Huussi-näyttely sai ennätysyleisön Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa

La Biennale di Venezia tiedotti verkkosivuillaan heti arkkitehtuuribiennaalin sulkeuduttua, että Lesley Lokkon kuratoimassa The Laboratory of the Future -biennaalissa kävi reilun puolen vuoden aikana avajaisviikon kutsuvieraat mukaan lukien lähes 300 000 kävijää. Yleisömäärä jäi jonkin verran edellisen, koronapandemian vuoteen 2021 siirtämän biennaalin lukemista, mutta pitkällä aikavälillä arkkitehtuuribiennaalin suosio on tasaisesti kasvanut vuodesta 1980, jolloin järjestettiin ensimmäinen arkkitehtuurin oma näyttely.

Suomen paviljongissa sen sijaan nähtiin tälläkin kerralla yleisöennätys, joka rikkoi kaikki odotukset: Huussi-näyttelyssä vieraili puolen vuoden aikana yli 140 000 kävijää. Kävijämäärät ovat aiemmissakin Archinfon tuottamissa biennaalinäyttelyissä rikkoneet ennätyksiä, mutta nyt kävijämäärä kasvoi 31 prosenttia edellisestä biennaalista. Näin valtavaa kävijämäärän lisäystä ei osattu odottaa.

”Olemme enemmän kuin tyytyväisiä Huussi-näyttelyn saamaan innostuneeseen vastaanottoon. Vielä kävijämääriäkin suurempi ilon aihe on se, että näyttely tuntui aidosti kiinnostavan yleisöä ja siitä saatu palaute oli erittäin positiivista. Tästä suurin kiitos lankeaa näyttelyn ideoineelle Arja Renellille ja hänen johtamalleen The Dry Collective -työryhmälle. Myös paviljongissa puolen vuoden aikana työskennelleet suomalaiset arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat ansaitsevat lämpimät kiitokset toimimisestaan oivallisina Suomi- ja Huussi-lähettiläinä”, kiittelee näyttelyn komissaari ja Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori.

Huussi jää Venetsiaan, videoteokset matkaavat maailmalle

Kuraattori Arja Renellin ja The Dry Collectiven ideoiman Huussin kävijäpalautteessa toistui veden säästämiseen ja ravinteiden kierrättämiseen keskittyvän näyttelyn sanoman tärkeys ja se, että sanoma oli esitetty ymmärrettävästi, mieleenpainuvasti ja hauskasti.

Näyttelyn keskipisteenä oli nykyaikaisen puuteknologian avulla kierrätysmateriaalista toteutettu, arkkitehtonisesti mielenkiintoinen huussi, jossa oli kaikki tarvittavat toiminnalliset komponentit: kompostoiva keräyssäiliö, jonka toimitti Biolan, sekä käsienpesuallas ja Huussiin suunniteltu, kuivikelaatikon sisältävä istuinkansi, jotka toteutti Durat. Näyttelyvalvojina toimineilta suomalaisopiskelijoilta kysyttiinkin lukemattomia kertoja, miten kompostoiva huussi toimii ja mistä säiliöitä ja istuimia saa.

Biennaalin sulkeuduttua CLT-puuelementeistä koottu huussi puretaan ja kuljetetaan läheiselle Vignolen saarelle, jossa se kootaan keväällä uudelleen paikallisen asukasyhdistyksen käyttöön. Veras-yhdistys on aloittanut saarella pienimuotoista viljelytoimintaa, ja huussi tulee toimimaan paitsi tarpeellisena fasiliteettina, myös kompostoinnin ja ravinteikkaan mullan tuotannon paikallisena pilottina.

Huussi – Imagining the future history of sanitation -näyttelyn syvällisempi sanoma, uudenlaisten sanitaatiojärjestelmien ja -teknologioiden potentiaali urbaanissa ympäristössä ja mittakaavassa, oli esitetty kolmella videolla, joista pääroolissa oli tulevaisuuden tutkijoita haastatteleva fiktiivinen dokumentti, mokumentti. Viidelle näytölle jakaantunut teos herätti yleisössä ajatuksia mutta myös hilpeyttä, mistä sitä kävijäpalautteessa kiiteltiinkin. Palautteen perusteella vakavan aiheen esittäminen hauskasti sai pysähtymään ja katsomaan koko teoksen ja paneutumaan näyttelyyn syvällisemminkin.

Arja Renellin ja Antero Jokisen käsikirjoittama, Pekka Haran ohjaama ja Henkka Hämäläisen (Breakfast) tuottama The future history -videoteos matkaa seuraavaksi Saksaan, jossa se esitetään osana Museum für Kunst & Gewerbe Hamburgin (MK&G) näyttelyä Water Pressure – Designing for the Future 15.3.–13.10.2024.

