Takaisin artikkeleihin
Kahden torin kävelyllä Kauppatorilla ja Senaatintorilla
Kuvat Jaana Räsänen
Filosofian maisteri, tutkija Kristiina Paatero avasi Kahden torin kävelyn kertomalla Esplanadin puiston historiasta. Re-Creation paviljongeilta reitti kulki Runebergin patsaan ja Havis Amandan kautta kohti kuhisevaa kauppatoria, joka vielä 1800-luvulle tultaessa oli rakentamaton lahdenpohjukka kalalaitureineen. Nykyinen kauppatori laivaliikennettä palvelevine satama-altaineen syntyi, kun Helsingistä rakennettiin 1812 laaditun asemakaavan mukaista Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkia.Kauppatorin pohjoislaidan empirerakennusten historiaa elävöittivät tarinat Sarvikuonoksi nimetyn korttelin asukkaista ja kaupungin kesänviettäjistä. Tutuiksi tulivat muun muassa Helsingin rikkain poikamies, joka oli ruotsalainen, sekä venäläiset aristokraatit, jotka toipuivat päiväsaikaan edellisillan ilonpidosta Kaivopuiston kylpylän rauhoittavissa vesissä.Entisen seurahuoneen, nykyisen presidentin linnan edustalla avautui keskustelu Alvar Aallon suunnittelemasta Stora Enson pääkonttorista, joka yhä puhuttaa. Ympäristörikos vai aikansa arkkitehtuurin taidonnäyte? Asiasta ei jääty kinastelemaan vaan suunnattiin katse kohti tulevaa kun kanssakulkija ehdotti, että kattoterassi pitäisi avata julkiseksi tilaksi, näköalapaikaksi kaupunkilaisille.
Sokeripalan kattoterassi näköalapaikaksi kaupunkilaisille.Senaatintori oli sinne saavuttaessa parhaillaan muuntautumassa konserttipaikaksi. Sitä hämmästellessä kuulimme torialueen kerroksellisuudesta: Ruotsin vallan aikaisesta keskustorista, paikalla sijainneista aikaisemmista kirkoista ja hautausmaasta, porvareiden ja kauppiainen asuintaloista, yliopisto- ja hallintorakennusten symmetrisyydestä ja symboliikasta. Lopuksi lmaan jäi leijumaan arvoitus: Carl Ludvig Engelin nimikirjaimet löytyvät torikiveyksestä, mutta mistä?Seuraa Arkkitehtuuria Espan kesässä -ohjelmaa osoitteessa http://www.recreation.fi. Järjestäjät Arkkitehtuurin tiedotuskeskus ja Arkkitehtuurimuseo.