Keskusteluja Archinfosta, osa 4: Kasvu itsenäiseksi ja kansainvälisesti verkostoituneeksi toimijaksi

Helsingin keskustakirjasto Oodin kolmannessa kerroksessa on marraskuisena aamuna yllättävän paljon porukkaa, ihmisiä lukemassa tai tekemässä töitä, lapsiryhmiä vierailulla, turisteja ihailemassa rakennusta. Tunnelma on kuitenkin rauhallinen, suorastaan ylevä.

Hanna Harris ehdotti tapaamispaikaksemme Oodia, koska se on merkityksellinen paikka niin Archinfon toiminnan kuin hänen nykyisen työnsä näkökulmasta.

”Oodi on monilla tavoin edelläkävijä, siihen kiteytyy paljon niin suomalaisen arkkitehtuurin kuin kulttuurinkin vahvuuksia ja erityispiirteitä, lähtien kaupunkilaisten ja kirjastokentän vahvasta osallisuudesta tilaohjelman suunnittelussa ja valtavan ehdotusmäärän saaneesta avoimesta arkkitehtuurikilpailusta aina arkkitehtuuriosaamisemme ja hienon kirjastolaitoksemme saamaan kansainväliseen huomioon saakka”, Hanna Harris sanoo.

”Oodi on hyvä esimerkki siitä, miksi suunnitteluun kannattaa satsata. Se on maamerkki, joka säteilee valoa koko kirjastolaitokselle. Tänne on aina mukava tulla.”

Hanna Harris aloitti Archinfon toiminnanjohtajana helmikuussa 2016 ja siirtyi maaliskuun 2020 alussa Helsingin kaupungin designjohtajaksi. Harrisin luotsaaman neljän vuoden aikana Archinfo kasvoi ja kehittyi itsenäiseksi arkkitehtuurin alan toimijaksi.

”Archinfoa sen käynnistämisestä asti johtanut Tiina Valpola oli tehnyt hienoa työtä. Jo tiedotuskeskuksen perustamista edeltänyt selvitys arkkitehtuurin alan toimijoista, jonka Jaana Räsänen teki Tiinan kanssa, oli merkittävä; se osoitti selkeästi tarpeen arkkitehtuuria kulttuurialana esiin nostavalle ja kansainvälisyyttä lisäävälle toimijalle. Huolella tehty pohjatyö loi edellytykset tiedotuskeskuksen toiminnalle”, Harris kiittelee.

Reitti Archinfoon oli selvä

Harris oli aiemmassa roolissaan Suomen Lontoon instituutin ohjelmajohtajana tehnyt paljon yhteistyötä suomalaisten taiteen tiedotuskeskusten kanssa ja todennut itsekin, että arkkitehtuurille tarvittaisiin omansa. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun hän kuuli Tiina Valpolan jatkajan rekrytoinnista, hänelle oli itsestään selvää hakea tehtävään.

”Toiminnanjohtajan pesti Archinfossa oli superkiinnostava! Olin opiskellut kaupunkitutkimusta valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja suunnittelua silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa. Arkkitehtuurikuvioissa olin ollut mukana vauvasta saakka arkkitehti-isäni ja lukuisten arkkitehtiystävien kautta ja olin työskennellyt erilaisten arkkitehtuuritapahtumien ja -viestintähankkeiden parissa, joten ala oli minulle läheinen”, Harris kertoo.

”Archinfon toiminnanjohtajan roolissa yhdistyivät minulle tärkeät kansainvälisyys ja kulttuurialan vaikuttava verkostointityö sekä arkkitehtuuri. Se, että tiedotuskeskus oli vielä niin nuori ja toimintansa alkuvaiheessa, teki tehtävästä vieläkin kiinnostavamman.”

Hanna Harris toi Archinfoon erityisesti PR- ja mediatyön ja kansainvälisen kentän osaamisensa. Tiina Valpolan vahvuus sen sijaan oli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja arkkitehtuuripolitiikassa, ja Harrisin aloittaessa tehtävässään alkuvuodesta 2016 suunnitelmat suuren pohjoismaisen arkkitehtuuripoliittisen konferenssin järjestämisestä samana syksynä olivat käynnissä.

