Käytännön arkkitehtuuripolitiikkaa

Lahden kaupungin vuosittain jakama Apoli-tunnustus myönnettiin tänä vuonna Mer-arkkitehtien suunnittelemalle Talo Pitkärannalle. Talon rakennuttajat, Elisa ja Tuomo Pitkäranta, ja arkkitehdit Jenni Hölttä ja Julia Hertell vastaanottivat palkinnon Lahden kaupungintalolla syyskuun lopussa vietetyn Apoli-päivän yhteydessä.

Nelihenkisen Pitkärannan perheen omakotitalo sijaitsee Lahden Anttilanmäen valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa ympäristössä. Aluetta täydentävä kohde on hieno esimerkki uudiskohteen onnistuneesta sovittamisesta osaksi olemassa olevaa rakennuskantaa.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen asettamat tarkat reunaehdot on nähty Talo Pitkärannan suunnittelussa ennemmin positiivisena haasteena kuin sitä rajoittavana tekijänä. Projektin kaikkien osapuolten – kaupunginmuseon, rakennusvalvonnan, arkkitehtien sekä rakennuttajien – välinen yhteistyö oli avainasemassa halutun vision saavuttamisessa. Lopputulos on harmoninen niin mittasuhteiltaan kuin väritykseltään. Rakennus tuo kiinnostavan uuden kerrostuman ja väriläiskän Anttilanmäelle.

Lahdessa vietettiin Apoli-päivää

Apoli-tunnustuksen saaneessa kohteessa yhdistyivät monet Apoli-päivän aikana puhututtaneet teemat, kuten lähelle näkeminen sekä kulttuuriperinnön ja olemassa olevan hyvän arvostaminen.

Archinfon yhdessä Taiteen edistämiskeskus Taiken ja Lahden kaupungin kanssa järjestämässä Apoli-päivässä jaettiin myös tämänvuotinen SAFA-palkinto. Viidettäkymmenettä vuottaan juhliva palkinto myönnettiin niin ikään 50-vuotiaalle Suomenlinnan hoitokunnalle työstä maailmanperintökohteen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja vaalimiseksi. Lue lisää SAFA-palkinnosta täältä.

Myös päivän asiantuntijapuheenvuoroissa nostettiin esiin erityisesti paikallisuuden ja alueen erityispiirteiden tunnistamisen merkitys laadukkaalle arkkitehtuurille ja eläville kaupunkiympäristöille. Jokaisella kaupungilla on jokin tarina, joka muodostuu suurilta osin sen kerrostumista, kuten Lahden elinvoimajohtaja Elina Laavi kiteytti.

Kotkan kaavoitusarkkitehti Oskari Orenius sai kuulijat vaikuttumaan siitä, miten vahvasti kotkalaiset näkevät kaupungissaan potentiaalia suuresta rakennemuutoksesta huolimatta. Kaupungin kehittämisen selkärankana toimii Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, joka omalta osaltaan lisää kaupungin ominaispiirteiden arvostusta.

Arkkitehtuuripoliittisten tekojen tunnistamista tulisikin kehittää kunnissa, vaikka resurssit varsinaisten ohjelmien ylläpitoon olisivatkin pienet. Huomio tulisi itsestäänselvien arvorakennusten sijaan suunnata jo olemassa olevan rakennuskannan ja arjen arkkitehtuurin ylläpitämiseen, kuten Hämeen ELY-keskuksen erityisasiantuntija Reetta Nousiainen puheenvuorossaan hyvin sanoitti. Hänen mukaansa tällaista arjen arkkitehtuuria ovat esimerkiksi rakennukset ja tilat, joissa olemme nauttineet hyvinvointivaltion palveluista: neuvoloista, hammastarkastuksista ja kouluttautumisesta.

Muutos arkkitehtuuripolitiikassa tai kaupunkikehityksessä ei ole mahdollista ilman vahvaa osallisuutta ja kehittyneitä vuorovaikutuksen tapoja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa eri toimijat ja kaupunkilaiset saadaan mukaan keskusteluun kaupungin tulevaisuudesta, sitä vähemmän ristiriitaisuuksia syntyy muutosten edetessä. Tätä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitystä korosti erityisesti Lahden kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki, joka pohtii työssään Lahden roolia kaupunkina mutta myös ammattinsa muuttuvaa roolia kaupungissa.

Vuosittain järjestettävä Apoli-päivä tuo arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset toimijat yhteen. Apoli-päivää vietettiin nyt kolmatta kertaa ja ensimmäistä kertaa Lahdessa. Tallenne seminaarin puheenvuoroista on katsottavissa Youtubessa  10. lokakuuta saakka.

Katso Apoli-päivän ohjelma täältä ja etsi sinua kiinnostava puheenvuoro videolta.