Finnish Architecture Navigator juhlistaa kansainvälistä naistenpäivää
Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta. Sen kunniaksi Finnish Architecture Navigator -verkkopalvelussa on julkaistu Groundbreaking Female Architects -valikoima, joka esittelee suomalaista arkkitehtuuria innovatiivisesti uudistaneita naisarkkitehteja ja heidän työtään.
Vaikka naiset ovat Suomessa viime vuosikymmeninä urakalla murtaneet arkkitehtuurin lasikattoja, on arkkitehtuurin tasa-arvotyössä vielä huomioitavaa. Mitä sukupuolittunut ammattihistoria kertoo arkkitehtuurin arvoista ja miten se vaikuttaa nykypäivän käytäntöihin?
Sukupuolten tasa-arvo linkittyy tiiviisti perhepolitiikkaan, myös arkkitehtuurissa. Suomessa perheiden hoivavastuu on muihin Pohjoismaihin verrattuna kasaantunut erityisen paljon naisten harteille. Sukupuolittunut käytäntö on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen haitallisesti suomalaisten naisten työuriin. Tilastojen valossa tämä on myös arkkitehtuurin tasa-arvo-ongelma.
Arkkitehtuurikilpailuja pidetään yleisesti laadun takeena ja nuorten arkkitehtien mahdollisuutena nousta huipulle, mutta samalla kilpailut jakavat arkkitehteja elämäntilanteiden mukaan eriarvoiseen asemaan. Naiset ovat arkkitehtuurikilpailuissa yhä selvä vähemmistö, vaikka arkkitehtikunnan sukupuolijakauma on tasaantunut viime vuosikymmeninä. Sama ongelma nousee esiin tarkasteltaessa arkkitehtitoimistojen osakkaiden sukupuolijakaumaa.
Arkkitehtuurikilpailujen kautta tapahtuvat läpimurrot ja arkkitehtitoimistojen perustaminen ajoittuvat usein elämänvaiheeseen, jolloin perhe-elämän hoivavastuut vaikuttavat erityisen paljon työelämään. Arkkitehtuurikilpailujen merkitystä tarkasteltaessa onkin syytä pohtia, minkälaiset elämäntilanteet ylipäätään mahdollistavat kilpailujen kautta huipulle ponnistamisen.
Groundbreaking Female Architects -valikoima nostaa esiin merkittäviä arkkitehteja, joiden toimiminen ammatissa on murtanut arkkitehtuurin sukupuolittuneisuuden muuria. 1800-luvulta nykypäivään ulottuva valikoima osoittaa, että monien naisarkkitehtien työssään edistämät arvot ovat vaikuttaneet merkittävästi suomalaisen arkkitehtuurin kehitykseen ja maineeseen.
Kiinnostava esimerkki on muun muassa Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin varhaisin tunnettu säilynyt työ, Porvoon vapaapalokunnan talo, jonka hän piirsi vuonna 1889 työskennellessään Kiseleff & Heikelin toimistossa. Hollmén Reuter Sandman Arkkitehtien ja Komitun toteuttamat rakennusprojektit Senegalissa ja Kambodžassa ovat puolestaan 2000-luvun esimerkkejä arkkitehtuurin tasa-arvotyöstä. Naisarkkitehtien työn huomioiminen tarjoaa mahdollisuuden arkkitehtuurin historian tulkinnoille, joissa tasa-arvo nousee keskeisimmäksi arkkitehtuurin arvoksi.
Tutustu englanninkieliseen Groundbreaking Female Architects -kokoelmaan Finnish Architecture Navigatorissa tästä linkistä.
Tasa-arvokysymyksien pohdinnalle tarjoutuu oiva tilaisuus keskiviikkona 4. maaliskuuta, kun Arkkitehtuurimuseossa järjestetään avoin keskustelutilaisuus ”Suunnittelijat ja positiot – Aino Aallosta feministiseen suunnitteluun”. Tapahtumassa kuullaan kolme puheenvuoroa sukupuolesta ja feminismistä arkkitehtuurissa. Intendentti Mia Hipeli Alvar Aalto -säätiöstä alustaa aihetta katsauksella Aino Marsio-Aallon uraan. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja Archinfon verkkotoimittaja Hanna Tyvelä kertoo puheenvuorossaan historiallisten naisarkkitehtien merkityksestä nykyiselle tasa-arvotilanteelle. Femma Planningin kaupunkimaantieteilijät Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertovat puolestaan feministisestä kaupunkisuunnittelusta työkaluna.
Puheenvuoroja: Suunnittelijat ja positiot – Aino Aallosta feministiseen suunnitteluun
ke 4.3. klo 18.00–20.00
Arkkitehtuurimuseo, pieni näyttelysali
Lisätietoja tapahtumasta Arkkitehtuurimuseon sivuilla tästä linkistä.
