Viihtyisä keskusta – kuntalaisten yhteinen olohuone, seminaari Mäntsälässä 4.5.2015
Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen, Uudenmaan liiton, Mäntsälän kunnan sekä Uudenmaan Ely-keskuksen yhteisessä seminaarissa keskusteltiin suomalaisten maaseutukaupunkien keskustojen toimivuudesta ja houkuttelevuudesta. Puheenvuoroissa nousi toistuvasti esiin kansalaisten osallistumisen merkitys päätös- ja suunnitteluprosessien onnistumiselle. Sitä korostivat muun muassa Uudenmaan liiton johtaja Juha Eskelinen ja Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo avauspuheenvuoroissaan sekä keskustelupaneeliin osallistuneet kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Järvenpäästä, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz Porvoosta ja kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Tuusulasta. Ely-keskuksen Aimo Huhdanmäki nosti keskusteluun myös rakennussuojelun kipupisteitä. Käytännön näkökulmaa edustivat Hartela-yhtiöiden kehitysjohtaja Tero Vanhanen sekä arkkitehti Emma Johansson, joka esitteli Uusi kaupunki -kollektiivin kehittämää ennakoivan osallistavan suunnittelun mallia. Esimerkkinä ryhmän tuloksekkaista nopeatempoisista suunnittelutyöpajoista, joissa hyödynnetään paikallisten asiantuntijoiden ja kansalaisten tietoa ja osaamista, olivat Sipoon Söderkullan taajamakeskuksen kehittämisvisiot.
Oleskeleva kävely kertoo keskustan vetovoimasta
Kaupunkitutkija, yliarkkitehti Leo Kosonen analysoi puheenvuorossaan kaupunkien keskustojen toimivuutta ja elinvoimaisuutta vertailemalla niitä kehittämäänsä mitoitus- ja rakennemalliin. Mallin perusajatuksena on tukea oikean suuntaisilla suunnitteluvalinnoilla elävän palvelu- ja kävelykeskustan rakentumista. Avainasemassa ovat joukkoliikenne- ja yksityisautoiluratkaisut, jotka tuovat keskustaan uusia jalankulkijoita lisäämään sen vetovoimaa. Syntyy onnistumisen kehä: jalankulkijoiden lisääntyminen lisää palveluja ja päinvastoin. Tärkeitä ovat myös sellaiset ympäristön laatuvalinnat, joilla ohjataan asukkaat käyttämään keskustaa ja viihtymään siellä.Arkkitehtuurikasvatuksen asiantuntija Jaana Räsästä ilahdutti kaupunkitutkijan käyttämä laatukriteeri – mahdollisuus oleskelevaan kävelyyn, joka nousee ympäristön käyttäjien tarpeista. Räsäsen vetämässä Kirkkonummen koululaisia osallistaneessa hankkeessa nuoret kokivat rennon oleskelun kunnan keskuksessa liki mahdottomaksi. He halusivat korjata tilannetta lisäämällä erilaisia kokoontumisen ja hengailun mahdollistavia istuskelupaikkoja ja puistikoita. Seminaariyleisön joukosta sama toive nousi esiin vanhenevan väestön ja esteettömyyden näkökulmasta.
Arkkitehtuuripolitiikalla tilausta
Paikallisista arkkitehtuuripoliittisista ohjelmista väitöskirjaa tekevä arkkitehti Petri Tuormala loi katsauksen arkkitehtuuripoliittisten ohjelmien taustoihin ja suosioon Euroopassa sekä vertaili Suomen ja Tanskan paikallisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia, joita kummassakin maassa on noin parikymmentä. Tuormala luonnehti arkkitehtuuripolitiikan käytännön soveltamisen pehmeäksi politiikaksi, jossa painottuvat tiedotus, osallistuminen ja arkkitehtuurin näkyvyyden lisääminen.Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine esitteli kaupungin uutta arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Vantaan ensimmäinen arkkitehtuuristrategia valmistui jo vuonna 2004. Uusi ohjelma on suunnattu kaupungin virkamiehille, mutta sen keskiössä ovat ympäristön loppukäyttäjät, asukkaat. Laine korosti strategian merkitystä osana kokonaisvaltaista kehittämisajattelua käyttäen esimerkkinä aikaisemman strategian tunnetuinta iskulausetta "Laitakaupungin laatu ei kelpaa", jolla on ollut merkittävä rooli rakentamisen laatutietoisuuden herättäjänä Vantaalla. Kirkkonummen ensimmäistä, loppusuoralla olevaa ohjelmaa esitteli kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen.
Laatu on poliittinen valinta
Tuuli Kaskisen moderoimassa paneelissa nousi esiin myös taiteen merkitys ihmisten arkiympäristössä. Samalla todettiin, ettei taidetta voi käyttää puuttuvan laadun laastarina. Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Tiina Valpola penäsi kaupunginjohtajilta näkemystä sellaisesta toimintakulttuurista, joka varmistaisi kauniiden visioiden ja laatupuheiden siirtymisen toteutukseen. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna Helin ja toimittaja-historioitsija Jussi-Pekka Aukia kertoivat Mäntsälän erityislaadusta ja esittivät toiveen, että Mäntsälään saataisiin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Kaavoitusinsinööri Tapio Sillfors toivoi mäntsäläläisten pohtivan yhteisesti keskustansa ominaislaatua ja tarttuvan rohkeasti sen tarjoamaan kehittämismahdollisuuksiin. Leo Kosonen kiteytti päivän annin Vantaan vanhan iskulauseen muunnoksella "Autokaupungin laatu ei kelpaa" todeten, että tämän päivän laatukysymykset eivät enää keskity lähiöihin vaan hajonneisiin, autoilun ehdoilla rakentuneisiin keskustoihin.Seminaari järjestettiin osana Maaseutu ja urbaani kohtaavat -teemalla vietettävän Uusimaa-viikon ohjelmaa.
Seminaari järjestettiin osana Maaseutu ja urbaani kohtaavat -teemalla vietettävän Uusimaa-viikon ohjelmaa.
