Takaisin artikkeleihin
Kaupunkiagentit: Ympäristötaidetta paikan hengessä
Ympäristötaidetta paikan hengessä -työpajaan osallistuivat Kilpisen koulun ja Jyväskylän kristillisen koulun oppilaat. Työpajan ohjasi museolehtori Mirkka Vidgrén. Kuva: Janina Kastikainen
Työpajassa työskenneltiin aluksi kaupunkitiloja tarkkaillen, valokuvaten ja niistä keskustellen. Lopuksi valitut tilat otettiin haltuun väliaikaisen taideteoksen keinoin.Työpajassa tutustuttiin Jyväskylän erilaisiin kaupunkitiloihin, valokuvattiin niitä sekä tehtiin niistä tulkintoja kuvien perusteella. Tarkoituksena oli löytää ajatuksia herättävä kaupunkitila, johon suunnitella ja toteuttaa väliaikainen taideteos, ympäristön olemassa olevia elementtejä ja paikan henkeä hyödyntäen.
Työpaja vaihe vaiheelta
Aiheeseen ja ympäristöön sukeltaminen
Työskentely käynnistyi tapaamisella kaupunginosassa, joka oli etukäteen sovittu työpajan toteutusalueeksi. Osallistujien kanssa keskusteltiin, mitä on ympäristö- ja katutaide, sekä miten kaupunkitilassa sallittu taide määritellään. Lisäksi katsottiin kuvia ympäristötaideteoksista, joissa on hyödynnetty jollakin tavoin olemassa olevaa kaupunkitilaa: Javier de Riba, Jan Voormann ja Jim Bachor sekä Arja Reiman.[divider] Katukuvaa lukemassa
Kotikaupungin tarkastelu aloitettiin katselemalla katukuvalle tyypillisiä 1950-60-lukujen asuinkerrostaloja sekä niiden limittymistä toisiinsa. Samalla pohdittiin, kuinka rakennuksesta pystyy lukemaan erilaisia asioita, kuten suunnittelu- ja rakennusvuosikymmenen, havainnoimalla sen materiaaleja ja arkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä. Värittömästä katukuvasta bongattiin kerrostalon seinään maalattu Jaakko Valon abstrakti taideteos, joka noudattelee ympäristönsä muotokieltä. Matkan varrella kuunneltiin myös ympäristön ääniä ja haisteltiin kadulle tulvivia ja nenää kutittelevia ravintoloiden tuoksuja.[caption id="attachment_11498" align="alignnone" width="1100"] Kuva Maija Holma / Alvar Aalto -museo[/caption][divider]
Urbaani löytöretki
Löytöretkellä hajaannuttiin etsimään uusia näkökulmia omaan kotikaupunkiin pienissä ryhmissä - ohjeistuksena aistien terävöittäminen ja avoin mieli. Tavoitteena oli löytää kullekin ryhmälle jollakin tavalla merkityksellinen, puhutteleva ja inspiroiva kaupunkitila tulevaa ympäristötaideteosta varten. Paikkaa havainnoitiin kaikilla aisteilla ja mietittiin, mistä elementeistä paikan henki muodostuu. Lopuksi paikka valo- tai videokuvattiin kännykkäkameralla jatkotyöstämistä varten.[caption id="attachment_11497" align="alignnone" width="1100"] Kuva maija Holma / Alvar Aalto -museo[/caption][divider]
Kuvien tulkintaa ja teoksen suunnittelua
Löytöretkellä otettuja kuvia katsellessa vertailtiin, minkälaiset paikat olivat valikoituneet tarkastelun kohteiksi. Työryhmät alkoivat ideoida omia tilateoksiaan valitsemiinsa paikkoihin. Erityistä huomioita kiinnitettiin siihen, millainen teos tilaan sopisi, sekä voisiko teoksen suunnittelussa ja toteutuksessa käyttää hyväksi paikan olemassa olevia elementtejä. Suunnittelussa huomioitiin teoksen väliaikainen luonne sekä sen sijoittuminen ulkotilaan, alttiina säänvaihteluille. Ryhmät luonnostelivat teoksensa ja esittivät suunnitelmansa ohjaajalle.[caption id="attachment_11499" align="alignnone" width="1100"] Kuva Maija Holma / Alvar Aalto -museo[/caption][divider]
Teoksen esivalmistelu
Teoksia esivalmisteltiin niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Materiaaleiksi oli varattu erilaisia luonnonmateriaaleja sekä paperia, pahvia, paperinarua, puuvillalankaa, helmiä, höyheniä, kangasta, kaakeleita ja kaakelimurskaa. Myös paikan päältä etsittiin materiaaleja, joita voisi hyödyntää teoksen valmistuksessa.[caption id="attachment_11500" align="alignnone" width="1100"] Kuva Maija Holma / Alvar Aalto -museo[/caption][divider]
Kaupunkitilan haltuunotto ja teosten esittely
Esivalmistellut teokset kuljetettiin paikoilleen ja viimeisteltiin. Samalla ryhmät valmistautuivat niiden esittelyyn. Esittelykierros valotti töiden suunnittelu- ja valmistusprosessia, inspiraation alkulähdettä sekä työn mahdollista sanomaa. Kierroksen jälkeen keskusteltiin siitä, miten teokset istuivat kaupunkitilaan ja millaisia mielleyhtymiä ne synnyttivät. Lisäksi pohdittiin, miten työt tulisivat jatkamaan elämäänsä toteutuksen jälkeen - miten aika ja säänvaihtelut tulisivat muuttamaan niitä – ottaisiko luonto ne vähitellen omakseen? Saisivatko ne olla rauhassa vai inspiroisivatko ne kenties jotakuta jatkamaan teosten työstämistä?[caption id="attachment_11502" align="alignnone" width="618"] Kuvat Janina Kastikainen[/caption][divider]
Pohdintaa ja keskustelua työpajan päätteeksi
Teosten esilläoloon oli varattu työpajasta riippuen viikko tai kaksi, jonka aikana olikiinnostavaa seurata, kuinka säänvaihtelut ja ajan kuluminen toivat töihin oman ulottuvuutensa. Kaupunkitilojen tarkasteluun ja teosten toteuttamiseen - tämän työpajan oleelliseen ympäristökokemukseen - yhdistyivät myös tarinat kohtaamisista kaupunkilaisten kanssa - asia, joka todellisuudessa tekee kaupungista elävän! Työpajan osallistujien mielestä oma kotikaupunki ja erityisesti työskentelyn myötä tietyt paikat kaupungista olivat tulleet aiempaa tutummiksi.[divider]
OPS-yhteyksia ja huomioita sovellettavuudesta
Ympäristötaidetta kaupunkitilaan -työpaja toteutettiin osana 9-luokan kuvataiteen valinnaiskurssia, kolmen kaksoistunnin aikana. Työpaja tarjoaa kiinnekohtia sekä peruskoulun laaja-alaisen osaamisen että lukioile yhteisten aihekokonaisuuksien tavoitteisiin.[divider]Tausta-aineistoja
- Luettavaa Arkkitehtuurin ABC 2 - Peruskäsitteitä / Paikan henki
- Ympäristötaide-esimerkkejä: Javier de Riba & Jan Voormann & Jim Bachor & Jaakko Valo