”Tuntui luontevalta pyytää Tiinaa jatkamaan asiantuntijaroolissa ja viemään More Architecture -konferenssin järjestäminen loppuun. Samalla pääsin itse vahvistamaan verkostojani ja yhteyksiäni niin pohjoismaisten sidosryhmien kuin suomalaisten ministeriöidenkin kanssa.”

Suoraa seurausta tuosta konferenssista ja tiiviiden yhteyksien muodostumisesta erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa oli uuden valtakunnallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman edistäminen.

”Aloitin keskustelut ministeriön kanssa uuden apolin käynnistämisestä ja siitä, miksi se tarvitaan. Mielestäni oli tärkeää saada kaikki arkkitehtuurin parissa työskentelevät tahot keskustelemaan saman pöydän ääreen.”

Keväällä 2017 ministeriö tilasi Archinfolta esiselvityksen arkkitehtuuripolitiikan suuntaviivoista, ja kaksi vuotta myöhemmin opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän laatimaan Suomelle uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman. Archinfo toimi työryhmän sihteeristönä, ja työ jatkui vielä Harrisin toiminnanjohtajakauden jälkeenkin. Ohjelmaehdotus luovutettiin valtioneuvostolle tammikuussa 2021 ja vuotta myöhemmin se hyväksyttiin Suomen valtion ohjelmaksi.

”Tavallaan jatkan nykyisessä työssänikin samojen asioiden parissa, sillä yhtenä tehtävänäni on saattaa Helsingin arkkitehtuuriohjelma valmiiksi. Se valmistuu vuonna 2024 osana nykyiseen kaupunkistrategiaan kirjattuja toimia.”

Strategia ohjaamaan organisaation toimintaa

Hanna Harrisin aloittaessa Archinfossa tiedotuskeskuksen toiminnalle oli jo luotu hyvä pohja, ja organisaation kehittäminen oli nyt ajankohtaista. Harris aloitti välittömästi ensimmäisen strategian valmistelut yhdessä tiedotuskeskusta ylläpitävän Arkkitehtuurikeskus ry:n hallituksen kanssa.

”Sain koko toiminnanjohtajakauteni ajan erittäin paljon tukea hallitukselta, erityisesti läheiseksi työpariksi kokemaltani puheenjohtaja Asko Takalalta. Myös muilta hallituksen jäseniltä, kuten Safan pääsihteeri Paula Huotelinilta, sain arvokasta tukea”, Harris kiittää.

”Strategiatyö oli hyvä ja tarpeellinen prosessi, ja vuosille 2017–2022 laadittu strategia antoi mainiot eväät kehittää ja kasvattaa toimintaa edelleen.”

Toiminnan strategisiksi painopisteiksi kiteytettiin arkkitehtuuriviestintä, kansainvälinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Arkkitehtuurikasvatus sisältyi vaikuttamiseen, ja Archinfolla oli siinä vahva asiantuntijuus ja toimijuus.

”Jaana Räsäsen arkkitehtuurikasvatustyö oli tärkeää. Hänen osaamisensa oli kansainvälisestikin merkittävää ja arvostettua”, sanoo Harris.

Archinfo sai rahoituksen monivuotiseen hankkeeseen, jossa tavoitteena oli lisätä paikallista arkkitehtuurikasvatuksen toimijuutta. Hankkeen puitteissa eri kaupunkeihin syntyikin uusia lasten ja nuorten arkkitehtuurikerhoja. Archinfon rooli siirtyi arkkitehtuurikasvatuksen toteuttamisesta kohti sen mahdollistamista ja koordinointia.

Samoihin aikoihin osuivat esiselvitykset mahdollisesta uudesta arkkitehtuuri- ja designmuseosta, ja kentälle syntyi A&DO – arkkitehtuurin ja muotoilun oppimisen keskus -hanke, jossa Archinfo toimi kumppanina. Oli luontevaa, että pedagogisen työn painopiste siirtyi museoiden puolelle. Kun Räsänen keväällä 2019 siirtyi uuteen tehtäväänsä Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin rehtoriksi ja hänen seuraajakseen tuli Eeva Astala – jolla myös oli tausta arkkitehtuurikasvatuksessa – työnimikkeeksi muutettiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija, koska Archinfon työssä korostui juuri käynnistynyt apoli-ohjelmatyö.

