Kierrätystä alusta loppuun — Ravinteiden kierrättämisestä kertova Huussi-näyttely on myös rakennettu kierrätysmateriaaleista

Suomen paviljongin Huussi-näyttelyssä katsotaan nykyistä vesivessaa tulevaisuuden historiaan jääneenä keksintönä ja pohditaan kuivakäymälän ja erilaisten uusien saniteettiteknologioiden tarjoamia ratkaisuja vesipulaan ja ravinteiden kierron ongelmiin.

Kierrätysnäkökulma on huomioitu myös näyttelytuotannossa eli huussin rakentamisessa sekä sen näyttelyn jälkeisessä käytössä: rakentamisessa käytetyt materiaalit ovat kierrätettyjä eikä mitään tuoda takaisin Suomeen tai heitetä pois näyttelyn jälkeen. Näin kierrätysteema yltää kokonaisvaltaisesti näyttelyn aiheesta näyttelytuotantoon asti.

Huussi toimii hyvänä esimerkkinä siitä, ettei kierrättämisen ja kestävien ratkaisujen tarvitse olla monimutkaisia. Huussihan ei ole mikään uusi keksintö, vaan se on ollut käytössä satoja vuosia. Sen toiminta noudattaa samaa periaatetta kuin mitä eläinten ulosteelle ja virtsalle tapahtuu luonnossa. Käymäläjäte – joka oikeastaan ei ole jätettä vaan tärkeä resurssi ravinteiden kannalta – sisältää muun muassa kasvien tarvitsemaa fosforia ja typpeä. Kompostoiva kuivakäymälä kerää ja kompostoi vessajätteen säilyttäen sen sisältämät ravinteet, jolloin lopputuloksena syntyy ravintorikasta, kasvien lannoittamiseen sopivaa kompostia.

Kompostin käyttäminen kasvien lannoittamiseen palauttaa ravinteet ja hiilen takaisin maahan, jolloin kasvit saavat tarvitsemansa aineet kasvamiseen. Käymäläkompostia voidaan käyttää koristekasveille ja huolellisen kompostoinnin jälkeen myös ruokakasvien lannoittamiseen. Yleisesti kasvien lannoittamisessa käytetyt kemialliset lannoitteet eivät sisällä hiiltä, jolloin niiden käyttö lopulta köyhdyttää maata. Kompostoiva kuivakäymälä ei siis vain säästä vettä vaan tarjoaa ratkaisua myös ravinteiden kierrättämiseen ja maaperän pitämiseen ravinteikkaana.

Näyttely kierrätysmateriaaleista

Ravinteiden kierrättäminen on yksi näyttelyn pääteemoista, joten myös näyttelyn tuotannossa on haluttu kierrättää mahdollisimman paljon. Kestävät valinnat näkyvät näyttelyn materiaaleissa ja näyttelykalusteiden suunnittelussa.

Näyttelyn päätähti, keskelle Suomen paviljonkia rakennettu toimintavalmis huussi, sekä näyttelytiloissa ja patiolla olevat istutuslaatikot on koottu puutuoteteollisuuden CLT-jämäpaloista. CLT eli ristiinliimattu puu on massiivipuumateriaali, josta valmistetaan teollisesti esimerkiksi rakennuksen kantavat seinärakenteet. Huussiin käytetyt CLT-osat on tehty julkisivurakenteesta leikatuista ikkuna-aukkojen paloista, jotka esivalmistettiin huussi-installaation elementeiksi Stora Enson tehtaalla Itävallassa.

Näyttelyn huussi koostuu modulaarisista seinäpaloista, jotka ovat kiinni toisissaan kiilapuilla. Kiilapuut voidaan irrottaa, mikä mahdollistaa rakennelman purkamisen, helpomman kuljettamisen paikasta toiseen, ja uudelleen kokoamisen. Nimittäin yksi tärkeä tavoite Suomen näyttelylle oli löytää keino työskennellä paikallisten kanssa ja laajentaa näyttelykonseptia näyttelyalueen ja -ajan ulkopuolelle – toisin sanoen saada huussi-installaatio oikeaan käyttöön näyttelyn jälkeen.

