Juhana Lahti: Moderni haastaa!

Äitini syntyi vuonna 1942. Hänen elinaikanaan on toteutettu yli 90 prosenttia rakennetusta ympäristöstämme. Muutos on ollut valtava sekä yksilön että koko maan näkökulmasta. Vuosina 1940–1999 valmistui yli miljoona rakennusta ja sen lisäksi yli 375 000 kesämökkiä sekä valtaosa nykyisestä rakennetusta infrastruktuuristamme. 1900-luvun jälkipuoliskolla myös vallitseva rakentamisen tapa vaihtui käsityövaltaisesta paikallarakentamisesta teolliseksi, esivalmistetuista elementeistä rakentamiseksi.

Rakennusperinnön suojelun näkökulmasta tämä muodostaa kahtalaisen haasteen. Rakennettu massa on valtava verrattuna aiempien vuosikymmenten rakentamiseen: ennen vuotta 1940 rakennettuja rakennuksia on tilastojen mukaan alle 200 000 – kesämökit mukaan lukien. Edellä esitetyn, sotien jälkeisen ajan rakennuskannan haltuun ottaminen on haastavaa, koska 1960-luvun jälkeistä aikaa on toistaiseksi tutkittu vain vähän niin arkkitehtuurihistoriallisesta kuin korjaamisen näkökulmista. Moderneilla rakentamisen tavoilla toteutetut rakennukset vaativat myös erilaisia korjaamisen tapoja kuin aiempi rakennuskanta.

Olennaista on tuntea kunkin ajan rakentamistapa ja kohteen erityispiirteet, jotta osataan korjata oikein. Haastavuutta lisäävät entisestään rakennusaikana ja myöhemmissä korjauksissa tehdyt rakennusvirheet. Lisäksi ajanjaksolla huomattavasti kasvanut yhteiskunnan ja muun ohjauksen rooli, kuten lainsäädäntö, kaavoitus, standardit, normit ja ohjeet, luo omanlaisensa haasteen tutkimukselle.

Modernin rakennusperinnön toimintaohjelma pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin ja tukee Museoviraston ja alueellisten vastuumuseoiden työtä vuoden 1940 jälkeisen rakennusperinnön vaalimisessa.

Modernin rakennusperinnön toimintaohjelma ja Apoli 

Toimintaohjelmassa haastetta on lähestytty viiden näkökulman kautta. Nämä ovat tiedon tuottaminen, hallinta ja jakaminen, inventoinnit ja selvitykset, ohjeet ja korjaaminen, suojeluun vaikuttaminen sekä yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä.

Ohjelmassa esitetään tavoitetiloja, avataan näkökulmien taustaa ja eritellään niihin liittyviä erityispiirteitä ja toimintaympäristössä tunnistettuja haasteita. Yhteensä viiden näkökulman puitteissa esitetään parikymmentä suositusta, joista kahdeksan on valittu painopisteiksi nelivuotiskaudelle 2023–2026.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on toiminut toimintaohjelman keskeisenä taustana. Apolissa tunnistetut ja kirjatut toimenpiteet näkyvät toimintaohjelman linjauksissa. Toimintaohjelman päätavoitteena on modernin rakennusperinnön arvostuksen edistäminen Apolin hengessä, kestävyyden kysymykset huomioiden. Lisäksi Apolin tavoin toimintaohjelman keskiöön on nostettu tutkimus – tietoa tarvitaan.

Modernin rakennusperinnön toimintaohjelman suosituksissa Apolinkin linjaukset konkretisoituvat. Palkitun www.korjaustaito.fi -sivuston sisällöntuotannossa tarjotaan rakennusten omistajille tietoa ja näin edistetään rakennetun ympäristön kulttuurisia arvoja. Samassa hengessä Museovirasto tarkastelee modernin arkkitehtuurin arvottamis- ja suojelukriteerejä vuosien 2023–2025 arvottaminen ja argumentointi -hankkeessa, jonka tulokset tullaan aikanaan julkaisemaan www.rakennettuhyvinvointi.fi-sivustolla. Modernin rakennusperinnön ohjelmallisen suojelun kehittämistä puolestaan edistetään osana ennakoivaa rakennussuojelua. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat kaudelle 2023–2026 valikoitujen painopisteiden joukossa.

Toimintaohjelma on laadittu Museoviraston kulttuuriympäristöpalveluiden Modernin rakennusperinnön tiimissä vastuumuseoita ja muita sidosryhmiä osallistaen ja kuunnellen.

FT, dos. Juhana Lahti työskentelee erikoistutkijana Museovirastossa Kulttuuriympäristöpalveluiden Kulttuuriympäristötieto ja -tutkimus -yksikössä. Hän on perehtynyt erityisesti 1900-luvun loppupuolen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun historiaan sekä digitalisaatioon liittyviin kysymyksiin.