Keskusteluja Archinfosta, osa 2: Arkkitehtuurikasvatus on viestintää

Tapaan Jaana Räsäsen Helsingin Kaapelitehtaalla, jossa hän on vuodesta 2019 lähtien toiminut Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin rehtorina. Ennen nykyistä pestiään Jaana toimi Archinfossa tiedotuskeskuksen perustamisesta alkaen – tai oikeastaan jo ennen sitä, sillä hän oli mukana valmistelemassa uuden organisaation perustamista.

”Tulin vuodenvaihteessa 2010–2011 Tiina Valpolan avuksi Apoli-projektiin tekemään taustaselvitystä arkkitehtuurin alan toimijoista ja toimintaympäristöstä. Selvitys johti tiedotuskeskuksen perustamiseen, ja se taas johti siirtymiseeni tämän uuden organisaation työntekijäksi”, Räsänen muistelee Archinfon alkuaikojaan.

Voidaan siis sanoa, että Räsänen toimi Archinfon asialla yli kahdeksan vuoden ajan, joten hänellä on erityisen pitkä perspektiivi tarkastella tiedotuskeskuksen kehittymistä.

Kuten tiedotuskeskuksen ensimmäinen toiminnanjohtaja Tiina Valpola juttusarjamme aloitusosassa kertoi, Archinfon varhaisina vuosina toiminnassa painottuivat arkkitehtuuripolitiikka ja arkkitehtuurikasvatus. Näiden puitteissa oli jo luotu vahvat yhteydet ministeriöihin ja kansainväliseen kenttään, mutta lisäksi Valpolan tausta oli arkkitehtuuripolitiikassa ja Räsäsen arkkitehtuurikasvatuksessa. Vaikuttivatko heidän taustansa tiedotuskeskuksen strategiseen linjaukseen?

”En nähnyt lainkaan outona sitä, että arkkitehtuuripolitiikka ja arkkitehtuurikasvatus olivat suuressa roolissa tiedotuskeskuksen toiminnassa, sillä arkkitehtuurikasvatushan on nimenomaan viestintää!” sanoo Räsänen.

”Arkkitehtuurikasvatuksessa houkutellaan ihmisiä kiinnostumaan arkkitehtuurista. Oikeastaan kaikki, mitä Archinfo nykyäänkin tekee, on arkkitehtuuripolitiikkaa ja -kasvatusta”, Räsänen toteaa.

Eli arkkitehtuurikasvatus on tiedon jakamista?

”Arkkitehtuurikasvatus auttaa ymmärtämään rakennettua ympäristöä ja sen ilmiöitä. Englannin kielessä arkkitehtuuri yleensä liitetään vain rakennuksiin, mutta Suomessa arkkitehtuuri käsitetään laajasti: se ulottuu pienistä yksityiskohdista laajoihin kokonaisuuksiin. Erilaisten kohderyhmien kanssa aihetta lähestytään eri tavoin, esimerkiksi lapsilla arkkitehtuurikasvatus keskittyy toiminnallisuuteen”, Räsänen selittää.

Valtakunnallista ulottuvuutta arkkitehtuurikasvatuksen hankkeilla

”Archinfon lähtökohdissa oli jotakin tosi hienoa. Toisaalta se, ettei tiedotuskeskuksen henkilöstöön aluksi kuulunut lainkaan viestintäihmistä, oli sääli, sillä viestimiseen panostamalla toimintamme olisi välittynyt laajemmille yleisöille”, Jaana Räsänen pohtii.

Kuitenkin jo loppuvuodesta 2013 Archinfo toteutti sekä suomenkielisen että englanninkielisen verkkosivuston, joita toimittamaan ja kehittämään tuli Anni Vartola, ja hänen jäätyään opintovapaalle kesällä 2015 työtä jatkoi osa-aikaisena Aino Salmi. Kokonaisviestinnästä ja tiedottamisesta vastaavaa henkilöä tiedotuskeskuksella ei silti ollut ennen vuotta 2017 – jolloin Archinfon ja minun tieni kohtasivat.

Sen sijaan arkkitehtuurikasvatuksen lukuisiin projekteihin Räsänen sai vuosina 2013–2015 apuvoimia, kun Eeva Astala työskenteli Archinfossa osa-aikaisena asiantuntijana – osuvaa on, että Jaanan siirryttyä nykyiseen työhönsä Arkissa Eeva palasi Archinfoon ja otti viestikapulan kantaakseen.

