Juhlavuoden hienot modernisminäyttelyt auki koko kevään

Modernia elämää! – Suomalainen modernismi ja kansainvälisyys 3.3.–30.7.2017 Helsingin taidemuseo HAM

Kuinka Suomi modernisoitiin – 200 piirustuksen tarina 1.3.–27.8.2017 Arkkitehtuurimuseo, iso sali

Viiva, tila ja väri – Sakari Laitisen konstruktioita 1.3.–28.5.2017 Arkkitehtuurimuseo, pieni sali

Viime viikolla auenneet Arkkitehtuurimuseon ja HAM:in näyttelyt punovat kuvan Suomesta, joka kehittyi köyhästä, maatalousvaltaisesta maasta moderniksi, kansainvälistyväksi hyvinvointivaltioksi. Taide ja arkkitehtuuri sekä ilmensivät että muokkasivat modernia yhteiskuntaa. [caption id="attachment_10796" align="alignnone" width="618"] HAM: [vas.] Unto Pusa, Luhti, 1957. © HAM / Yehia Eweis. [oik.] Otso Pietinen, UPO Oy:n mainoskuva, 1956. © Pietisen kokoelma, Suomen valokuvataiteen museo.[/caption] Helsingin taidemuseo HAM:in suurnäyttely Modernia elämää! esittelee arkkitehtuurin, muotoilun, kuvataiteen ja valokuvan kohokohtia, jotka rakensivat osaltaan modernia ja kansainvälistä Suomea vuosina 1917–68. HAM on tuottanut näyttelyn yhteistyössä Alvar Aalto -museon, Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon ja Suomen valokuvataiteen museon kanssa.Modernia elämää! nostaa esiin suomalaisen arkkitehtuurin menestystarinoita Eliel Saarisen toteutumattomasta pilvenpiirtäjästä Viljo Revellin suunnittelemaan Toronton kaupungintaloon. Mukana on myös Alvar Aallon monipuolinen rooli arkkitehtina, muotoilijana ja kaupunkisuunnittelijana. Lisäksi näyttely valottaa laajasti suomalaisen designin nousua käsitteeksi ja luo katsauksen julkisen taiteen ja kaupunkisuunnittelun muovaamaan Helsinkiin. Huomionsa saavat myös valokuvan ja kuvataiteiden edelläkävijät sekä Suomen menestykset New Yorkin ja Montrealin maailmannäyttelyissä.[caption id="attachment_10797" align="alignnone" width="618"] Modernia elämää! © HAM / Hanna Kukorelli[/caption] HAM:in näyttely sai heti avauduttuaan runsaasti näkyvyyttä sanomalehdissä. Helsingin Sanomat julkaisi näyttelyarvion ”Miksi Alvar Aalto puhui suomalaisista metsäapinoina ja miksei kuvataide pysynyt arkkitehtuurin vauhdissa? Modernisminäyttely herättää monta hyvää kysymystä” (HS 5.3.2017), jossa Paula Holmila pohti, miksi 1930-luvun Suomessa modernismi hyväksyttiin ensin arkkitehtuurissa eikä kuvataiteessa, niin kuin muualla Euroopassa. Iltalehti puolestaan kertoi näyttelyssä esillä olevasta Chicago Tribune -suunnitelmasta ja sen käynnistämästä suomalaisarkkitehdin Amerikan-valloituksesta artikkelissaan ”Eliel Saarisen toteutumaton mestarityö on nyt esillä pienoismallina” (IL 3.3.2017). Ruotsalainen Dagens Nyheter uutisoi näyttelystä osana Suomen itsenäisyyden juhlavuotta otsikolla ”Finlands modernistiska arv firas stort” (DN 3.3.2017). [caption id="attachment_10808" align="alignnone" width="618"] Kaj ja Dag Englund, kilpailuehdotus Alkon tehtaaksi ja keskusvarastoksi, Salmisaari, Helsinki 1935–36. © MFA[/caption] Arkkitehtuurimuseon isossa salissa tutustutaan itsenäisen Suomen rakennusvaiheisiin 200 originaalipiirustuksen kautta. Kokoelmanäyttelyssä Kuinka Suomi modernisoitiin nähdään myös ennen esittelemättömiä alkuperäispiirustuksia muun muassa W. G. Palmqvistin, Jouko Ylihannun, Eliel Muoniovaaran ja Einari Teräsvirran suunnitelmista. Museon arkistonhoitaja Elina Standertskjöldin ja työryhmän kuratoima näyttely kertoo, millä tavoin yhteiskunnalliset, taloudelliset ja teknologiset muutokset ovat vaikuttaneet suomalaiseen arkkitehtuuriin, ja vaurastuvan valtion kehitystä tarkastellaan kuuden teeman kautta: autoilu, vapaa-aika, kaupankäynti, teollisuus, hyvinvointi ja palvelut.[caption id="attachment_10803" align="alignnone" width="618"] Aarne Ervi, Tapiolan uimahalli, Espoo 1965–68. © MFA[/caption] Samaan aikaan museon pienessä salissa on esillä arkkitehti ja kuvataiteilija Sakari Laitisen (1937–2015) konstruktioita. Laitinen kuului 1950-luvun lopulla opintonsa aloittaneeseen arkkitehtisukupolveen, ja ennen oman toimistonsa perustamista hän työskenteli muun muassa Alvar Aallon toimistossa. Arkkitehtina Laitinen oli 1960-luvun konstruktivisti, mutta hänen arkkitehtuurinsa sisälsi aina useita rinnakkaisia pyrkimyksiä. Rinnakkaisuus näkyy myös Laitisen kuvataiteessa, jota hän harjoitti opiskeluajoistaan lähtien ja täysipainoisesti suljettuaan arkkitehtitoimistonsa 1990-luvun lopussa. Laitisen taidetta esittelevän Viiva, tila ja väri -näyttelyn on kuratoinut professori emeritus Juhani Pallasmaa sekä Sara Nuortie ja Mikael Merenmies.[caption id="attachment_10804" align="alignnone" width="618"] Sakari Laitinen, (vasemmalta oikealle) Punainen kaveri 2015 ja nimetön veistos, kartonki ja akryyli. Spirit of the Lamp, guassi.[/caption] 

Lisätietoja:

HAM ja Arkkitehtuurimuseo