhdistämiseen.”Tavoitteena oli tutkia perinnerakentamisesta tuttuja rakenteellisia puuliitoksia, joita voitaisiin hyödyntää enemmän nykyarkkitehtuurissa”, kertoo hankkeesta vastannut arkkitehti Emmi Keskisarja. Installaatio itsessään onkin kuin suuri CLT-levyistä tehty puuliitos.Projektin ovat luoneet yhdessä Keskisarjan kanssa hänen yhtiökumppaninsa Janne Teräsvirta, hienopuusepät Tommi Alatalo ja Antrei Hartikainen sekä Norjassa ja Suomessa toimivat arkkitehdit Silje Klepsvik, Tone Megrunn Berge, Miia-Liina Tommila ja Irmelin Rose Fisch Vågen. Toteutuksessa tärkeässä roolissa on ollut hienopuuseppä Heikki Paso.Hanke on toteutettu useiden suomalaisten ja norjalaisten rahoittajien avustuksella. Installaatio on paikoillaan Niemelän torpan pihassa syyskuun puoliväliin saakka, ja kesän aikana pihapiirissä järjestetään tapahtumia erityisesti lapsille.[caption id="attachment_11380" align="alignleft" width="800"] Y-installaatio Seurasaaren Niemelän torpan pihassa. Kuvat Emmi Keskisarja[/caption] Punkaharjulla, kauneimmassa Järvi-Suomessa, voi myös ihailla uusinta puupaviljonkiarkkitehtuuria.Suomen Lontoon instituutin rakennuttama, kansainvälisenä opiskelijatyönä syntynyt metsämuseon taukomaja Lastu on osa neljän kulttuuri-instituutin Mobile Home 2017 -hanketta. Instituutti kutsui 15 lontoolaisen University of Westminsterin arkkitehtiopiskelijaa kahdeksasta eri maasta suunnittelemaan ja toteuttamaan tulisijalla varustetun taukomajan suomalaiseen metsään, eräpolun varrelle. Koko prosessi toteutettiin reilun viikon mittaisessa työpajassa huhti-toukokuun vaihteessa.”Työpajatyöskentely on kokeellinen, intensiivinen ja intuitiivinen tapa suunnitella. Se antaa tilaa yllätyksille, mikä on erityisen tärkeää, kun pyrimme löytämään uusia ratkaisuja ympäristökysymyksiin”, kuvailee arkkitehti Sami Rintala, joka ohjasi työpajaa yhdessä arkkitehti Tom Raymontin kanssa. Lontoossa kurssista vastasivat myös professori Harry Charrington ja arkkitehti Harry Paticas.Taukomaja on ollut avoinna yleisölle toukokuun alkupuolelta lähtien.[caption id="attachment_11361" align="alignleft" width="800"] Taukomaja Lastu. Kuvat Niklas Nabb, Tom Raymont[/caption]