Tiedotuskeskus tarvitsi tiedottajan

Vuonna 2016, kun Hanna Harris aloitti Archinfossa, vakituiseen henkilöstöön kuului kolme henkilöä: toiminnanjohtaja, arkkitehtuurikasvatuksen asiantuntija ja tuottaja. Tiedotuskeskuksella ei ollut viestinnästä vastaavaa henkilöä, ja ensi töikseen Harris alkoi hallituksen kanssa valmistella tiedottajan rekrytointia.

”Se oli tärkeä rekrytointi, ja halusimme hoitaa sen huolellisesti. Toivoimme löytävämme henkilön, jolla olisi sekä arkkitehtuurin alan substanssiosaamista että viestinnällistä näkemystä. Oli tärkeää, että Archinfon viestinnässä osattaisiin tulkita arkkitehtuuria niin, että se puhuttelee laajempia yleisöjä”, Harris sanoo.

Tiedottaja palkattiin loppusyksystä 2016.

Artikkelin tässä vaiheessa on syytä tuoda esiin jääviyteni, sillä minä olin tuo onnekas, josta tuli Archinfon ensimmäinen tiedottaja ja tiimin neljäs jäsen. Aloitin tehtävässäni tammikuussa 2017, mutta pääsin jo sitä ennen perehtymään toimintaan ja osallistumaan strategiatyöhön.

Yksi viestinnän kehittämistoimista, jota aloimme toteuttaa, oli Archinfon lukuisten eri some- ja verkkoalustojen virtaviivaistaminen. Useita kanavista ei oltu pitkiin aikoihin päivitetty aktiivisesti tai jopa ollenkaan, ja tuntui järkevältä keskittää viestintää vastaamaan käytettävissä olevia resursseja. Archinfon alkuvaiheiden erinomainen englanninkielinen verkkojulkaisu finnisharchitecture.fi, jota oli aikanaan kehittänyt ja päätoimittanut Anni Vartola, oli sittemmin päässyt nuutumaan, mutta toisaalta organisaation archinfo.fi-verkkosivuilla ei ollut lainkaan englanninkielistä osiota.

Koska kokonaisvaltaista verkkosivu-uudistusta ei ollut mahdollista heti tehdä, aloitimme eri kanavien roolien selkiyttämisellä. Vanhalle archinfo.fi-sivustolle annettiin jatkoaikaa järjestelemällä sisältöjä uudestaan ja luomalla sille englanninkielinen kieliversio, jonne imettiin käytöstä poistetun finnisharchitecture.fi-sivuston sisältö. Kehittäminen onnistui omin voimin, kun kesällä 2018 saimme joukkoomme siviilipalvelumies Akseli Anttosen. Sosiaalisen median kanavissa toteutettiin vastaavia englannin- ja suomenkielisten tilien yhdistämisiä.

Keväästä 2018 lähtien olimme voineet tarjota harjoittelupaikkoja viestinnän tai arkkitehtuurin opiskelijoille. Archinfon toiminnan laajennuttua useammilla hankkeilla pystyimme entisestään vahvistamaan viestintäresurssejamme.

”Viestintä on Archinfon toiminnan ydintä, ja tiedossa oli jo varhain, että tarvitsisimme kaksi viestijää. Heti, kun se oli mahdollista, rekrytoimme viestintäassistentin puolentoista vuoden määräajaksi. Tavoitteena oli saada tehtävä myöhemmin vakinaistettua”, Hanna Harris toteaa.

Tehtävään valittiin Karolina Toivettula, joka jatkoi Archinfossa loppuvuoteen 2020 saakka.

Viestinnän työpöydällä oli myös verkkoalusta Finnish Architecture Navigator. Tuttavallisesti Naviksi kutsuttua suomalaisen arkkitehtuurin karttapohjaista verkkopalvelua oli Tiina Valpolan aikana rakennettu yhdessä jäsenorganisaatioiden kanssa, ja Harrisin tultua taloon sivusto lopulta julkistettiin. Sisältöä palvelussa ei kuitenkaan vielä ollut paljonkaan, ja sen tuottaminen osoittautui suuritöiseksi.

Haimme rahoitusta Navin kehittämiselle ja saimmekin Suomen Kulttuurirahastolta merkittävän tuen, jonka turvin pystyimme vuonna 2019 käynnistämään kehityshankkeen. Kartoitimme kohteet, jotka palvelun perustietokantaan pitäisi sisällyttää, ja vuoden mittaiseen hankkeeseen palkattiin tutkija Hanna Tyvelä tuottamaan sisältöjä ja luomaan erilaisia teemavalikoimia. Navin verkko-osoitteeksi vaihdettiin hyvä ja kertova finnisharchitecture.fi.

