Kansainvälinen visionääri ja arkkitehtuurin romantikko: uutuusteokset avaavat ikkunoita kahden historiallisen arkkitehdin töihin

Loppukesästä julkaistu kirja yhdestä kansainvälisesti tunnetuimmasta arkkitehdistamme, Eliel Saarisesta, sekä lokakuussa ilmestynyt teos jugendarkkitehti Gustaf Estlanderista täydentävät suomalaisen arkkitehtuurikirjallisuuden tarjontaa ja luovat kuvaa 1900-luvun alun arkkitehtuurin kentästä.

Eliel Saarisen suunnittelemiin julkisiin rakennuksiin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa keskittyvä kirja Eliel Saarinen Public Buildings (Rakennustieto, 2024) on ensimmäinen yhtä kattava teos arkkitehdin uran vaiheista sitten 1950-luvun. Samoin asuinkerrostaloistaan tunnetun arkkitehti Gustaf Estlanderin töitä esittelevä Arkkitehtuurin romantikko – Jugendarkkitehti Gustaf Estlander (Parvs, 2024) on ainutlaatuinen, sillä kyseessä on ensimmäinen kattava yleisesitys tästä merkittävästä jugendarkkitehdista.

Sirkkaliisa ja Jari Jetsosen teos esittelee Eliel Saarisen uran kaaren

Eliel Saarinen (1873–1950) tunnetaan Suomessa erityisesti kansallisromantiikan ajan merkkiteosten arkkitehtina. Uran alusta alkaen Saarisen töissä kuitenkin näkyi paikallisuuden ja kansainvälisyyden vuorovaikutus, ja vuonna 1923 hän muutti perheineen Yhdysvaltoihin. Sirkkaliisa ja Jari Jetsosen teos esittelee arkkitehdin tärkeimpiä töitä tämän uran molemmilta puoliskoilta, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Saarisen ura alkoi yhdessä Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa. Arkkitehtikolmikko suunnitteli sekä pienessä että suuressa mittakaavassa, asuin- ja liikerakennuksista aina merkittäviin julkisiin kohteisiin. Vuodesta 1905 lähtien Saarinen toimi itsenäisenä arkkitehtina. Oman toimistonsa nimissä hän aloitti myös uransa kaupunkisuunnittelijana: kimmokkeena toimi toinen sija Canberran kaupunkisuunnittelukilpailussa Australiassa. Arkkitehdin kunnianhimoiset kaupunkisuunnitelmat, kuten Munkkiniemi–Haagan ja Suur-Helsingin ehdotukset, puhuttavat edelleen.

Eliel Saarisen 1900-luvun alun Suomen-ajan tärkeimpiä töitä olivat muun muassa Helsingin päärautatieasema (1904–1919), Lahden kaupungintalo (1910–1912) ja Joensuun kaupungintalo (1909–1914). Saarisen merkitys nuoren valtion rakentamisessa näkyi arkkitehtuurin ohella myös käyttötaiteesssa, kun hän suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäiset seteli-ja postimerkkisarjat.

Menestys Chicago Tribune -pilvenpiirtäjäkilpailussa, matka Chicagoon ja lopulta muutto sinne aloitti uuden vaiheen Saarisen uralla. Asettauduttuaan uuteen ympäristöön, kulttuuriin ja kieleen Saarinen kutsuttiin suunnittelemaan Cranbrookin yliopistokampusaluetta. Saarinen vastasi esimerkiksi Cranbrookin taideakatemian (1925–1938), tiedeinstituutin (1935–1938) ja taidemuseo-kirjastorakennuksen (1938–1942) suunnittelusta. Arkkitehtonisen työn ohella Saarinen osallistui Cranbrookin taideakatemian opetuksen kehittämiseen ja toimi siellä opettajana ja myöhemmin johtajana.

Työskentely Yhdysvalloissa vakiinnutti Saarisen aseman kansainvälisesti tunnettuna arkkitehtina. Saarisen poika, Eero Saarinen, avusti isäänsä jo Cranbrookissa suunnittelemalla muun muassa detaljeja ja huonekaluja, mutta yhteistyö syveni suurten kohteiden kuten Kleinhansin musiikkitalon (1938–1940), First Christian -kirkon (1939–1942) ja toteutumatta jääneen Smithsonian Gallery of Art -kilpailuvoiton (1939) suunnittelussa. Isänsä kuoleman jälkeen 1960-luvulla Eero Saarinen suunnitteli laajennuksen vuonna 1949 valmistuneeseen Christ Church Lutheran -kirkkoon.

