Metsästä kasvaneen maan tulevaisuus on puussa – Puurakentaminen tukee Suomen hiilineutraaliustavoitetta
Ateljé Sotamaa, Meteoriitti, kuva: Tuukka Koski
Suomen valtio on edistänyt puurakentamista 1990-luvulta lähtien. Nyt käynnissä olevan puurakentamisen ohjelman 2016–2023 painopisteet ovat kaupunkirakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja alueellisen osaamisen lisäämisessä. Viestintäpäällikkömme Miina Jutila haastatteli ympäristöministeriön puuasiantuntijoita.
Jokainen Suomen hallitus vuodesta 1994 lähtien on edistänyt puurakentamista. 1990-luvulla sitä perusteltiin puun viennillä, kun taas nyt tärkein motiivi on ilmastonmuutoksen torjuminen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma (2019–2023) asetti Suomen tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Kesäkuussa 2023 pääministeriksi valitun Petteri Orpon hallitusohjelmasta vuosiluku puuttuu, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena on hiilinegatiivisuus.
Rakennettu ympäristö kuluttaa tämän päivän Suomessa puolet raaka-aineista ja 40 prosenttia energiasta ja aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen on kirjattu hallitusohjelmaan, ja Suomen uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035, Kohti kestävää arkkitehtuuria, esittää toimenpiteitä, joilla arkkitehtuuri, rakentaminen ja alueidenkäyttö voivat vaikuttaa ilmastohaasteiden ratkaisemiseen.
Keskeisiä keinoja ovat olemassa olevien rakennusten elinkaaren pidentäminen korjaamalla sekä luonnonmukaisten rakennusmateriaalien hyödyntäminen uudisrakentamisessa. Puurakentamisen edistämiselle on siis Suomessa vahva tahtotila.
Puurakentamisen ohjelman 2016–2023 ohjelmapäällikön Petri Heinon mielestä kestävä kulutus ja tuotanto ovat ilmastonmuutoksen hillitsemisen lähtökohtia.
”Kulutusta pitää saada globaalisti vähennettyä. Kun rakennetaan, uusiutuvien ja kierrätettävien rakennusmateriaalien käyttöä pitää edistää. Puun käytöllä on positiivinen ympäristövaikutus, ja myös kiertotalouden rooli tulee kasvamaan”, arvioi Heino.
Painopisteenä suuren mittakaavan puurakentaminen
Lähes 90 prosenttia Suomeen rakennettavista pientaloista on jo puurakenteisia, ja noin 30 prosenttia Suomessa käytettävästä puutavarasta menee pientalorakentamiseen. Suuremman kokoluokan rakennuksilla, kuten kerrostaloilla ja julkisilla rakennuksilla, päästäisiin kuitenkin huomattavasti suurempiin vaikutuksiin. Puurakentamisen ohjelman painopisteinä onkin puun käytön lisääminen kaupunkirakentamisessa, julkisessa rakentamisessa ja suurissa rakenteissa, joita ovat esimerkiksi sillat ja hallit.
”Julkisessa rakentamisessa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, puurakentamisen osuus on jo parikymmentä prosenttia, vaikkakin tälle vuodelle asetetut tavoitteet olivat vielä korkeammat. Viime aikojen epävarmuudet materiaalivirroissa sekä myös asennemuutoksen jähmeys kuntakentällä ovat hankaloittaneet nopeampaa kehitystä”, pohtii Petri Heino.
Puukouluille on kysyntää, ja uusia puukouluja on viime vuosina rakennettu eri puolille Suomea. Erityisesti puussa viehättää hyvä sisäilman laatu ja puupintojen synnyttämä lämmin tunnelma. Yksi tuore esimerkki on Suomalais-venäläinen koulu* Helsingissä (AFKS Arkkitehdit, 2021), joka on yksi maamme suurimmista puukouluista. Tuusulaan on rakenteilla maailman suurin hirsikoulu Monio* (AOR Arkkitehdit), jonka on tarkoitus valmistua syyslukukaudeksi 2023.
Hiilineutraaliuden kannalta erityisen suuri kasvupotentiaali on puukerrostalotuotannossa. Puukerrostaloihin valmistuu Suomessa vuosittain noin 1 500 asuntoa, kun kaikkiaan kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2020 yli 26 000. Lisäksi omakotitaloja sekä paritalo- ja rivitaloasuntoja valmistui vähän yli 9 000.
Puukerrostalotuotannon yleistyminen vaatii uudenlaisia standardeja
Suomessa on pitkä kokemus teollisesti esivalmistetuista pientaloista, ja talopakettien tuotanto ja markkinointi toimivat hyvin. Vuosien 2004–2010 puurakentamisen edistämisohjelma tähtäsikin viranomaisohjauksen kehittämisen ohella pientalorakentamisen kasvuun.
Puukerrostaloilla sen sijaan ei ole pitkää perinnettä, eikä niiden tuotantoon ole vielä syntynyt vakiintuneita standardeja. Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman asiantuntijan, arkkitehti Simon le Roux’n mielestä kerrostalorakentamisen osaajia tarvitaan lisää ja teolliset prosessit voisivat paremmin hyödyntää esimerkiksi tietotekniikkaa.