Media rakasti Huussia

Huussi-näyttelyn oivaltava aihe kiinnitti myös median huomion. Kansainvälisiä mediaosumia raportoitiin ennätyksellinen määrä, ja niiden tavoittavuus oli yli 550 miljoonaa lukijaa. Syväluotaavia haastatteluja tekivät muun muassa Bloomberg City Lab (tavoittavuus 25 milj.), Fast Company (4,3 milj.) ja Monoclen The Urbanist -podcast (92 500). Muiden tärkeimpien medioiden joukossa olivat muun muassa The New York Times, The Guardian, CNN, Dezeen, Domus, El Pais, The Telegraph, Wallpaper ja Elle Decor.

Yhtenä näyttelyn kunnianhimoisena vaikkakin kevyempänä tavoitteena oli nostaa huussi saunan ja sisun rinnalle koko maailman tuntemaksi suomalaissanaksi. Tämänkin tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen, sillä The New York Timesin @NYT_first_said-tili viestipalvelu X:ssä (Twitter), joka nostaa esiin kaikki lehdessä ilmestyneet uudet sanat, julkaisi 22. toukokuuta uutena sananaan huussin.

Myös kotimaan valtamediat tarttuivat innolla Huussi-näyttelyyn. Helsingin Sanomat muun muassa julkaisi näyttelystä laajan ennakkojutun, Yle nosti Huussin tv-uutisiin ja teki Kulttuuriykköseen suoran radiolähetyksen, ja Nelosen Huvila & Huussi -ohjelmassa oli näyttelystä insertti.

Huussi-näyttelyn yhteydessä julkaistiin Arja Renellin toimittama englanninkielinen kirja Death to the flushing toilet (Arvinius + Orfeus Publishing), jonka visuaalisen ilmeen suunnitteli Antero Jokinen. Kirja sisältää asiantuntija-artikkeleita, jotka valottavat muun muassa sanitaation historiaa, ravinteiden kierrätystä ja uusia sanitaatioteknologioita. Biennaalin aikana pehmeäkantinen, 112-sivuinen kirja myytiin biennaalin kirjakaupoissa useita kertoja loppuun. Tällä hetkellä se on loppunut kustantajan varastosta, ja sen saatavuutta voi tiedustella kustantajalta (ao-publishing.com) tai Archinfolta.

Kiitokset tekijöille ja kumppaneille

The Dry Collective -näyttelytyöryhmään kuuluivat arkkitehti ja taiteilija Arja Renell, arkkitehdit Emmi Keskisarja, Barbara Motta, Eero Renell ja Janne Teräsvirta sekä visuaalinen muotoilija Antero Jokinen. Archinfon näyttelytiimin muodostivat toiminnajohtaja Katarina Siltavuori, projektipäälliköt Sini Parikka (30.8.2023 saakka) ja Ulla Kallakivi (1.9.2023 lähtien), projektikoordinaattori Francesco Raccanelli sekä viestintäpäällikkö Miina Jutila.

Näyttely valittiin avoimella näyttelyhaulla, jonka valintapaneeliin kuuluivat kuraattori Taru Elfving, professori Andres Lepik, arkkitehti Helena Sandman ja komissaari Katarina Siltavuori.

Paviljonkiharjoittelijoina toimivat Remi Leskelä, Amanda Puerto-Lichtenberg, Johanna Salmela, Alex Salminen, Henna Salminen, Sanni Teräväinen, Tytti Tuomola, Emilia Utti ja Stella Vahteristo. Harjoitteluohjelma toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin laitosten kanssa. Vastuuprofessorit olivat Panu Lehtovuori, Janne Pihlajaniemi ja Jenni Reuter.

Näyttelyjulkaisuun kirjoitti esipuheen Andres Lepik ja artikkeleita kirjoittivat kirjan toimittajan Arja Renellin lisäksi Juha Helenius, Annika Johansson, Ben James, Taro Korhonen, Virve Kuusi, Suvi Lehtoranta, Barbara Motta, Katariina Mäenpää, Elina Nummi, Paula Pennanen-Rebeiro-Hargrave, Eero Renell, Riku Ruotsalainen ja Eeva-Liisa Viskari. Toimitustyöhön osallistuivat Miina Jutila ja Jonathan Mander. Antero Jokinen suunnitteli kirjan ulkoasun, ja sen taittoi Jens Andersson. Kustantajana toimi Marie Arvinius.

Näyttelyn päärahoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttely toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston tuella. Lisäksi näyttelyä tukivat Artek, Biolan, Durat, Fiskars, Helsingin kaupunki, Helsinki Distilling Company, LAB-muotoiluinstituutti, Stora Enso, Suomen suurlähetystö, Rooma ja Vainio.Seitsonen. Sisältökumppaneina olivat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Helsingin yliopisto, ING Media, Käymäläseura Huussi ry, LAB-muotoiluinstituutti, Reaktor, Syke ja UN-Habitat.

Näyttelyhankkeeseen osallistui lisäksi suuri joukko asiantuntijoita, materiaalintoimittajia, rakentajia ja avustajia. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat tehneet Huussi-näyttelyn, sen oheisohjelman ja näyttelyjulkaisun mahdolliseksi.