Venetsiaan, ja vauhdilla!

Strategiatyössä yhdeksi keskeiseksi Archinfon olemassaolon syyksi identifioitiin suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälinen näkyvyys ja sen lisääminen. Strategiaprosessin yhteydessä kartoitettiin tärkeimmät kansainväliset arkkitehtuurifoorumit, joista Venetsian arkkitehtuuribiennaalia pidettiin merkittävimpänä. Strategiseksi kehittämiskohteeksi kirjattiin ”Venetsian biennaaliosallistumisen kehittäminen vaikuttavaksi ja tuotantomuodoiltaan vakiintuneeksi”.

Archinfolla oli ollut rooli Suomen paviljongin näyttelyissä jo aiemminkin viestintä- ja tapahtumatuotantokumppanina, mutta Arkkitehtuurimuseo vastasi näyttelytuotannoista. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää komissaarit Suomen biennaaliosallistumisiin, ja taidebiennaalissa oli käytössä malli, jossa Nykytaiteen museo Kiasma vastasi Pohjoismaisesta paviljongista yhdessä Ruotsin ja Norjan museoiden kanssa ja nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland vastasi Suomen paviljongista.

Loka–marraskuun vaihteessa 2017 ministeriö päätti siirtyä arkkitehtuuribiennaalissa vastaavaan malliin: Suomen paviljongin komissaarius siirtyi Archinfolle, puoli vuotta ennen seuraavan biennaalin avautumista.

Biennaali oli Harrisille tuttu foorumi, ja hän oli jo hieman osannut ennakoida tätä muutosta. Henkilöstön kesken oltiin pyöritelty erilaisia skenaarioita ja kevyesti pohdittu tavoitteita ja toimintatapoja näyttelyn ja esimerkiksi kansainvälisen mediatyön suhteen.

”Olin vuonna 2006 avustamassa isäni toimistoa Harris–Kjisikiä, kun heidän työnsä oli esillä Venetsiassa, ja oikeastaan siitä lähtien olin miettinyt biennaalia. Mutta meillä oli aikaa vain puoli vuotta!” Harris muistelee.

”Tiukassa aikataulussa oli selvää, että etenemme valitsemalla näyttelykonseptin suoraan ilman avointa näyttelyhakua. Olin joskus aiemmin pohtinut, että suomalaisesta kirjastoarkkitehtuurista pitäisi tehdä näyttely. Sen aika tuntui nyt oikealta, koska Oodi oli rakenteilla ja valmistuisi heti biennaalin päättymisen jälkeen. Lisäksi biennaalin teema oli sopivasti ’Freespace’. Idea resonoi kaikissa tärkeissä yhteisyökumppaneissamme, ja niinpä kutsuimme arkkitehtuurin tutkija Anni Vartolan miettimään, miten kirjastojen arkkitehtuuritarinat tuodaan esiin.”

Pikavauhdilla tehtävään näyttelytuotantoon ja käytännön asioihin Venetsiassa Archinfo sai korvaamatonta apua sisarorganisaatioltaan Framelta, jonka kanssa sovittiin projektipäällikkö Maikki Lavikkalan jakamisesta kahden tiedotuskeskuksen kesken. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin ensimäistä kertaa arkkitehtuuribiennaalissa harjoitteluohjelma, jossa suomalaiset arkkitehtuuriopiskelijat toimivat näyttelyvalvojina Venetsiassa. Myös harjoittelun järjestelyissä voitiin hyödyntää Framen kokemusta taidebiennaaleissa.

Samaan hetkeen osui Archinfon tuottajan Mikko Laakin siirtyminen uusiin tehtäviin, ja viimeisiksi kuukausiksi ennen biennaalin avautumista tuotannon kiireavuksi saatiin Sini Parikka, jonka toimi myöhemmin samana vuonna vakinaistettiin. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin kansainvälinen mediakampanja, jota hoitamaan kiinnitettiin lontoolainen PR-toimisto, niin ikään ensimmäistä kertaa Suomen näyttelyssä arkkitehtuuribiennaalissa.