”Lähtökohtana pitäisi olla ymmärrys arvon tuottamisesta verkoston kaikille keskeisille toimijoille suunnittelun, valmistuksen, rakentamisen ja rakennusten käytön eri vaiheissa”, pohtii le Roux.
”Puukerrostalotuotannon standardoimiseksi rakentamisen kapasiteettia ja osaamista täytyy kasvattaa. Tilaelementteihin ja moduuleihin perustuvaan puurakentamiseen on jo kehitetty toimivia käytäntöjä, mutta ne tulevat kyseeseen erityisesti pienasuntokohteissa kuten opiskelija-asuntoloissa, joiden tilaratkaisuissa on paljon toistoa”, le Roux jatkaa.
Puurakentamisen ohjelman kautta on jaettu valtionavustuksia asuntorakentamisen kehittämishankkeisiin ja aktivoitu rakennuttajia. Myös korjausrakentaminen yhdistettynä lisäkerrosrakentamiseen sekä toimistotalot ovat puun käytön lisäämisen kannalta tärkeitä rakennustyyppejä. Esimerkiksi Helsingin Katajanokalle on suunnitteilla suuri puurakenteinen toimisto- ja liikerakennus metsäyhtiö Stora Enson pääkonttoriksi* (Anttinen Oiva Arkkitehdit, 2024).
Puurakentamisen päätökset tehdään kuntatasolla
Suomen valtion puurakentamisen ohjelma tukee osaamista lisääviä hankkeita, tutkimushankkeita ja selvityksiä, mutta sen pääasiallisena tehtävänä on toimia puurakentamisen viestinkantajana. Alueellisen osaamisen kasvattaminen on yksi ohjelman painopisteistä. Tämä tarkoittaa paikallisen julkisen sektorin, opetus- ja kehitysorganisaation ja yritystoiminnan yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi siten, että sillä on kysyntää myös muualla. Suurimmat puurakentamiseen vaikuttavat päätökset tehdään jokaisessa kaupungissa ja kunnassa.
”Kaavoitus ohjaa rakentamista, ja asemakaava määrittelee hyvin pitkälti tulevan alueen olemuksen. Viime vuosina tiiveyden ja tehokkuuden tavoittelu on synnyttänyt syvärunkoisia taloja ja pieniä, pimeitä asuntoja, mikä heijastuu myös puurakentamiseen. Uudenlaisia ratkaisuja on kehitettävä, jotta kunnissa voidaan luoda parempaa kaupunkia ja ympäristöä, myös puusta”, pohtii le Roux.
Useat suomalaiskaupungit ja -kunnat ovat jo tarttuneet toimeen ja sisällyttäneet puurakentamisen ohjelmiinsa – ja kaavoittaneet jopa kokonaisia puukaupunginosia. Esimerkiksi Helsinkiin on valmistumassa kaksi uutta puukaupunginosaa, pienimittakaavainen Puu-Myllypuro* Itä-Helsingissä ja Honkasuon kaupunkikylä Luoteis-Helsingissä, jonne on rakenteilla myös Kuninkaantammen puukerrostalojen alue. Puukerrostaloalue 2 700 asukkaalle on suunnitteilla myös Puu-Myllypuron viereen.
Jo rakenteilla ja suunnitteilla olevien alueiden lisäksi Helsinki on teettänyt konsepti- ja viitesuunnitelman puiselle mallikerrostalolle (Make 2.0). Arkkitehtitoimisto Harris–Kjisikin suunnittelemaa tyyppikerrostaloa voidaan monistaa ja varioida myös erilaisiin täydennysrakennuskohteisiin sopivaksi. Make 2.0 -kehityshankkeen tavoitteena on sujuvoittaa suunnittelu- ja rakennuttamisprosesseja.
Kaupungeissa eri puolilla Suomea tapahtuu
Pääkaupunkiseudulla on käynnissä useita puurakentamisen hankkeita, mutta puurakentamisen todellinen mallikaupunki on Tampere. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että Tampereen yliopistolla on avainrooli teollisen puurakentamisen opetuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä, jota tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa puu- ja rakennusalan yritysten kanssa. Keskeisenä ajurina tälle kehitykselle on ollut professori, arkkitehti Markku Karjalainen, joka vuonna 2002 väitteli tekniikan tohtoriksi puukerrostalorakentamisesta. Vuonna 2021 Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa käynnistyi teollisen puurakentamisen tutkijakoulu, jonka puitteissa on tekeillä useita väitöskirjoja.
Tampereen puurakentamisen edistämisohjelma on ollut erittäin kunnianhimoinen, ja se on myös tuottanut näkyvää tulosta. Kaupungin luovuttamille tonteille on asetettu tavoite, että puukerrostalorakentamisen osuus uusista kerrostaloista on 10 prosenttia vuonna 2021, 15 prosenttia vuonna 2025 ja 20 prosenttia vuonna 2030. Huikeasta tavoitteesta ollaan jopa edellä, sillä jo vuonna 2020 puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnettyjen rakennuslupien osuus oli 14 prosenttia. Tampereen Vuoreksen Isokuusen alueesta on rakenteilla Suomen suurin puukerrostalojen alue, jossa tulee olemaan 1 500 puukerrostaloasuntoa.
