Takaisin artikkeleihin

Kolme uudisrakennusta kilpailee tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandiasta

Kolmen pystykuvan kollaasi: Kuparinen talon nurkka, jonka edessä kyltti "kirjasto". Valkoinen viistokattoinen kirkkosali, puiset penkit. Näkymä tiilikaaren alta kohti rakennuksen toista kylkeä.

FInlandia-ehdokkaat Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri (JKMM Arkkitehdit), Ylivieskan kirkko (K2S Arkkitehdit) ja Kaupunkiympäristötalo (Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit). kuvat: Tuomas Uusheimo (vas. ja kesk.), Kuvatoimisto Kuvio

Arkkitehtuurin Finlandia 2021 -palkintoehdokkaiksi on valittu Kaupunkiympäristötalo Helsingin Verkkosaaressa, Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri ja Ylivieskan kirkko. Voittajan valitsee filosofi Esa Saarinen.

Kaksi edellistä Arkkitehtuurin Finlandiaa menivät korjausrakennuskohteille, Olympiastadionille vuonna 2020 (linkki Finnish Architecture Navigatoriin) ja Käärmetelolle vuonna 2019 (linkki). Tänä vuonna kaikki kolme palkintoehdokasta ovat julkisen sektorin uudisrakennuksia.

Uusi ja vanha kietoutuvat yhteen Kirkkonummen pääkirjastossa

Vuonna 2020 valmistuneen Fyyri-kirjaston (linkki) pääsuunnittelija on Teemu Kurkela JKMM Arkkitehdeilta. Uusi kirjasto sulkee sisäänsä vuonna 1982 valmistuneen Ola Hanssonin suunnitteleman vanhan kirjaston, jonka rakenteet on säilytetty ja hyödynnetty osana uutta kirjastoa.

Palkinnon esiraadin mukaan kirjaston verkkomaiset kuparijulkisivut ja valkobetonista, puusta ja lasista rakennetut uudet sisätilat eivät turhia kumartele. Fyyri tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kuntalaisten omalle tekemiselle ja olemiselle: huippuesitystekniikkaa, studion, soittohuoneen, ompelua, satuja ja loikoilua. 

Korkea kirjasali, jota kehystävät solakat betonirakenteet, avautuu itään. Matala, horisontaalinen lehtisali ja kahvila avautuvat kohti Kirkkonummen keskiaikaista kirkkoa. Kirjaston pääsisäänkäynti on keskiaikaisen maantien, Kuninkaantien, mutkassa. Esiraadin mukaan Fyyri kiinnittyy historiaan ja säteilee ympäristöönsä jaettuja merkityksiä. 

Umpinainen kuparisuomuinen seinä, jonka keskellä aukko. Edustalla aukiolla ihmisiä, taustalla kivikirkko ja sen tapuli
JKMM Arkkitehdit, Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri, 2020. kuva: Tuomas Uusheimo
Vaalea tila, oikealla ohuiden pilareiden rytmittämä ikkunaseinä, katon palkit jatkavat samassa linjassa. Puisia kirjahyllyjä, punaruskean sävyisiä nojatuoleja
JKMM Arkkitehdit, Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri, 2020. kuva: Tuomas Uusheimo

Uutta Helsinkiä luodaan uuden kaupunginosan ytimessä

Helsingin Verkkosaareen kesällä 2020 valmistunut Kaupunkiympäristötalo (linkki) on suunniteltu kokoamaan kaikki rakennetun ympäristön toimialan viranomaiset sekä työ- ja yleisöpalvelutilat saman katon alle. Rakennuksen suunnittelusta ovat vastanneet Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehtien Ilmari Lahdelma, Teemu Seppälä ja Minja Hildén.

Seitsemän maanpäällistä kerrosta käsittävä toimitalokokonaisuus on esiraadin kuvailun mukaan jäsennelty kaupunkitilaa rikastuttavalla tavalla. Korttelirakenteeseen on koverrettu julkisen rakennuksen asemaa korostava etuaukio. Katutasolla rakennus ankkuroituu paikkaansa loivien arkadikaarien ja pilarikäytävien avulla. Tiilen monipuolinen ja vaihteleva käyttö antavat rakennuksen osille erilaista luonnetta.

Kahden kerroksen läpi ulottuvat avarat, yleisölle auki olevat tilat helpottavat orientoitumista. Sisätilat jakautuvat luontevasti julkisiin, puolijulkisiin ja yksityisempiin vyöhykkeisiin. Työympäristöissä korostuu yhteisöllisyys.