”Kiitos kuraattori Annin, näyttelysuunnittelusta vastanneiden Tuomas Siitosen ja Johannes Niemisen, Archinfon tiimin uskomattoman rutistuksen sekä tietysti opetus- ja kulttuuriministeriön meille osoittaman luottamuksen, näyttely saatiin tehtyä. Siitä tuli hieno, ja suomalainen kirjastolaitos sai sen ohessa runsaasti kansainvälistä mediahuomiota.”

Seuraavaa, vuoden 2020 biennaalieditiota pystyttiinkin jo valmistelemaan paremmalla ajalla, ja vuonna 2019 Hanna Harrisin johdolla järjestettiin avoin näyttelyhaku. Mutta tässäkin biennaaliprojektissa aikataulu osoittautui kohtalokkaaksi, sillä globaali pandemia lamautti maailman. Siitä kuitenkin lisää juttusarjan seuraavassa osassa.

Verkostoituminen kansainvälisesti ja kotikentällä

Vuoden 2018 biennaaliin liittyen on syytä vielä mainita yksi toimenpide, jolla on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia. Nimittäin biennaalin avajaisviikolla Hanna Harris ja Sveitsin komissaari Marianne Burki perustivat kansainvälisen komissaariverkoston, johon kutsuttiin mukaan kolme muutakin maata. Platform Architecture -verkosto tarjosi keskinäistä tukea ja jakoi biennaalituotantoprosessin hyviä käytäntöjä. Verkosto toimii edelleen aktiivisesti, ja nykyään Global Commissioners -ryhmään kuuluu yli kahdenkymmenen kansallispaviljongin vastuuorganisaatiot. Verkoston perustamisesta on kiittäminen Hannan hyvien verkostoitumistaitojen ja rohkeuden tarttua tilaisuuksiin.

Yhteistyöverkostoja vahvistettiin myös kotimaassa, ja aivan kotikentälläkin. Jäsenorganisaatiot, eli tiedotuskeskuksen aikoinaan perustaneet Arkkitehtuurimuseo, Alvar Aalto -säätiö, Suomen Arkkitehtiliitto, Arkkitehtitoimistojen liitto ja Rakennustietosäätiö, olivat Archinfon lähimmät yhteistyökumppanit, ja kahden niistä kanssa Archinfo tulisi muodostamaan kiinteän yhteisön.

Harrisin aloittaessa Archinfossa tiedotuskeskus toimi Kasarmitorin laidalla Gesellius-Lindgren-Saarisen suunnittelemassa jugend-talossa.

”Tilat olivat sympaattiset mutta ahtaat ja epäkäytännölliset. Pimeän sisäpihan perällä sijaitsevaan vanhaan asuntoon ei kehdannut kutsua tärkeitä vieraita, eikä toimistolla oikein mahtunut järjestämään kokouksiakaan. Lisää työskentelypisteitäkään sinne ei olisi voinut sijoittaa”, Harris kertoo.

Harris alkoi etsiä Archinfolle uusia, edustavampia ja helposti saavutettavia toimitiloja. Samaan aikaan uusia tiloja etsivät myös Safa ja ATL, ja syksyllä 2017 löytyi yhteinen tila, joka täytti kaikkien toiveet ja tarpeet. Muutto Malminkadulle Helsingin Kamppiin helpotti organisaatioiden välistä yhteydenpitoa ja synnytti monenlaista synergiaa.

”Tilojen jakaminen toi käytännön hyötyjä, kuten hyvät neuvotteluhuoneet ja muut yhteiset tilat, mutta samoissa tiloissa toimiminen Safan ja ATL:n kanssa loi uudenlaisia mahdollisuuksia laajemminkin. Yhteistyömme tiivistyi ja aloimme 3A-yhteisöllämme järjestää arkkitehtuurin kentän yhteisiä tapahtumia ja tehdä yhteisiä vaikuttamistoimia”, kertoo Harris.

Tilat Einari Teräsvirran suunnittelemassa entisessä Rikkihappo-yhtiön konttorirakennuksessa olivat valoisat ja toimivat. Archinfon oman toimiston rajat kävivät kuitenkin pian ahtaiksi, kun toimistolla saattoi työskennellä samanaikaisesti seitsemänkin henkeä erilaisissa projekteissa. Archinfo kasvoi ja kehittyi kovaa vauhtia. Hannan läksiäisissä maaliskuun 2020 alussa luettelin kaikkien hänen neljän johtajavuotensa aikana Archinfossa työskennelleiden ihmisten nimet: niitä oli huikeat yhdeksäntoista.