Myös Suomen kolmas arkkitehtuuria opettava yliopistokaupunki Oulu on jo pitkään toiminut aktiivisesti puurakentamisen edistämiseksi. Vuonna 1997 Oulussa käynnistyi valtakunnallisen Moderni puukaupunki -hankkeen puitteissa ensimmäisen nykyaikaisen puukaupunkialueen suunnittelu. Noin 12 hehtaarin kokoinen Puu-Linnanmaa oli aikoinaan Euroopan suurin puurakentamisalue. Vuosituhannen vaiheessa valmistuneen koerakentamisalueen 2–3-kerroksisissa puukerrostaloissa on noin 350 asuntoa.
Myös Turkuun on valmistumassa Moderni puukaupunki -hankkeen pilottina uusi puukaupunginosa, Linnanfältti*. Keltaisten ja punaisten 2–4-kerroksisten puukerrostalojen alue lomittuu suojeltujen, Turulle ominaisten vanhojen puutalojen sekaan, ja sinne tulee lähes 800 uutta asuntoa.
Metsä on suomalaista sielunmaisemaa
Kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta on metsien peitossa, ja 12 prosenttia metsästä on eri tavoin suojeltuja. Onko puurakentamisen lisääntyminen ristiriidassa esimerkiksi hiilinielujen kasvun ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kanssa?
”Kun suomalainen puu kaadetaan, se käytetään erittäin tarkasti hyväksi. Tukkipuu menee saha- ja levyteollisuuteen, kuitupuu ja osa puutuoteteollisuuden sivuvirroista menee kuiduttavaan teollisuuteen eli selluksi. Kun puurakentaminen yleistyy, on oletettavaa, että rakennuksiin päätyvän puutavaran osuus kokonaispuuvirrasta kasvaa. Siksi puurakentamisen lisääntyminen ei välttämättä tarkoita lisääntyviä hakkuita”, kertoo Petri Heino.
”Rakennuksessa puu sitoo itseensä hiiltä vähintään niin kauan kuin rakennus on olemassa. Oikean ikäisenä hakatun metsän tilalle kasvava uusi metsä toimii tehokkaampana hiilinieluna kuin kasvunsa jo lopettanut vanha metsä. Myös metsien suojelu on toki tärkeää muun muassa biodiversiteetin ylläpitämisen kannalta”, Heino jatkaa.
Metsäteollisuus on Suomen toiseksi suurin vientiala, ja metsä on tärkeä elinkeino useille suomalaisille. Mutta metsä on paljon muutakin: se on osa suomalaista sielunmaisemaa.
”Metsällä on monia hyvinvointiimme vaikuttavia merkityksiä. Metsä kasvaa hitaasti, noin 80 vuotta, joten päätöksillä on pitkät seuraukset”, sanoo Simon le Roux.
”Ja muutokset näkyvät hitaasti, kuten esimerkiksi parantuneiden metsänhoitomenetelmien aikaansaama muutos lahopuun määrässä”, lisää Petri Heino.
”Puurakentamisen ohella meidän täytyy panostaa muihinkin materiaali- ja hiilitehokkaisiin biopohjaisiin rakennusmateriaaleihin, kuten saveen ja puutuoteteollisuuden ylijäämänä syntyvään kutterinlastuun. Meidän täytyy myös oppia sietämään materiaalien epätäydellisyyttä, jotta voimme lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä”, le Roux jatkaa.
Pienen maan anti maailmalle: puuosaaminen
Suomen metsätalous on maailman mittakaavassa hyvin toimivaa ja kestävää. Puutavaralle on globaali tarve, ja suomalaistakin puuta olisi järkevämpää entistä enemmän käyttää rakentamisen tarpeisiin jalostettuna puutavarana kuin verkkokauppojen kertakäyttöisinä pahvilaatikoina. Mutta siltikään suomalainen puutavara ei voisi yksin vastata globaaliin kysyntään, vaan metsien kasvua ja hyödyntämistä pitäisi kasvattaa kaikkialla. Siihen Suomella olisi annettavaa.
”Meillä on laajaa metsätalouden ja metsäteollisuuden osaamista, ja Suomessa tehdään korkealuokkaista tutkimus- ja kehitystyötä. Ennemmin kuin pelkkää puutavaraa, tätä osaamista meidän kannattaa viedä maailmalle”, sanoo Petri Heino.
Puurakentamisen tulevaisuus pohjautuu vastuulliseen metsätalouteen, ja puuarkkitehtuurin suunnan viitoittajina ovat prosesseista tuotantoon ulottuva digitaalisuus sekä teollinen esivalmistaminen. Näissä Suomi on edelläkävijämaa. Kuten menneisyytemme, myös tulevaisuutemme rakennetaan puusta.
* Kohde esitellään Future Finland Built of Wood -sarjassa
