Helsingin arkkitehtuuriohjelma on keskustelunavaus arkkitehtuurin merkityksestä kaupungissa ja kaupungille
Jussi Hellsten / Helsingin kaupunki
Helsingin uusi arkkitehtuuriohjelma linjaa, että arkkitehtuuria kehitetään panostamalla arjen arkkitehtuuriin, julkiseen kaupunkitilaan, ilmastoviisaaseen rakentamiseen sekä osallisuuteen ja arkkitehtuuriviestintään.
Pitkään valmisteilla olleen Helsingin arkkitehtuuriohjelman luonnos julkistettiin torstaina 18. huhtikuuta Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Helsinki rakentaa hyvää elämää -nimen saanut ohjelma toimii keskustelunavauksena arkkitehtuurin merkityksestä Helsingissä ja antaa työkaluja sen kehittämiseen.
Ohjelman keskiössä on usko siihen, että laadukas arkkitehtuuri ja julkisen kaupunkitilan suunnittelu lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja samalla Helsingin vetovoimaa. Esimerkiksi suunnitteilla olevan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon, jonka arkkitehtuurikilpailu on juuri käynnistynyt, uskotaan valmistuessaan lisäävän kaupungin vetovoimaa erityisesti kulttuurista kiinnostuneiden matkakohteena, mutta ohjelmassa pääsee kirkkaasti esiin myös arjen arkkitehtuurin merkitys.
Ohjelman lanseeraustilaisuudessa apulaispormestari Anni Sinnemäki muistutti, että suurin osa Helsingin arkkitehtuurista on erilaista kuin paljon huomiota osakseen saavat maamerkkirakennukset.
“Helsinkiläinen arkkitehtuuri on myös vuokra-asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja muita arjen paikkoja. On hyvä miettiä tilojen merkityksiä ja sitä, miten ne muokkaavat meitä. Kaikki kolme helsinkiläistä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajaa, peruskorjatut Käärmetalo ja Olympiastadion sekä Lastensairaala, ovat myös arjen arkkitehtuuria. Helsingin kaupunki on ollut kaikissa näissä hankkeissa mukana”, Sinnemäki sanoi.
Arkkitehtuuriohjelman laatimista on ohjannut Helsingin vuosien 2021–2025 kaupunkistrategia. Ohjelma linjaa, että Helsingissä arkkitehtuuria kehitetään panostamalla etenkin arjen arkkitehtuuriin, julkiseen kaupunkitilaan, ilmastoviisaaseen rakentamiseen sekä osallisuuteen ja arkkitehtuuriviestintään. Ohjelman laatimisesta on vastannut Helsingin designjohtaja Hanna Harris, ja työhön on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta.
“Arkkitehtuuriohjelma nojaa kaupungin strategisiin tavoitteisiin sekä kaupunkisuunnittelun linjauksiin – globaalit muutokset huomioiden. Ohjelmassa on 27 toimenpidettä tavoitteisiin pääsemiseksi. Ohjelman toimeenpano on yhteinen asia koko kaupungille”, Hanna Harris kertoo.
Myös valtakunnallinen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma vuosille 2022–2035, Kohti kestävää arkkitehtuuria, loi hyvän pohjan Helsingin arkkitehtuuriohjelmalle. Kommenttipuheenvuorossaan opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Emma Harju totesikin, että valtakunnalliset ja paikalliset toimijat voivat näin inspiroitua toinen toisistaan.
“Hyvä arki on tärkeä tavoite myös valtakunnallisessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Kaupunkien toiminnalla sitä on mahdollista ja myös luontevaa edistää. Helsingin arkkitehtuuriohjelmassa nähdään arkkitehtuurin kulttuurinen arvo rakennustaiteena ja kulttuuriperintönä mutta myös toiminnan ympäristönä. On tärkeää, että tämä arvo tehdään näkyväksi sanoittamalla se ja viestimällä siitä, kuten Helsingin ohjelma pyrkii tekemään”, sanoi Emma Harju.
Arjen arkkitehtuuria, kaupunkiluontoa, ilmastoviisautta ja vastuullisuutta
Helsingin arkkitehtuuriohjelma on jaoteltu neljään lukuun, jotka käsittelevät oivaltavaa arjen arkkitehtuuria, luonnossa ja kaupunkitilassa viihtymistä, ilmastoviisasta ja vastuullista rakentamista sekä erilaisia keinoja tuottaa hyvää ympäristöä. Jokaisen luvun loppuun on identifioitu kuudesta kahdeksaan toimenpidettä, jotka ovat keskeisiä ohjelman asettamiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Runsaasti kuvitettu ohjelma näyttää myös konkreettisia esimerkkejä rakennuskohteista, jotka ovat ohjelman tavoitteiden mukaisia.
Ohjelmaluonnoksen mukaan tulevaisuuden Helsinki on paikka, joka tarjoaa ihmisten tarpeisiin vastaavaa arjen arkkitehtuuria. Asuntojen, koulujen ja päiväkotien lisäksi ohjelma nostaa tärkeiksi paikoiksi julkisen liikenteen solmukohdat ja muut julkiset tilat.
Asumisen laatuun panostamiseksi ohjelma ehdottaa, ettei kaupungin asuntotuotannossa tehdä ikkunattomia asuinhuoneita tai rakenneta alle 20 neliömetrin kokoisia miniasuntoja. Tästä uutisoitiin Helsingin Sanomissa otsikolla “Helsinki aikoo kieltää miniasunnot”. Ohjelma painottaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja niin asuntotyypeissä kuin kuin kaupunginosissakin, ja arkkitehtuuri nähdään keskeisenä keinona nostaa alueiden imagoa ja torjua syrjäytymistä.
Ohjelman mukaan Helsinki aikoo selvittää esimerkiksi arkkitehtuurin väriohjeistuksen laatimista, ja kaupunki aikoo jatkossakin järjestää arkkitehtuurikilpailuja merkittävistä julkisista rakennuksista ja uusien alueiden aloituskortteleista. Lisäksi Helsinki lupaa istuttaa katupuita, korvata nurmikoita kedoilla ja lisätä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia asukkaille. Myös viherkattojen määrää kasvatetaan. Julkisen kaupunkitilan viihtyisyyttä aiotaan parantaa myös taiteen ja valaistuksen keinoin.
Ohjelma lupaa myös, että rakentamisen elinkaaripäästöjä pienennetään edelleen ja vanhoja rakennuksia korjataan ja uudistetaan taitavasti. Helsinki valmistelee ja aikoo ottaa käyttöön kestävyys- ja ilmastokriteerit arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuihin ja selvittää rakennusosapankin perustamista kiertotaloutta edistämään.
Lasten ja nuorten osallisuuteen ja kaupunkisuunnittelun lapsilähtöisyyteen panostetaan, samoin kuin oivaltavaan arkkitehtuurista viestimiseen eri kohderyhmille. Ohjelman mukaan viestintä tuo näkyväksi arkkitehtuurin merkityksen niin kaupunkilaisten arjessa kuin matkailijoiden kokemuksissa.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsitteli tuoretta ohjelmaluonnosta kokouksessaan 23. huhtikuuta. Ohjelman esittelijänä oli kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski. Päätös ohjelmasta siirrettiin seuraavaan kokoukseen.