Arkkitehtuuribiennaalin päättyessä marraskuussa huussi siirretäänkin Venetsian pääsaaren viereiselle Vignolen saarelle paikallisen Veras-asukasyhteisön käyttöön. Vignole on entistä hukkamaata, jota yhteisö kunnostaa takaisin viljelykäyttöön. Veraksella on saarella neljä hehtaaria maata, jolla yhteisö pääsee hyödyntämään kuivakäymälän tuottaman kompostimullan. Myös istutuslaatikot siirtyvät Veraksen käyttöön näyttelyn päätyttyä.

Jotta biennaalivieraat kuitenkin pystyisivät perusteellisesti tutkimaan huussia ja sen teknologiaa eli Biolanin kompostoivaa keräysastiaa, näyttelytilassa ollessaan huussi ei ole käytössä eikä sillä ei ole ovea tai kattoa. Kun huussirakennus siirtyy käyttöön Vignolen saarelle, katto ja ovi valmistetaan CLT-levyistä, jotka näyttelyssä toimivat videoteosten taustalevyinä.

CLT-ylijäämäpalojen lisäksi huussissa on käytetty muitakin kierrätysmateriaaleja, sillä huussin saniteettikalusteet on valmistettu suomalaisesta Durat-kierrätysmuovikomposiitista. Uusiomuovia sisältävä polyesteripohjainen materiaali itsessään on sataprosenttisesti kierrätettävää. Duratista voidaan valmistaa valamalla erilaisia altaita, ja tasoihin käytettävää Durat-levyä voi työstää kuten puuta. Huussi-näyttelyyn suunniteltu wc-istuin ja kuivikesäiliö muodostavat yhtenäisen tason, joka on valmistettu samasta vihreän sävyisestä Durat-materiaalista kuin huussin käsienpesuallaskin.

Pysyvää ja kestävää

Näyttely- ja tapahtumatuotanto on usein väliaikaista ja kertakäyttöistä, ja arkkitehtuuribiennaalikin on auki vain puoli vuotta. Jotta kestävän kehityksen mukaiset periaatteet toteutuvat koko näyttelytuotannon osalta, myös näyttelykalusteiden kohtalo näyttelyn jälkeen täytyy huomioida.

Näyttelyssä käytössä olevat kalusteet – Artekin jakkarat ja pöydät – jäävät myös Venetsiaan. Osa niistä on uusia, Huussi-näyttelyyn saatuja, osa on ollut käytössä Suomen paviljongin arkkitehtuuri- ja taidebiennaalinäyttelyissä jo pidempään. Alvar Aallon suunnittelemat kalusteet ovat Aallon suunnittelemassa paviljongissa kuin kotonaan.

Kestävää näyttelytoimintaa edistetään laajalla rintamalla. Archinfo ja Suomen paviljonki ovat mukana kansainvälisen komissaariyhteisön Green Lion -aloitteessa, jonka tavoitteena on motivoida ja sitouttaa biennaalinäyttelyiden tuottajia löytämään kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä tapoja toteuttaa näyttelyitä. Aloitteen nimi viittaa biennaalin jakamaan Golden Lion -palkintoon, mutta vastuullisuus ei ole kilpailu vaan vaatii yhteistyötä kansallispaviljonkien, biennaaliorganisaation ja paikallisten toimijoiden kesken. Ensisijaisesti aloitteen tarkoitus onkin viestiä vastuullisuudesta ja kannustaa näyttelynjärjestäjiä tukemaan toisiaan kestävien ratkaisujen löytämisessä.

Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskeleva ja taiteen maisteriksi valmistunut Henna Salminen toimii Suomen paviljongissa harjoittelijana ja näyttelyvalvojana toukokuusta heinäkuuhun.