Arkkitehtuurikasvatuksen saralla tapahtui paljon. Yksi hankkeista oli vuosina 2013–2014 toteutettu Eilen/tänään/huomenna-hanke Kirkkonummella. Archinfo toimi tukena Kirkkonummen arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmatyössä, ja sen yhteydessä yläkoululaisille järjestettiin työpajojen ja oppituntien sarja, johon osallistui 200 oppilasta. Työpajoja seurasi näyttely, joka esitteli nuorten ajatuksia kotikaupunkinsa keskustan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vuorovaikutteisen prosessin kokemuksista ja sen yhteydessä laadittujen opetusaineistojen pohjalta kehitettiin toimintamalli, jota voidaan hyödyntää muuallakin.

Vuosina 2014–2015 Archinfon omien kahden verkkosivuston rinnalle avattiin kaksi uutta, arkkitehtuurikasvatukseen liittyvää verkkosivustoa. Peruskouluille ja lukioille suunnattu archi-e.fi-oppimisympäristö esitteli hauskalla tavalla suomalaista arkkitehtuuria, ja yhdessä yliopistojen arkkitehtuurin laitosten sekä Suomen arkkitehtiliiton ja Arkkitehtitoimistojen liiton kanssa toteutettu arkkitehdiksi.fi suunnattiin arkkitehdin opinnoista kiinnostuneille nuorille.

”Arkkitehtuurikasvatuksen hankkeilla haimme valtakunnallista ulottuvuutta. Verkkosivustot loivat sitä, mutta me myös jalkauduimme useille eri paikkakunnille. Läänintaiteilija-ajalta minulla oli hyvät kasvatusverkostot, ja otin yhteyksiä ja tunnustelin, mitä paikkakunnilla tapahtui. Myös meihin päin oltiin yhteydessä, esimerkiksi Oulun Puisto-projekti lähti liikkeelle sillä tavalla”, Räsänen kertoo.

Puisto-projekti oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaa Lapset kaupungissa -hanketta, joka toteutettiin yhdessä koulujen kanssa eri puolilla Suomea vuosina 2015–2017.

”Hankkeen tavoitteena oli innostaa opettajia ja koululaisia hyödyntämään koulujen lähiympäristöä opetuksessa ja oppimisessa.”

Samanaikaisesti Lapset kaupungissa -hankkeen kanssa käynnistyi niin ikään valtion hankerahoitusta kolmeksi vuodeksi saanut Arkkitehtuurikerhot-hanke, jonka puitteissa eri puolille Suomea syntyi uusia arkkitehtuurin harrastusmahdollisuuksia.

Näiden suurten hankkeiden lisäksi Jaana ehti ideoida, toteuttaa ja tukea monia muitakin kasvatushankkeita – ja laatia opetusmateriaaleja, kirjoittaa asiantuntija-artikkeleita, tuottaa verkkosisältöjä, pitää luentoja kotimaassa ja kansainvälisesti… Jaanan asema arkkitehtuurikasvatuksen pioneerina ja ylimpänä asiantuntijana on kiistaton, sillä kenelläkään Suomessa – tai edes koko maailmassa, olihan Suomi arkkitehtuurikasvatuksen pioneerimaa – tuskin on pidempää ja vakuuttavampaa saavutusluetteloa arkkitehtuurikasvatuksesta kuin Jaanalla!

Lehdistökiertueita ja arkkitehtuuria Espan kesässä

Vuonna 2015 Archinfolla oli edelleen vain kaksi vakituista ja täysiaikaista työntekijää, kunnes edellisvuonna hanketehtävissä aloittanut Mikko Laak saatiin vakinaistettua tapahtumatuottajaksi. Arkkitehtuuripolitiikan ja -kasvatuksen ohella Archinfo nimittäin järjesti runsaasti erilaisia yleisötapahtumia ja toimi yllättävänkin aktiivisesti kansainvälisyyden saralla, ja näihin tehtäviin tarvittiin lisämuskeleita.

Archinfon tavoitteena oli kutsua vuosittain kansainvälisiä toimittajia Suomeen, yksin tai yhdessä Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Vuosina 2014 ja 2015 Archinfo järjestikin laajat lehdistökiertueet, joihin osallistui yhteensä 14 median edustajaa. Tämä tuntuu nykypäivän perspektiivistä huikealta, tästä voisimme nyky-Archinfossakin ottaa oppia: saisimmeko vastaavanlaista mediatyötä mahdutettua nykyistenkin resurssiemme raameihin?

