Kunlé Adeyemi: Esteettistä ja ekonomista ongelmanratkaisua

Helsingissä hijattain luennoinut Kunlé Adeyemi haluaa luoda arkkitehtuuria, joka vaikuttaa myös ympäristöönsä. ”Jopa pieneen projektiin on yhdistettävissä julkisen tilan laatua nostavia tekijöitä. Arkkitehdit ovat ongelmanratkaisijoita, mutta myös säveltäjiä,” Adeyemi kertoo.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin perusteiden tuore professori Jenni Reuter on käynnistänyt professuurinsa aluksi Architecture Speaks -luentosarjan, jossa ajankohtaisia arkkitehtuuritoimijoita kutsutaan Suomeen kaksoisluennolle. Torstai-iltaisin arkkitehtuurimuseolla Reuter haastattelee tekijöitä vapaammin ja perjantaiaamuisin he luennoivat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Otaniemessä. Rasmus Wærnin ja arkkitehtuurivalokuvaaaja Hélène Binet’n vierailujen käynnistämä sarja jatkuu kahden vuoden ajan ja tuo Suomeen yhteensä kaksitoista ajankohtaista tekijää.

Sarjan kolmas puhuja Kunlé Adeyemi keräsi museon täyteen yleisöä torstai-iltana. Jenni Reuter aloitti keskustelun valottamalla Adeyemin taustaa. Adeyemin kotivaltio Nigeria on Afrikan runsasväkisin valtio. Adeyemnin isä oli arkkitehti, joka perusti 1970-luvulla yhden maan ensimmäisistä arkkitehtitoimistoista. Adeyemi päätyikin suunnittelemaan ensimmäisen rakennuksensa, omakotitalon isänsä ystävälle jo 16-vuotiaana. ”Se on yhdenlaista luksusta, kun voi periä vanhempiensa ammatin ja intohimon omaksi harrastuksekseen,” Adeyemi kommentoi.

[caption id="attachment_7213" align="alignnone" width="268"] Kunlé Adeyemi. Kuva: Anne Kinnunen[/caption]

Adeyemi suoritti kandidaatinopintonsa Lagosissa. Työskenneltyään siellä valmistumisen jälkeen hän päätyi mukaan Rem Koolhaasin Project on the City -hankkeeseen, jossa Harvardin yliopiston opiskelijat tutkivat elämää hurjasti kasvavassa suurkaupungissa. Koolhaas kutsui Adeyemin työskentelemään Office for Metropolitan Architecture (OMA) -toimistoonsa, missä Princetonin yliopistossa suoritettujen maisteriopistojen jälkeen hän päätyi vetämään OMA:n useiden avainprojektien, kuten Prada Transformer, Seoul National University Museum sekä Shenzen Stock Exchange, suunnittelua.

Vuonna 2010 Adeyemi päätti siirtyä päätoimisesti pyörittämään omaa NLÉ-toimistoaan. ”Arkkitehtuurissa oli ollut täydellisen vapauden aikakausi. Oman taustani takia koin tarvetta juurevampien asioiden pariin. Halusin myös palata Afrikkaan. Toimistomme ensimmäisiä projekteja oli Makokon kelluva koulu. Meille tärkeää on syvällinen analyysi paikoista jossa työskentelemme. Kelluva koulu oli ratkaisu todellisiin ongelmiin alueella.”

[caption id="attachment_7238" align="alignnone" width="800"] Makokon kelluva koulu. Kuva: NLÉ.[/caption][caption id="attachment_7240" align="alignnone" width="800"] Makokon kelluva koulu. Kuva: NLÉ / Iwan Baan, George Osodi[/caption]

Jenni Reuter  johdatteli keskustelun afrikkalaiseen arkkitehtuuriin laajemmin. ”Keskustelun helpottamiseksi voidaan kyllä puhua afrikkalaisesta arkkitehtuurista, mutta todellisuudessa diversiteetti on yhtä laaja kuin käsitteet aasialainen, eurooppalainen, tai jopa länsimainen arkkitehtuuri. Nykyisellään ajatus afrikkalaisesta arkkitehtuurista yhdistetään usein köyhiin oloihin ja materiaaleihin kuten vaikka maarakentamiseen. Kuitenkin esimerkiksi afrikkalainen musiikki herättää heti positiivisia mielikuvia. Afrikkalaisesta arkkitehtuurista tulisi tehdä yhtä vetovoimainen brändi.”

Adeyemi kertoi myös työstään Columbian arkkitehtuurikoulun opettajana. ”Opettaminen on oppimista. Nykyisin kaikilla, ja erityisesti nuorilla opiskelijoilla on paljon meitä edistyneemmät keinot päästä tietoon käsiksi. Se, mitä voin antaa opettajana heille, on kokemukseni tiedon jäsentämisestä, koska minulla on siitä käytännön kokemusta. Kursseillani järjestämme kertyvää tietoa ja tutkimme näitä ajatuksia yhdessä. Vien ryhmän opiskelijoitani Norsunluurannikolle seuraavalla viikolla. Matkoilla seuraa usein hämmentäviä kohtaamisia. Esimerkiksi koko ikänsä kaakaota kasvattaneet viljelijät maistoivat ensimmäisen kerran suklaata opiskelijoiden tuotua sitä mukanaan.”

[caption id="attachment_7542" align="alignnone" width="660"] Chicoco Radio, Port Harcourt, Nigeria. Kuva: Michael Uwemedimo / CMAP[/caption]

Haastattelun päätteeksi kuulijoilla oli joukko kysymyksiä Adeyemille. Kiinnostavimmin hän kommentoi lopuksi arkkitehdin roolia. ”Arkkitehdit eivät ymmärrä riittävästi ekonomiaa ja kiinteistökehittäjiä. Koulutuksemme suuntaa meidät liian yksipuolisesti ratkomaan esteettisiä ongelmia sen sijaan, että ratkoisimme laajempia haasteita. Meillä on mahdollisuus toimia agentteina, jotka ohjaavat kehitystä johonkin suuntaan. Kehittyvissä kaupungeissa ei riitä, että olet loistava suunnittelija. Siellä pelkästään estetiikkaan ei ole varaa, sinun täytyy olla jotakin enemmän.”

Lue lisää

Inari Virkkala