Paitsi suuri joukko Archinfon sisä- ja lähipiiriläisiä, myös koko Suomen kansa voi olla kiitollinen Hanna Harrisin verkostoitumis- ja innostamistaidoista, sillä Hannalla oli suuri rooli siinä, että Alvar Aallon syntymäpäivänä 3. helmikuuta Suomen liput liehuvat ympäri maan. Hanna nimittäin innosti joukkoja liputuspäiväesityksen taakse ja piti asiaa sitkeästi esillä, ja meidän muiden hänen jälkeensä oli helppo viedä asia maaliin. Muistetaan tämä, kun ensi helmikuussa taas liputamme arkkitehtuurille ja muotoilulle!

Archinfon toimintaa vuosina 2018–2019

• Venetsian arkkitehtuuribiennaali 2018: Mind-Building, näyttely, julkaisu ja kansainvälinen PR-kampanja
• harjoitteluohjelma suomalaisopiskelijoille Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa
• Meetings on Architecture: Freespace of Libraries -seminaari, Venetsia 21.11.2018
• valtakunnallinen kirjastojen arkkitehtuuriviikko 1.–7.10.2018
• arkkitehtuuriryhmämatka Venetsiaan 23.–26.11.2018
• Platform Architecture, kansainvälisen komissaariverkoston perustaminen
• Amor Rex ja Oodi -mediakampanja, arkkitehtuurisisällöt
• archinfo.fi-verkkosivuston englanninkielinen toteutus
• Facebook- ja Twitter-tilien kieliversioiden yhdistäminen
• Instagram-tilin käyttöönotto
• Finnish Architecture Navigator -kehityshanke 2019–2020
• kansainvälisen, suomalaista nykyarkkitehtuuria käsittelevän kirjasarjan toimituskuntaan osallistuminen
• Gruppo-kontaktitietokannan ja -postitusjärjestelmän käyttöönotto
• arkkitehtuurin alan tiedottajien verkoston koordinointi
• Arkkitehtuurikerhot-hanke
• Salvos – arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusta kuvataidekouluihin -hanke
• Espoon kaupungin Kulttuurikontti-hanke, sisällöntuotanto ja ohjaajien koulutus
• Museovisio – oppimisen keskus uuteen arkkitehtuuri- ja designmuseoon -hanke
• uuden arkkitehtuuripoliittisen ohjelman valmistelu ja ohjelmatyö, työryhmän sihteeristö ja työpajat
• Architecture for Common Good, kansainvälinen arkkitehtuuripoliittinen konferenssi Helsingissä 12.11.2019, kumppani
• Creating the Future III, kansainvälinen arkkitehtuurikasvatuskonferenssi Helsingissä 10.–11.11.2019, kumppani
• prosenttiperiaate.fi-sivuston kehittäminen uudeksi julkinentaide.fi-sivustoksi, työryhmän jäsen
• 3A Talks joka kuukauden toisena tiistaina
• Arkkitehtuurin päivä: Onnellinen ympäristö 3.2.2018, Uudet museot ja arkkitehdin perintö 3.2.2019
• SuomiAreena: Asumisen tunti -keskustelu 20.7.2018, Buustaa oppimista arkkitehtuurilla! 18.7.2019
• Venetsian arkkitehtuuribiennaali 2020: avoin näyttelyhaku
• Mind-Building-näyttely esillä Helsingin keskustakirjasto Oodissa, USA:n kiertueen valmistelu; oheistapahtumat Oodissa
• Uudet yhteistyömallit Venäjällä -hanke, verkostoituminen ja seminaari Pietarissa 25.11.2019
• Nordic Sustainable Cities, yhteispohjoismainen kiertonäyttely
• Juha Leiviskä – Valon mestari -dokumenttifilmi Open House Helsinki 2019 -tapahtuman viestinnän tueksi, julkinen esitys Oodissa 18.5.2019
• Design in Nordic Nature, yhteispohjoismaisen hankkeen suunnittelu
• yhteistyö Lissabonin arkkitehtuuritriennaalin kanssa, kuraattori Giovanni Piovenen ja apulaisjohtaja Manuel Henriquesin vierailu ja luento Suomessa
• V&A Dundeen johtajan Philip Longin vierailu ja luento Suomessa
• Tottakai!-arkkitehtuurivientihanke Japaniin, kumppani