Lehdistökiertueet suomalaisiin arkkitehtuurikohteisiin ja -toimistoihin tuottivat kansainvälisiä mediaosumia, mutta Archinfo synnytti media-aiheita myös itse. Yhdessä Arkkitehtuurimuseon kanssa tiedotuskeskus tuotti näyttelyitä ja niiden oheistapahtumia muun muassa Shenzhenin Bi-City-biennaaliin, Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin ja Deutsches Architekturmuseumiin, jossa oli esillä vuoden 2015 Frankfurtin kirjamessuilla esitellyn Suomi Seven – Emerging Architects from Finland -kirjan arkkitehtitoimistoja.

Yhteishankkeena edelliseen, vuoden 2013 Shenzhenin biennaaliin toteutettu Lassila Hirvilammi -arkkitehtitoimiston installaatio Re-Creation nähtiin Kiinan jälkeen paitsi vuoden 2014 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa, myös Helsingissä kesällä 2015. Esplanadin puistoon pystytettyjen puupaviljonkien läheisyydessä järjestettiin kesäkuusta syyskuuhun lukematon määrä tapahtumia: keskusteluja, opastuksia ja työpajoja, yhteensä lähes 50 erillistä tapahtumaa.

Yhteisestä toimijuudesta itsenäiseksi tiedotuskeskukseksi

Koska tässä jutussa käsittelemme vasta parin vuoden ikäistä ja parin hengen voimin pyöritettyä Archinfoa, en voi kuin ihmetellä sitä toiminnan runsautta ja tekemisen meininkiä, mikä silloin on vallinnut. Esimerkiksi – neljän tässäkin jutussa jo mainitun verkkosivuston lisäksi – vuonna 2014 Archinfossa käynnistettiin suomalaisen arkkitehtuurin verkkopalvelun, Finnish Architecture Navigatorin kehittäminen; ei mikään pieni hanke sekään. Suunnitelmissa oli, että vuoteen 2017 mennessä palvelussa olisi julkaistu yli 2 000 arkkitehtuurikohdetta esittelyteksteineen, kuvineen ja tietoineen – tosin työmäärä osoittautui ennakoitua suuremmaksi ja alkuperäisestä tavoitteesta jäätiin reilusti.

Finnish Architecture Navigator on edelleen voimissaan ja tärkeä osa Archinfon toimintaa. Nyky-Archinfossakin tehdään kokoonsa nähden hyvin paljon ja toimintamme on alkuvuosista laajentunut moniin uusiin suuntiin, mutta varhaisten vuosien kunnianhimon taso vaikuttaa nykyvalossakin olleen hyvin korkea. Millaisia muutoksia perustamisvaiheesta asti mukana ollut konkari näkee Archinfon kymmenen vuoden toiminnassa?

”Komppaan osittain Tiina Valpolaa, joka juttusarjan edellisessä osassa arvioi, että alkuvaiheessa Archinfon toiminnassa näkyi vahvemmin arkkitehtuurin kentän yhteinen toimijuus, sillä jäsenorganisaatiot osallistuivat aktiivisesti Archinfon toimintaan. Yhteinen toimijuus olikin tuoreelle tiedotuskeskukselle hyvin tärkeää. Nyt Archinfo on ehkä kehittynyt enemmän oikeaksi tiedotuskeskukseksi, sellaiseksi, joka sen on tarkoituskin olla”, Räsänen pohtii.

”Toisenkin huomion jaan entisen kollegani kanssa, nimittäin huolen siitä, että arkkitehtuurin alan organisaatioissa toimii yhä vähemmän arkkitehteja. Arkkitehtuurikasvattajana olen tietenkin sitä mieltä, että kaikki saavat ja kaikkien pitäisi puhua arkkitehtuurista, mutta jollakin tavalla tuntuu, että arkkitehtuurin olemuksesta päästetään jollakin tavalla irti, jos arkkitehdit eivät itse ole mukana toiminnassa.”

Vielä nykyäänkin arkkitehtuuripolitiikka on tärkeässä roolissa Archinfon toiminnassa, mutta vuoden 2022 strategisen linjauksen mukaan ja toimintaympäristön muutoksessa arkkitehtuurikasvatuksen valtakunnallinen koordinoiminen ei enää ole toiminnan keskiössä. Mitä mieltä arkkitehtuurikasvatuksen asiantuntija on tästä?

