Itähelsinkiläiset kaupunkilaiset ja suunnittelualojen ammattilaiset kohtasivat tärkeiden asioiden äärellä

Arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä juhlittiin nyt viidettä kertaa. Valtakunnallista festivaalia vietettiin 31.1.–7.2. Raaseporista Rovaniemelle neljänkymmenenkahden tapahtuman voimin. ArkMuoto-päätapahtuma järjestettiin tällä kertaa tapahtumaviikon aluksi, 30. tammikuuta, ja paikkana oli Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Stoa Itä-Helsingissä.

Tapahtuman ohjelma kietoutui paitsi käytön jälkien myös paikallisuuden ympärille. Lounasajasta iltaan jatkunut tapahtuma toi yhteen suunnittelualojen ammattilaisia ja sidosryhmiä sekä alueen asukkaita. Saadun palautteen perusteella juuri tämä yhteisten asioiden äärelle kokoontuminen ja ympäristön merkitysten tarkasteleminen erilaisista, tavallisesta poikkeavistakin näkökulmista tekivät päivästä erityisen onnistuneen.

“Ajatuksia herättävät keskustelut, joita on tullut pohdittua tapahtuman jälkeenkin.”

“Ulottautuminen arkkitehtuurin ja muotoilun kuplan ulkopuolelle.”

“Aliedustetuilla ryhmillä oli vahva rooli, hienoa kuulla heidän ääntään osana keskustelua.”

“‘Hiljaisten’ äänten kuuleminen ja näkyväksi tuominen. Esim. nuoret ja maahanmuuttajataustaiset.”

“Monipuoliset tavat tuoda tietoa suunnittelupöydän laidoilla olevista näkökulmista; nuorilta, elonkirjon ja kestävän suunnittelun ja uusien suomalaisten näkökulmista.”

“Suorastaan yllättävän hyvä ja ajankohtainen.”

Stoan Teatterisalissa ohjelmaa seurasi yhteensä noin 180 henkeä. Osa yleisöstä kuunteli koko pitkän ohjelman, osa tuli paikalle tiettyihin osioihin, mutta sali pysyi koko ajan täytenä. Myös yli 6,5-tuntista live-striimiä seurattiin aktiivisesti: striimiä katsottiin 250 kertaa ja keskimääräinen katseluaika oli lähes 40 minuuttia. Neljään osioon sekä palkintojenjakoon jakautuneesta ohjelmasta oli helppo löytää itselle kiinnostavimmat osuudet.

Palaute tapahtumasta oli erinomaista. 94 prosenttia palautekyselyyn vastanneista oli päivän järjestelyihin joko tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen, eikä palautteen perusteella kukaan ollut tyytymätön tai edes melko tyytymätön. Joissakin palautteissa kommentoitiin ohjelman jopa liiallista runsautta ja pitkää kestoa, mutta toisaalta ohjelmaa pidettiin erittäin kiinnostavana.

“Avoin ja helposti lähestyttävä.”

“Kiva, rento tapahtuma. Hyvä ja ajankohtainen sisältö.”

“Ilmainen tapahtuma, matala kynnys osallistua.”

“Hienot järjestelyt mutta vähän oli täyteen tuutattu, pakahduttavasti kiinnostavaa asiaa.”

“Taukoja olisi voinut olla useampi, itse en malttanut lähteä kesken keskusteluiden käymään vessassa.”

Arkkitehtuuri- ja muotoilutapahtuman tuomista Helsingin Itäkeskukseen, “jalkautumista lähiöön”, pidettiin oivaltavana ja onnistuneena ratkaisuna. 90 prosenttia vastaajista piti Kulttuurikeskus Stoaa vähintäänkin hyvänä tapahtumapaikkana ja lähes 60 prosenttia jopa erinomaisena. Myös Stoan mukana oloa useissa eri ohjelmasisällöissä pidettiin kiinnostavana ja kokonaisuutta tukevana.

“Kiva, että oli idässä, Stoa oli hyvä sijainti, helppo tulla.”

“Kaikki toimi ja sijainti sitoi aiheen hyvin yhteen,
kun Stoakin on nyt kokemassa muutoksen.”

