Matti Kuittinen: Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet osaksi pohjoismaista yhteistyötä

Tasa-arvo, demokratia, hyvinvointi ja kestävä kehitys luovat vahvan pohjan pohjoismaiselle yhteistyölle. Pohjoismaiden asumisesta ja rakentamisesta vastaavat ministerit sopivat toukokuussa 2018 yhteistyön vahvistamisesta kestävämmän ja kilpailukykyisemmän asumisen ja rakennusalan kehittämiseksi, ja lokakuussa 2019 annettiin tätä koskeva pohjoismainen julkilausuma. Ministerit ovat muun muassa hyväksyneet toimintasuunnitelman, joka sisältää tärkeimmät asumisen ja rakennusalan aloitteet vuosille 2021–24. 

Ympäristöministeriön rakentamisen ilmastovaikutusten ja kiertotalouden erityisasiantuntija, arkkitehti Matti Kuittinen osallistuu aktiivisesti suunnitelman kehittämiseen. Kuittinen työskentelee myös resurssitehokkaan rakentamisen professorina Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella.

Pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen on noussut esiin eri yhteyksissä apoli2020-ohjelman valmistelutyössä. Matti Kuittinen, millaista yhteistyötä rakennettuun ympäristöön liittyvissä ilmastokysymyksissä tehdään?

Pohjoismaiset rakentamisesta vastaavat ministerit aloittivat jo vuonna 2018 keskustelut siitä, miten pohjoismaiden kunnianhimoisia ilmastotavoitteita voitaisiin tuoda osaksi rakentamisen lainsäädännön harmonisointia. Pohjoismaat tavoittelevat integroitua toimintaympäristöä, jossa myös rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden olisi mahdollisimman helppo toimia rajojen yli. 

Vuonna 2019 pohjoismaiset ministerit antoivat julistuksen, jossa he sitoutuivat tiiviiseen yhteistyöhön rakentamisen ilmastoasioiden ja kiertotalouden harmonisoinnissa. Tätä työtä on nyt viety eteenpäin meidän virkamiesten säännöllisissä kokouksissa. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi kehittävät parhaillaan yhdessä rakennusten päästölaskennassa tarvittavaa rakennustuotteiden päästötietokantaa.

Miksi pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan?

Meillä Pohjoismailla on hyvin samanlaiset arvot; kestävä kehitys, tasa-arvo, demokratia ja hyvinvointi ovat meille tärkeitä. Toisaalta kaikki Pohjoismaat ovat pieniä valtioita. Siksi yhteistyöllä voidaan saavuttaa paremmat tulokset ja varmistaa, että äänemme kuuluu eurooppalaisessa päätöksenteossa ja globaaleissa keskusteluissa.

Millainen on oma roolisi tässä yhteistyössä tai yhteispohjoismaisessa toimintasuunnitelmassa?

Olen näissä aktiivisesti mukana, erityisesti rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmien ja rakennusten päästörajojen kehittämisessä. Olemme myös käynnistäneet vuosittaiset pohjoismaisen rakentamisen ilmastofoorumit, joista toivottavasti kasvaa korona-ajan jälkeen merkittävä inspiraatiotapahtuma pohjoismaisille arkkitehdeille, insinööreille ja koko rakennusalalle.

Mitä toimintasuunnitelma pääpiirteissään sisältää?

Työn alla on joukko toimenpiteitä, joilla tähdätään vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden toimenpiteiden harmonisaatioon eri pohjoismaissa. Pyrimme siihen, että rakennusmääräykset olisivat jatkossa mahdollisimman yhteensopivat muun muassa ilmastotavoitteiden suhteen. 

Lähivuosina on lisäksi tarkoitus kohdentaa varoja pohjoismaisten verkostojen muodostamiseen ja tukemiseen. Toiveemme on, että saisimme alan kouluttajat, tutkijat ja viranomaiset nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa eri pohjoismaissa.

Minkä roolin arkkitehdit haluavat ottaa vähähiilisessä rakentamisessa?

Mitä muutoksia toimintasuunnitelma tuo arkkitehtitoimistolle tai rakennusalan yritykselle?

Riippuu maasta. Eri pohjoismaat etenevät eri tahtia kohti vähähiilisen rakentamisen lainsäädäntöä. Ruotsissa otetaan käyttöön rakennusten ilmastoselvitykset jo vuonna 2022. Suomi seuraa vähän perässä. Meillä keskeisin muutos on se, että jatkossa rakennuslupaa haettaessa tulisi energiaselvityksen ohella esittää myös ilmastoselvitys, josta kävisivät ilmi sekä rakennuksen ilmastopäästöt että mahdolliset ilmastohyödyt. 