”Mielestäni olisi luontevaa kehitystä, että koordinointi siirtyisi Arkkitehtuurimuseolle ja Designmuseolle, joiden organisaatiot pian yhdistyvät uudeksi AD-museoksi ja jotka jo tekevät valtakunnallista arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatustyötä. Archinfo voisi kuitenkin pitää arkkitehtuurikasvatusta vahvasti esillä ja näkyvillä, sillä esimerkiksi oppilaitosten on hyvä tietää, että sellaista on olemassa”, Räsänen pohtii.

”Lapset ovat usein oman ympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Kehittämällä uusia osallisuuden keinoja löydetään tapoja saada lasten suusta tuleva totuus ulos ja hyödynnettyä esimerkiksi paremman ympäristön suunnittelussa. Lasten kanssa voi hyvinkin keskustella arkkitehtuurista, ja arkkitehtuurikasvatuksen kautta Archinfokin voisi löytää uusia yleisöjä.”

Nähtäväksi jää, mikä taho tulee ottamaan arkkitehtuurikasvatuksen valtakunnallisen koordinaattorin roolin. Archinfon 10-vuotisjuttusarjan seuraavassa osassa paneudumme erityisesti siihen, mitä tapahtumatuotannon ja kansainvälisen toiminnan saralla tapahtui, ja käännämme katseen kohti ensimmäisiä suuria muutoksia.

Archinfon toimintaa vuosina 2014–2015

yksin tai yhdessä kumppaneiden kanssa

• Shenzhen Bi-City Biennale of Architecture/Urbanism: Re-Creation vuodenvaihteessa 2013–2014 ja WAY – Seaway, Railway, Bikeway vuodenvaihteessa 2015–2016
• Suomalaisen arkkitehtuurin kaksivuotiskatsaus 2014 ja verkkoaineisto
• A10-lehden Suomi-numero ja päätoimittajavierailu 2014
• Venetsian arkkitehtuuribiennaali 2014: Re-Creation
• Suomi Seven. Emerging Architects from Finland -näyttely ja -kirja Frankfurtin kirjamessujen yhteydessä 2014–2015 ja Arkkitehtuurimuseossa 2015
• Arkkitehtuuria Espan kesässä -tapahtuma kesäkuusta syyskuuhun 2015
• Helsingin kantakaupungin arkkitehtuurikartta 2015
• Kansainvälisten toimittajien mediakierrokset 4.–7.11.2014 ja 4.–9.8.2015
• ArchDailyn päätoimittajan David Basulton luento Helsingissä 5.8.2015
• kahden tapahtuman tuottaminen Tallinnan arkkitehtuuribiennaaliin 2015
• Arkkitehtuurin päivän seminaarit 3. helmikuuta
• Arkkitehtuuripoliittinen opintomatka Tanskan Vejleen ja Aalborgiin 26.–28.10.2014
• Kohtuuhintainen asuminen -seminaari Eduskunnan ympäristövaliokunnassa 14.5.2014
• Mäntsälän arkkitehtuuripoliittinen seminaari 4.5.2015 ja työpajat lukiolaisille
• Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlakirjan valmistelu
• Taiteen prosenttiperiaatteen edistäminen 2014–2015
• Taide rakentamisessa -RT-kortti
• Arkitektur i skolan, koulutus ruotsinkielisille opettajille sekä arkkitehtuurikasvatuksen opetusmateriaali
• Creating the Future 2.0, kansainvälinen arkkitehtuurikasvatuksen seminaari
• Golden Cubes Award, arkkitehtuurikasvatuksen kilpailun Suomen osakilpailu
• Eilen/tänään/huomenna, osallistavan arkkitehtuurikasvatuksen hanke Kirkkonummella
• Airueiksi arkkitehtuuriin, arkkitehtuurikasvatuksen täydennyskoulutus opettajille
• Lapset kaupungissa -hanke, toteutus 2015–2016
• archinfo.fi- ja finnisharchitecture.fi-verkkosivustojen julkistus 3.2.2014
• Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelun kehittäminen ja koeversion julkistus 3.2.2015
• Arkkitehdiksi.fi-verkkosivuston luominen ja julkistus
• Archi-e.fi-verkko-oppimisympäristön luominen ja julkistus