Eliel Saarinen Public Buildings nostaa parrasvaloihin kaksikymmentä kohdetta Suomesta, Virosta ja Yhdysvalloista viidenkymmenen vuoden ajalta. Arkkitehti Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen tekemä, Rakennustiedon kustantama teos tarjoaa kattavan ja visuaalisesti vaikuttavan kurkistuksen Saarisen pitkään uraan aiemmin julkaisemattomien valokuvien ja alkuperäisten piirustusten siivittämänä. Kirjan graafisesta ilmeestä on vastannut arkkitehti Miina Jutila.

Kirja julkistettiin Eliel Saarisen 151-vuotissyntymäpäivänä Helsingin rautatieaseman Presidentin odotussalissa. Juhlapuheen piti Saarisen arkkitehtuurin suuri ystävä ja tuntija, entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka piti kattavan teoksen julkaisemista kulttuuritekona. Lipposen juhlapuheen voi lukea tästä linkistä.

Eliel Saarisen arkkitehtuuriin voi tutustua myös Finnish Architecture Navigatorissa, jonne on lähiaikoina tulossa lisää Saarisen kohteita.

Eero Okkosen teoksessa perehdytään Gustaf Estlanderin ahkeraan tuotantoon

Gustaf Estlander (1876–1930) oli 1900-luvun ensimmäisten vuosien ahkerin asuinkerrostalojen arkkitehti Suomessa. Vuonna 1898 arkkitehdiksi valmistunut Estlander aloitti uransa suunnittelemalla puurakennuksia, mutta arkkitehdin tuottoisin työvaihe löytyi kerrostalojen parista: Estlander suunnitteli Helsinkiin peräti 27 kerrostaloa 13 vuoden aikana.

Arkkitehti ja tutkija Eero Okkosen teos Arkkitehtuurin romantikko – Jugendarkkitehti Gustaf Estlander esittelee kattavasti Estlanderin arkkitehtuuria ja kertoo, kuinka Helsinki kasvoi kerrostalojen kaupungiksi. Teoksessa perehdytään näyttävien valokuvien kera Estlanderin lukuisiin kohteisiin ja sitä kautta myös Estlanderin elämänvaiheisiin.

Arkkitehtiuransa alkutaipaleella Gustaf Estlander työskenteli yhdessä John Settergrenin kanssa kummankin nimeä kantavassa toimistossa. Estlander & Settergrens arkitekturbyrå -toimiston töistä toteutettiin kuitenkin vain harva. Pursiseura NJK:n Valkosaarenkarin paviljonki (1900) on yksi näistä – ja harvinaisuus Estlanderin säilyneessä tuotannossa.

Vuodesta 1902 eteenpäin Estlander siirtyi kerrostalosuunnittelun pariin ja aloitti uransa tuottoisimman kauden. Okkosen teoksessa perehdytään Estlanderin kerrostalojen erilaisiin tyylikokeiluihin ja kokonaisuuksiin aina vuosisadan alun linnataloista 1910-luvun myöhäisjugendiin. Viimeisen tunnetun suunnitelmansa Estlander signeerasi vuonna 1914, minkä jälkeen arkkitehti omistautui purjehtimiselle ja veneiden suunnittelulle.

Estlanderin saavutukset arkkitehtina ovat pitkälti jääneet historiantutkimuksen katveeseen – siitäkin huolimatta, että Helsingin kaupunkikuvaa rikastuttaa yhä 25 Estlanderin kerrostaloa. Okkonen nostaa teoksellaan esiin sekä Estlanderin – joka oli paitsi arkkitehti myös pikaluistelun Euroopan mestari, arvostettu purjehtija ja maailmanlaajuisesti tunnettu venesuunnittelija – henkilöhahmon että asuintalojen arkkitehtuurin pysyvän arvon. Katsaus Estlanderin tuotantoon on samalla katsaus suomalaisen kerrostalorakentamisen historiaan.

Arkkitehtuurin romantikko esittelee Estlanderin erityislaatuisen arkkitehdinuran kattavan tutkimustyön, alkuperäispiirrosten ja valokuvien kautta. Nykyvalokuvat kirjaan on ottanut arkkitehti ja tutkija Eero Okkonen itse. Teoksen on kustantanut Parvs yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja Designmuseon kanssa.

Jari Jetsonen & Sirkkaliisa Jetsonen: Eliel Saarinen Public Buildings. Rakennustieto, 2024. 279 sivua.
Kirja on saatavilla eri kirjakaupoista sekä Rakennustiedon verkkokaupasta.

Eero Okkonen: Arkkitehtuurin romantikko – Jugendarkkitehti Gustaf Estlander. Parvs & Arkkitehtuuri- ja designmuseo, 2024. 168 sivua.
Kirja on saatavilla eri kirjakaupoista sekä Parvsin verkkokaupasta.