Helsingin olympiarakennusten perintö noteerataan yhä ulkomailla
Olympia-kuva Oy / Helsingin kaupunginmuseo
Helsingin olympia-arkkitehtuuri on kansainvälisessäkin kontekstissa poikkeuksellisen hienoa ja aikaa kestävää. Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC haastatteli Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansaa Olympiakylän ja Kisakylän idyllistä ja suosiosta helsinkiläisten keskuudessa. Artikkeli nosti esiin myös Lontoon olympialaisten suomalaisurheilijoille rakennetun Puutalo-saunan.
Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC julkaisi Pariisin olympialaisten alla artikkelin olympiakylien rakentamisen historiasta ja haasteista. Käynnissä olevia olympialaisia varten rakennetut kolme olympiakylää Saint-Denisissä, Saint Ouenissa ja L'Île-Saint-Denisissä on rakennettu mahdollisimman kestävästi vanhoille teollisuusalueille, mutta samalla alueen aiemmat asukkaat, joista moni on maahanmuuttajataustaisia, on pakotettu siirtymään alueelta pois.
Olympiakylien historia ulottuu vuoden 1924 Pariisin olympialaisiin, jolloin urheilijoille rakennettiin ensimmäiset väliaikaiset asuintilat. Urheilijoiden asumukset olivat vaatimattomia, mutta hiljalleen olympiakylät kehittyivät uuden arkkitehtuurin näyttämöiksi ja urbaanin uudistamisen esimerkeiksi. Artikkelissa nostetaan esiin onnistuneina esimerkkeinä Helsingin olympiakylät ja niiden suunnittelu, eivätkä alueet ole syyttä suosiossa yhä nykyäänkin.
Vuoden 1940 olympialaiset aiottiin alun perin järjestää Tokiossa, mutta kisaisännyys siirtyi Helsinkiin Japanin ja Kiinan välisen sodan takia. Lopulta kiireessä suunnitellut uudet kisat jouduttiin nekin perumaan toisen maailmansodan syttymisen takia, mutta Helsinki sai toisen mahdollisuuden isännöidä kisoja vuonna 1952.
Vuoden 1940 olympialaisia varten Helsingin katukuvaa pyrittiin mittavasti kohtentamaan, ja kisoihin valmistui useita maan merkittävimpien arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia aina Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelemasta Olympiastadionista Martti Välikankaan ja Hilding Ekelundin suunnittelemiin Olympiakylän asuintaloihin.
Vuoden 1952 olympialaisia varten arkkitehdeilla ja Helsingin päättäjillä oli enemmän aikaa valmistautua, ja kisoja varten valmistui useita uusia merkkirakennuksia, kuten Jorma Järven suunnittelema Uimastadion sekä Pauli Salomaan suunnittelemat Kisakylän asuintalot. Kohentaminen ei rajoittunut pelkästään olympiarakennuksiin, sillä Helsinkiin ja sen ympäristöön rakennettiin mittava määrä rakennuksia, jotka palvelivat kisojen ajan kansainvälisiä vieraita eri toiminnossa.
BBC:n artikkelissa tuodaan esiin Helsingin olympia-asuntojen idylliä nykypäivän kaupungissa. Artikkelissa haastatellun Arkkitehti-lehden päätoimittajan Kristo Vesikansan mukaan monille helsinkiläisille etenkin Olympiakylän ja Kisakylän rakennukset edustavat ideaalia asuinaluetta kompaktien ja funktionaalisten asuntojen sekä suurten piha-alueiden ansiosta. Monet olympiarakennukset ovat edelleen myös suosittuja vapaa-ajanviettokohteita.
Aiemmin tänä keväänä akateemisessa aikakausilehdessä Planning Perspectives julkaistiin Vesikansan ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Laura Bergerin tutkimusartikkeli, joka keskittyi Helsingin olympiarakennusten suunnittelun vaiheisiin ja ajan politiikkaan kisojen kahdentoista vuoden siirtymän aikana. Vuoden 1952 kisoissa oltiin jo keskellä kylmän sodan poliittista ilmapiiriä, ja arkkitehtien ja päättäjien visiot koko Helsingin keskustan suunnasta olivat muuttuneet.
Suomalaisten olympiarakennusten perintö näkyy myös ulkomailla, sillä Puutalo Oy:n vuoden 1948 Lontoon olympialaisiin rakennuttama sauna on edelleen olemassa, ja alkuvuodesta se sai puoltavan suojelupäätöksen. Archinfo uutisoi alkuvuodesta suojelupäätöksestä ja sitä edeltäneestä suojelukampanjasta.
Tutustu Olympiakylään ja muihin olympiakohteisiin Finnish Architecture Navigatorissa.
Puutalo Oy:n tarinan kertova New Standards -näyttely on esillä Tromssan Perspektivet-museossa 3. marraskuuta saakka. Lue lisää näyttelystä täältä.
