Takaisin artikkeleihin

Apoli-ohjelmatyö

Suomen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 2022–2035, Kohti kestävää arkkitehtuuria, julkaistiin tammikuussa 2022.

Ohjelma on jaettu viiteen temaattiseen lukuun. Kuhunkin lukuun on kirjattu tavoitteet ja toimenpiteet, joilla rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista kestävyyttä kehitetään. Temaattiset luvut ovat:

(1) Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus

(2) Yhdenvertaisuus ja osallisuus

(3) Talous ja kansainvälisyys

(4) Merkitys ja identiteetti

(5) Koulutus ja tutkimus

Apoli on opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön johdolla laadittu valtioneuvostotason strategia-asiakirja ja toimenpideohjelma. Ohjelmatyössä on ollut tiiviisti mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelma sisältyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, ja se ulottuu vuoteen 2035 saakka.

Archinfo toimi vuosina 2019–2020 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön asettaman Apoli 2020 -työryhmän sihteerinä. Osaamiseltaan monipuolinen työryhmä laati ehdotuksen uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi, joka viimeisteltiin lausuntokierroksen ja tutkijapalutteen pohjalta. Valmis ohjelma julkaistiin valtioneuvoston julkaisusarjassa 20.1.2022.

Apoli2020-ohjelmatyön aikana Archinfo järjesti yhdessä ministeriöiden kanssa neljä työpajaa, joihin osallistui laaja joukko asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja koulutussektorilta. Lyhyillä videoklipeillä asiantuntijat kertovat, miksi uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tarvitaan.

Arkkitehti, tekniikan tohtori Matti Kuittinen toimii ympäristöministeriön erityisasiantuntijana ja Aalto-yliopiston rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutuksen professorina. Hän puhuu siitä, miten keskeisessä roolissa arkkitehtuuri ja rakentaminen ovat ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä kertoo, millaisia asuinympäristöjä me tarvitsemme ja miten luodaan elämisen arkkitehtuuria.

Kansainvälisesti toimivan Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehtien perustaja-arkkitehti Rainer Mahlamäki nostaa esiin suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisen potentiaalin.

Jaa tämä artikkeli