“Tärkeää, että tällaisia tapahtumia järjestetään keskustan ulkopuolella ja ns. ruohonjuuritasolla! Siitä erityisplussat järjestäjille.”

Myös kaikki neljä ohjelmaosiota saivat yleisöltä kiittäviä, jopa suitsuttavia, arvioita.

Ensimmäisen osion aluksi kuultua Stoan johtaja Antti Sarpon esitystä siitä, mitä Suomen vanhimmalle kulttuurin monitoimitalolle kuuluu, pidettiin palautteen perusteella mielenkiintoisena. Ylivoimaisia suosikkipuhujia ensimmäisessä osiossa olivat nuoret, eli itähelsinkiläiset Vini Venetvaara ja Kastanja Rissanen, jotka osallistuivat Arkkitehtuuri- ja designmuseon Hanna Kapasen juontamaan paneelikeskusteluun nuorten tiloista ja paikoista.

“Stoan kehitys oli mielenkiintoista, samaten paneeli, joka oli erilainen kuin ‘perusarkkitehtitapahtumassa’.”

“Minusta on arvokasta aloittaa kuulemalla niitä ryhmiä, joiden ääni ei tällaisissa keskusteluissa usein tule esille. Hieno pohjustus nuorten ja nuorisotyön näkökulmista.”

“Näistä nuorissa on tulevaisuuden poliitikkoja. Itä-Helsingin meininki tempaa mukaansa itävantaalaisenkin.”

Toisen osion aloitti turkulaisten Daniel Avanloon ja Anni Laukkasen video, jossa he kertoivat reitistään arkkitehtuurin harrastajiksi – kodistaan – ja design-huonekalujen kunnostajiksi. Palautteessa kiiteltiin heidän paneutumistaan kotinsa arkkitehtuuriin ja sitä kautta kulttuuriin ja taiteeseen. Kiitosta sai useissa palautteissa myös maisema-arkkitehti Eetu Mykkänen, joka puhui kaupungin identiteetistä. Osion juonsi ympäristöministeriön erityisasiantuntija Annukka Lyra, joka myös piti melkein lennosta yhden sairastapauksen vuoksi peruuntuneen esityksen.

“Superkiinnostavat ja uusia näkökulmia ja tietoa täynnä olevat esitykset. Hieno paikkaus ja juonto Annukka Lyralta.”

“Oli mukavaa, että ohjelmaan nostettiin myös arkkitehtuurin ja designin harrastajien ääntä.”

“Kiinnostavia kaikki, avartavaa, jäsentävää.”

“Eetun kaupunkitilan identiteetti oli ehdottomasti kiinnostavin.”

Kolmas osio, joka sisälsi viisi lyhyttä alustusta erilaisista näkökulmista ja esimerkeistä kaupunkitilan demokraattisesta käytöstä, sai kaikkein tyytyväisimmän palautteen: 89 prosenttia kyselyyn vastanneista piti sitä kiinnostavana tai todella kiinnostavana. 

Kaikki esitykset ja puhujat saivat useita kiittäviä mainintoja palautteessa, mutta hieman ylitse muiden nousivat maisema-arkkitehti ja entinen ammattilaisskeittaaja Janne Saarion omakohtainen esitys skeittipuistoista ja projektinjohtaja Päivi Hietasen esitys Hanasaaren voimalan tulevaisuudesta. Tutkijakaksikko Hanna Tyvelän ja Erica Åbergin puheenvuoro siitä, miten he päätyivät tutkimaan räppivideoita kaupunkitutkimuksen näkökulmasta, ilahdutti yleisöä.

“Kolmas sessio oli kokonaisuutena ehdottomasti päivän mielenkiintoisin ja hauskin osuus!”

“Hyviä esimerkkejä. Koko seminaari oli täyttä tavaraa.”

“Oli mielenkiintoista kuulla erilaisista tavoista tarkastella kaupunkiympäristöä.”

“Räppivideosetille pisteet! Olisin kuunnellut pidempäänkin.”

Pitkän päivän viimeisessä puheosiossa, jo perinteeksi muodostuneessa "haastajat vs. asiantuntijat" -paneelissa keskustelu oli vilkasta ja rönsyilevää. Yleisöpalautteen mukaan punainen lanka saattoi välillä olla hieman kateissa, mutta juontaja Kasper Strömmanin “huumorikevennyksiä” pidettiin viihdyttävinä. 