Lähikuva talon kulmasta, jossa suuret kaariaukot kohtaavat. Ruskeaa tiiltä.
Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit, Kaupunkiympäristötalo, Helsinki 2020. kuva: Marc Goodwin
Sisäkuva aulasta, vasemmalla suuri tiilikaari, jossa ikkuna, oikealla puiset istumaportaat, ihmisiä
Lahdelma & Mahlamäki Arkkitehdit, Kaupunkiympäristötalo, Helsinki 2020. kuva: Kuvatoimisto Kuvio

Yksiaineinen kirkko on suunniteltu kestämään

Ylivieskan Pyhän kolminaisuuden kirkko (linkki) vihittiin käyttöön keväällä 2021. Pitäjän vanha, 1700-luvulta peräisin ollut puukirkko oli viisi vuotta aiemmin palanut, ja uuden kirkon suunnittelusta järjestettiin avoin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto K2S. Kirkon pääsuunnittelijana toimi Kimmo Lintula

Uuden kirkon sijoitus tontilla kääntää pääsisäänkäynnin pois keskusta-alueen liikenteestä. Vanhan kirkon raunioille on perustettu muistokirkko, jonka hiiltyneistä hirsistä koottu risti muistuttaa tuhoisasta palosta. 

Uuden kirkon arkkitehtuuri on selkeää ja pelkistettyä. Materiaalit on valittu huolellisesti, ja kirkon seinät ovat massiivitiiltä. Yksiaineinen tiili luo kirkolle yhtenäisen vaikutelman, ja puurakenteiset kattopalkit jäävät sisätiloissa lämpimänsävyisen puurimoituksen taakse. Luonnonvaloa kirkkosali saa katonharjan ja alttarisyvennyksen valoaukkojen kautta. Rakennus on suunniteltu kestämään, ja se hyödyntää vanhoja, hyviksi koettuja ratkaisuja kuten painovoimaista ilmanvaihtoa.

Keltatiilinen rakennus, jossa kolme kolmion muotoista osaa. Tiiliupotuksena risti ylimmällä harjalla.
K2S Arkkitehdit, Ylivieskan kirkko, 2021. kuva: Tuomas Uusheimo
Kirkkosali, puiset penkit ja alakatto, taustalla alttari ja valkoinen seinä, jossa hento puuristi.
K2S Arkkitehdit, Ylivieskan kirkko, 2021. kuva: Tuomas Uusheimo

Esiraadissa kolme professoria ja yksi aiempi Finlandia-voittaja

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva, Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä esiraati. Tänä vuonna esiraatiin kuuluivat työelämäprofessori Saija Hollmén, professori Tuomo Siitonen, professori Panu Lehtovuori ja arkkitehti Mona Schalin, joka vastasi vuoden 2019 Finlandia-voittajan Käärmetalon peruskorjauksen suunnittelusta. Esiraadin sihteerinä toimi SAFA:n pääsihteeri Paula Huotelin.

Kuten vuonna 2020, koronapandemia vaikutti esiraadin työhön tänäkin vuonna:

”Jouduimme rajaamaan ehdokkaista pois koulut, päiväkodit, hoiva-asumisen sekä ulkomailla sijaitsevat kohteet, koska vierailuja ei voitu tasapuolisesti järjestää. Kaikki nyt ehdolle valitut rakennukset edustavat sen vuoksi julkista rakentamista ja rakennuksia, joihin yleisöllä on ainakin osittain vapaa pääsy", kertoo esiraadin puheenjohtajana toiminut Saija Hollmén ja jatkaa:

"Kaikkia näitä rakennuksia yhdistää korkea arkkitehtoninen laatu, kokonaisuuden hallinta sekä harkittu ja tasapainoinen materiaalien käyttö. Ne huomioivat ympäristönsä ja täydentävät rakennuspaikkaansa taiten. Kaikki ovat myös erityisellä tavalla yhteisölleen merkityksellisiä.”

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto voidaan myöntää suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston töille tai ulkomaisen arkkitehdin Suomeen suunnittelemalle työlle. Palkinnon tarkoitus on lisätä arvostusta luovaa, korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.

Filosofi Esa Saarinen valitsee voittajan

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsijaksi kutsutaan vaikuttaja, joka on tullut tunnetuksi muun alan kuin arkkitehtuurin asiantuntijana. Kahdeksannen Finlandia-palkinnon voittajan valitsee filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija Esa Saarinen.

Emeritusprofessori Esa Saarinen on tunnettu 1980-luvulta lähtien vaikuttavana luennoitsijana. Filosofilla on vahva yhteys myös teknisiin tieteisiin: vuonna 2001 Saarinen kutsuttiin Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi, ja hänen opettamansa "Filosofia ja systeemiajattelu" -kurssi oli hyvin suosittu. Hän jäi hiljattain eläkkeelle professuuristaan. 

Arkkitehtuurin Finlandia 2021 -palkinnon voittaja julkistetaan 4. lokakuuta.

""
Filosofi Esa Saarinen valitsee tämänvuotisen Arkkitehtuurin Finlandian voittajan. kuva: Katja Tähjä