Suunnittelijoilta tämä vaatii ehkä hieman aiempaa huolellisempaa tietomallintamista, koska tarkoitus olisi hyödyntää tietomalleja näiden tietojen keräämiseen. Toisaalta suunnittelijoilla olisi mahdollisuus ottaa aiempaa suurempi rooli vähähiilisen rakentamisen kapellimestareina. Tulevaisuus on tässä suhteessa avoin – minkä roolin arkkitehdit haluavat tässä ottaa? 

Pohjoismaiset ministerit ovat sopineet vahvistavansa yhteistyötä myös Euroopan tasolla. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 

Euroopan komissio on kehittänyt yhtenäistä menetelmää, jolla voitaisiin raportoida rakennuksen kestävyydestä ja resurssitehokkuudesta. Tämä Level(s)-menetelmä on toistaiseksi vapaaehtoinen, mutta on kuulunut myös mielipiteitä sen tuomisesta osaksi velvoittavaa eurooppalaista lainsäädäntöä. 

Ympäristöministeriö on osallistunut proaktiivisesti Level(s)in kehittämiseen, ja me toteutimmekin Euroopan laajimman testihankkeen vuosina 2018–19. Hankkeessa oli mukana useita suomalaisia suunnittelijoita ja rakennusliikkeitä. Suomesta kerätty palaute ja kehitysehdotukset ovat vaikuttaneet yllättävän hyvin Level(s)in kehitykseen. 

Yksittäisen arkkitehtitoimiston tai rakennusliikkeen toimintaan Suomen ympäristöministeriön EU-ponnistelut eivät vielä kovin suoraan vaikuta. Suomella on kuitenkin jo nyt hyvä kansainvälinen maine vähähiilisen rakentamisen edistäjänä. Toivottavasti tästä on hyötyä myös yrityksille, jotka hakevat kansainvälisiä suunnittelu- tai rakennushankkeita.

Johdat myös Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän Zero Arctic -hanketta. Kertoisitko lisää tästä hankkeesta?

Yleensä mallia kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle pyritään hakemaan peilaamalla tulevaisuuden tarpeita. Pyörää ei kuitenkaan aina kannata keksiä uudestaan. 

Minua on kiinnostanut pitkään se, miten arktisten kansojen rakentamisen perinteet heijastelevat niitä ankaria luonnonoloja, joissa ne ovat syntyneet. Kun Suomi oli arktisen neuvoston puheenjohtajana vuosina 2017–19, päätimme käynnistää tätä koskevan tutkimushankkeen. Tavoitteena oli selvittää, voitaisiinko joitakin perinteisen arktisen rakentamisen periaatteita tulkita uudelleen modernin vähähiilisen rakentamisen kielelle. Hankkeen tutkimusosuus on juuri päättynyt, ja sen loppuraportti julkaistaan ensi vuoden puolella.

Suomella on hyvä kansainvälinen maine vähähiilisen rakentamisen edistäjänä.

Minkälaisia johtopäätöksiä tulevaisuuden pohjoismaisesta arkkitehtuurista voidaan tehdä tämän tutkimuksen pohjalta?

Arktisten kansojen kulttuurissa korostetaan paljon ylisukupolvisia toimintamalleja ja periaatteita. Rakentamisen kielelle käännettynä ne voivat tarkoittaa esimerkiksi elinkaariajattelun tuomista suunnittelun keskeiseksi tekijäksi. Miten voidaan rakentaa niin, että asuinpaikan niukkoja resursseja käytetään mahdollisimman säästeliäästi, muiden eläinlajien oikeutta hyvään elämään kunnioitetaan ja resursseja jää käytettäväksi tuleville sukupolville? 

Tällaiset yksinkertaiset kysymykset ovat lopulta hyvin syvällisiä, jos niiden antaa tulla aidosti lähelle suunnittelun arvovalintoja.

Lisätietoja Sustainable Development -työryhmän toiminnasta (linkki)
Lisätietoja yhteispohjoismaisesta toimintasuunnitelmasta (linkki)

Matti Kuittinen on arkkitehti, joka työskentelee ympäristöministeriössä rakentamisen ilmastovaikutusten ja kiertotalouden parissa sekä toimii resurssitehokkaan rakentamisen professorina Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Kuittinen on toiminut apoli2020-työryhmän asiantuntijajäsenenä.