Osiossa esitettiin Stoassa toimivan nuorten kulttuuritoimitus Signaalimedian hieno ääniteos Tämä on Stoa sekä Oranssi ry:n ja Purkamatta paras -aloitteen varta vasten ArkMuotoon tekemät videohaasteet, joiden pohjalta keskusteltiin kestävistä arvoista rakennetussa ympäristössä. Kaikki panelistit saivat kiitosta asiantuntemuksestaan ja heittäytymisestään, ja palautteessa mainittiin erityisesti arkkitehti Arvind Ramachandranin suorapuheiset kommentit.

“Dream Team. Kaikki osasivat puhua hyvin ja hauskasti.”

“Rento ja viihdyttävä, mutta en oikein löytänyt punaista lankaa.”

“Hyvä juontaja. Ehdoton suosikki: Arvind Ramachandran.”

Kokonaisuudessaan tapahtumaa pidettiin palautteissa onnistuneena. Tapahtuman järjestelyistä oli päävastuussa Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo, ja järjestämiseen osallistuivat myös kaikki muut Arkkitehtuurin ja muotoilun päivistä vastaavat organisaatiot: Finnish Design Info, Alvar Aalto -säätiö, Rakennustietosäätiö, Ornamo, Arkkitehtitoimistojen liitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen maisema-arkkitehtiliitto, Sisustusarkkitehdit SIO, Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

ArkMuoto 2025: Käytön jälkiä -tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Kulttuurikeskus Stoan kanssa. Sisältökumppaneina olivat ympäristöministeriö ja Suomen Kotiseutuliitto. ArkMuoto on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Tapahtumaa tukivat PEFC-sertifiointi, Hollolan viilu ja laminaatti, Lami Doors, Nordstock, Drop Design Pool, XAMK – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Sweco, EG-Trading ja Unidrain. 

Tapahtuman tallenne on vielä katsottavissa

ArkMuoto 2025: Käytön jälkiä -live-striimitallennetta on tähän mennessä katsottu yli 500 kertaa. Editoimaton tallenne löytyy edelleen Archinfon Youtube-kanavalta:

Tapahtuman ohjelma puhujatietoineen löytyy täältä. Striimitallenteessa eri ohjelmaosuuksien aloitusajankohdat ovat:

4:15 • Ohjelma alkaa – tervetuloa!
13:15 • Sessio I: Tulevaisuus alkaa nyt!
14:15 • Stoa 2030
35:20 • Nuorten ympäristöt, tilat ja paikat -keskustelu
1:21:00 • Vastuullisen muotoilun manifesti

1:33:10 Kahvitauko

2:04:00 • Sessio II: Oman ympäristöni merkitykset
2:08:40 • 1970-luvun talossa
2:17:30 • Rakennetun perintömme monipuoliset arvot
2:31:15 • Kaupunkitila ja identiteetti
2:47:45 • Ympäristön erilaiset merkitykset -keskustelu

3:22:10 • Sessio III: Kaupunki on meidän kaikkien
3:24:45 • Hanasaaren voimalaitoksen tulevaisuus
3:38:20 • Skeittipuistot
3:49:20 • Elonkirjon kaupunki – vaihtoehtokaavoja kaupunkimetsäkiista-alueille
4:01:50 • Sanoista konkretiaan – oppeja Puhoksen ostoskeskuksesta
4:14:15 • Urbanismin asiantuntijat – näkökulmia kaupunkitilaan räppivideoiden kautta
4:25:00 • Keskustelu

4:42:00 Kahvitauko

5:06:00 • Sessio IV: Miten siedämme käytön jälkiä? -keskustelu
5:08:45 • Ääniteos: Tämä on Stoa (kesto 3:10)
5:39:10 • Haastevideo: Oranssi ry / Oranssi Asunnot (kesto 3:20)
5:51:20 • Haastevideo: Purkamatta paras (kesto 3:00)

6:21:10 • SIO: Vuoden sisustusarkkitehtitoimisto
6:28:30 • MARK: Vuoden nuori maisema-arkkitehti
6:31:30 • MARK: Vuoden maisema-arkkitehtuuriteko